Kehittyvien maakuntien tuki

29/12/2008

Ehkäpä sisälläni asuu pieni piru. Minulla oli tavattoman hauskaa, kun lueskelin uuden Salon valtuutettujen vaalirahailmoituksia. Ehdokkaat olivat vilpittömyydessään niin tavattoman söpöjä - ja soppatykkiensä takana ihanan naiiveja. Menossa oli peli: minä tiedän, että sinä tiedät minun tietävän jne.

Toivottavasti äänestäjät muistavat, että ilmaisia lounaita ei ole vaikka soppaa ja sirkushuveja saivatkin vaalien alla. Vaalilupaukset on jo ehditty pettää moneen kertaan, vaikka istuntoja ei ole ollut kuin muutama.

On vahinko, ettei voi kärpäsenä katossa kuunnella, mitä rouvat ja herrat parhaillaan kabineteissaan puhuvat ja puuhaavat? Yhden asian kuitenkin tiedän. Lähes jokaisen puolueen sisällä on menossa melkoinen nokkiminen. Oman puolueen kilpailevia ehdokkaita mollataan, vähätellään ja pyritään syrjäyttämään kaikin keinoin. Ehtivätpä Salon PerSut jo vaihtaa itsekin itseään diktaattoriksi nimittävän Kalevi Satopään uuteen puheenjohtajaan. Politiikka on likaista peliä, jossa oma suu on lähempänä kuin pussin suu.

Kun poliitikko maksaa hernesoppasi, teatterilippusi tai matkasi, hän ei tee sitä hyvää hyvyyttään. Hän pelaa omaan pussiinsa ja hoitelee suhteitaan. Tarjoajasta ja vastaanottajan tyhmyydestä riippuu, kuinka hienovaraista lobbaus on.

Eduskunnassa nousi - tavattoman jälkijättöisesti - aikamoinen kohu vaalirahoituksesta. Muun muassa liikemiehet Toivo Sukari ja Kyösti Kakkonen olivat hallinnoimansa Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksen kautta rahoittaneet useita poliitikkoja useissa puolueissa. Tiukimmin herroilla oli hanskassa Keskustapuolue.

Oli mielenkiintoista nähdä, miten naiiveiksi poliitikot heittäytyivät, kun joutuivat kommentoimaan vaalirahoituksesta syntynyttä kohua.  Pääministeri Matti Vanhanen änkkäsi tulipunaisena naamaltaan, kun joutui puolustamaan Vihdin Ideaparkkia.
Vanha kettu, ministeri Mauri Pekkarinen, kärsi hänelle ominaiseen tapaan muistin menetyksestä ja muutkin Kepun poliitikot kiemurtelivat kuin madot koukussa.

Sukarin ja Kakkosen tapaiset häikäilemättömät liikemiehet jojottivat poliitikkoja mielensä mukaan. Vai uskooko joku todella, että nämä sutkit pelkästään hyvää hyvyyttään syytivät satoja tuhansia euroja rahaa ehdokkaille. Ilman, että heillä oli mitään taka-ajatuksia.

Hei ja Haloo!

Katsokaapa siellä Salossakin hieman ympärillenne.

On uskomatonta, ettei rikospoliisin mielestä syytä epäillä -kynnys ylittynyt. Asia painettiin villaisella ja unohdettiin. Aika on onneksi muuttunut.

Tunarointeja ei enää unohdeta arkistojen kätköihin. Internetin omituisessa maailmassa ne säilyvät hamaan tappiin saakka ja ovat sieltä koska tahansa kenen tahansa luettavissa.

Kansa ei unohda!



Bookkaa tämä



Ei vielä kommentteja.


Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com