Geneven sopimus

8/3/2018

Sopimus pakolaisten oikeudellisesta asemasta eli Geneven pakolaissopimus on Yhdistyneiden kansakuntien 28. heinäkuuta 1951 laatima ja vuonna 1967 laajennettu sopimus pakolaisten oikeudellisesta asemasta.

Sopimuksessa on määritelty yksityiskohtaisesti, kuka on pakolainen ja minkälaiset oikeudet ja velvollisuudet hänelle kuuluvat sopimuksen allekirjoittajavaltioissa.

Ensimmäinen asiakirja keskittyi suojelemaan lähinnä eurooppalaisia pakolaisia toisen maailmansodan jälkeen, mutta vuonna 1967 sopimus laajennettiin kattamaan kaikki maailman pakolaiset.

Tästä linkistä lisää.

Tämän sopimuksen perusteella pakolaiseksi on luokiteltava henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteensä johdosta, oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan, tai joka olematta minkään maan kansalainen oleskelee entisen pysyvän asuinmaansa ulkopuolella ja edellä mainittujen seikkojen tähden on kykenemätön tai sanotun pelon vuoksi haluton palaamaan sinne.

Vihreiden Osmo Soininvaara arvosteli blogissaan 24.6.2015 Geneven sopimusta ja oli sitä mieltä, että se pitäisi uusia.

Geneven pakolaissopimus toimii jokseenkin järjenvastaisella tavalla ja siksi se pitäisi uusia. Sopimuksen mukaan turvapaikan hakijoita, jotka ovat onnistuneet pääsemään maahan, tulee kohdella erittäin hyvin ja heidän tapauksensa tutkia perusteellisesti, mutta maahan pääsemistä saa estää kaikin tavoin, olivat ihmiset kuinka hädänalaisia hyvänsä. Kokonaisuutta on vaikea pitää loogisena.

On helppo ennustaa, että pakolaisvirta Välimeren yli Eurooppaan tulee vain kiihtymään, eikä siihen auta vaikka EU yrittäisi tuhota jokaisen veneen Välimeren etelärannalla. Tuhannet tulevat edelleen kuolemaan pyrkiessään henkensä kaupalla Eurooppaan. Ihmissalakuljetuksesta tulee yhä kannattavampaa.”

Suomeen suuntautuu humanitaariseksi luokiteltavaa maahanmuuttoa tällä hetkellä (8.3.2018) Lähi-Idästä, Keski-Aasiasta ja Afrikasta. Näiden tulojoiden vaikutukset Suomen julkiselle taloudelle ja edellytykset integroitua yhteiskuntaan poikkeavat suuresti muualta Euroopasta Suomeen tulevasta maahanmuutosta.



Bookkaa tämä



Ei vielä kommentteja.


Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com