Vaalilupaukset ja kuinkas sitten kävikään

27/5/2018

Pian alkaa taas vaalilupausten aika. Antti Rinne (sd) avasi pelin lupaamalla eläkkeiden korotuksia, mikä onkin hyvä tavoite. Mutta ennen kuin lupausrumba käy täyteen tanssiin, on hyvä hetki katsoa taaksepäin. Mitä luvattiin ennen viime vaaleja – ja kuinkas sitten kävikään?

Ennen vuoden 2015 vaaleja Juha Sipilä (kesk) esiintyi miehenä, joka on yrittäjien asialla. Yrittäjien tilaisuuksissa hän lupasi laittaa asiat kuntoon. Pääministeriksi sittemmin valittu Sipilä antoi vaalilupauksensa Ylen vaalikoneessa 16.3.2015: Velaksi elämisen on loputtava, kokonaisveroastetta ei voi enää nostaa ja keskusta haluaa tuoda poliittiseen päätöksentekoon enemmän tulosvastuullisuutta. Lupaukset päättyivät sanoihin: ”Katteettomia vaalilupauksia ei pidä antaa. Ne omalta osaltaan rapauttavat uskoa poliittiseen järjestelmään.”

Sipilä ei olisi vuonna 2015 leikannut menoja kuntien ja valtion taloutta tasapainottaakseen, vaan ensisijaisiksi keinoiksi hän näki talouskasvun ja 200 000 uuden työpaikan synnyttämisen yksityiselle sektorille kymmenessä vuodessa. Vaalikauden alussa pääministerimme peräänkuulutti tuottavuuden parantamista sekä suurten rakenteellisten uudistusten – kuten soten – tekemistä.

Kuten kokoomus, Sipilä uhkui uudistuksia, jotta työn vastaanottamisen kynnys madaltuu, ja että työntekijän pitäisi voida tehdä eri pituisia työpäiviä. Tällainenhan ei ole mahdollista, ellei yleissitovia työehtosopimuksia pureta ja paikallista sopimista lisätä.

Kokoomuksen vaalitavoitteissa työ piti asettaa etusijalle. Perusajatuksena oli, että helpotetaan yrittäjäksi ryhtymistä ja työllistämistä. Luvattiin uudistaa pk-yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien verotusta kohti Viron mallia. Luvattiin vahvistaa koulutusjärjestelmän ja yliopistojen rahoitusta sekä varmistaa kasvuyritysten ja tutkimuksen ja kehityksen rahoitus.

Jokainen tietää, että toisin kävi. Menoja on leikattu, varsinkin koulutusjärjestelmästä oikein kunnolla.

Yrittäjille vaalikausi ei ole tarjonnut kummoisia muutoksia. On saatu aikaan maksuperusteinen arvonlisävero. Tämä on tehokas yrittäjän talouden helpottaja, sillä nykyään maksuajat ovat pitkiä.

Toisekseen hallitus sai aikaan prosenttiperusteisen yrittäjävähennyksen pienille ja keskisuurille yrittäjille. Tämän todellinen nettovaikutus valtaosalle pienyrittäjistä on muutamista kympeistä muutamaan sataan euroon vuodessa. Ei edes mainitsemisen arvoinen saavutus.

Lisäksi yrittäjät hyötyvät työnantajalle kertaluontoisesti maksettavasta 2 500 euron ”vauvakorvauksesta”, kun työntekijä jää vanhempainvapaalle. Tämä on hyvä, sillä se parantaa yrittäjän asemaa naisvaltaisilla aloilla.

Vaalien jälkeinen yhteiskuntasopimus ei imarrellut yrittäjiä. Vuoden 2017 alussa voimaan tulleella kilpailukykysopimuksella uudistettiin työaikalakia, mutta paikallista sopimista ei edelleenkään ole lainsäädännöllä edistetty. Se oli pettymys työpaikkakohtaista sopimista vaaleissa luvanneelle kokoomukselle ja minulle henkilökohtaisesti, sillä yrittäjänä tiedän, että vain työpaikkakohtainen sopiminen olisi todellinen helpotus yrittäjän mahdollisuuteen työllistää.

Kiky-sopimus näkyy työpaikoilla eri tavoin. Toiset joutuvat käymään pyhäpäivinä töissä, toiset istuvat toimistossa vähän kauemmin, ja toisilla mikään ei muuttunut. Hallituksen yhteiskuntasopimus ja kilpailukykyneuvottelut ovat lisänneet eriarvoisuutta työntekijöiden välillä, mutta mitä niistä on jäänyt käteen yrittäjille? Ei juuri mitään.

Vaalikautta on nyt jäljellä vajaa vuosi. Luulenpa, että Sipilä hyvästä aikomuksestaan huolimatta joutuu myöntämään, että vaalilupaukset olivat katteettomia. Velaksi eläminen ei tule loppumaan, eikä yksityiselle sektorille näillä keinoin synny 200 000 uutta työpaikkaa.

Vaikka sote saataisiin aikaan, ei se tule tasapainottamaan kuntien ja valtion taloutta. Päinvastoin. Häviäjänä ovat paitsi Suomi, myös koko poliittinen systeemimme. Sipilän sanoin: katteettomat vaalilupaukset rapauttavat uskoa poliittiseen järjestelmään.

Harry Harkimo

Kirjoittaja on kansanedustaja (Liike Nyt) ja liikemies.



Bookkaa tämä



50000 kirjoitti:
28/5/2018 06:55

"Kuten kokoomus, Sipilä uhkui uudistuksia, jotta työn vastaanottamisen kynnys madaltuu, ja että työntekijän pitäisi voida tehdä eri pituisia työpäiviä. Tällainenhan ei ole mahdollista, ellei yleissitovia työehtosopimuksia pureta ja paikallista sopimista lisätä."

Osa-aika työssä on mahdollista tehdä eri pituisia työpäiviä, joten miten muka yleissitovat työehtosopimukset tätä estävät?

Yli puolet työntekijöistä tekevät osa-aikatyötä ja joillain aloilla joissain työpaikoissa yli 90% työntekijöistä tekee osa-aika työtä.

Missä siis ongelma?

Yrittäjä Harkimo ei edes tunne kaikkia työehtosopimuksia, joten miksi hokea sellaista mantraa joka ei pidä paikkaansa.



Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com