Uhkapeliä oikeusvarmuudella

6/6/2018

Kokoomusväki kerääntyy viikonloppuna puoluekokoukseensa Turkuun poliittisesti varsin jännittyneessä tilanteessa. Eniten Logomon käytävillä puhuttanee se, mikä on sote-uudistuksen ja sen sisältämän kokoomukselle tärkeän valinnanvapauden todellinen asento. Viime perjantaina eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi kuumeisesti odotetun lausuntonsa hallituksen valinnanvapauslakiehdotuksesta.

Maakuntamalli ja valinnanvapaus ovat olleet erottamaton pari. Kytkös on poliittinen, sillä mitään objektiivista pakkosyytä niiden yhdessä kuljettamiseen ei ole. Kokoomukselle asia on hallitusyhteistyön tärkein kynnyskysymys. Kun Petteri Orpo valittiin puoluejohtajaksi kaksi vuotta sitten Lappeenrannassa, hän ilmoitti yksiselitteisesti, että ”ilman valinnanvapautta ei tule maakuntauudistusta”.

Perustuslakivaliokunta pohti laajasti valinnanvapausmallin EU-oikeudellisia ulottuvuuksia. Tässä arvioinnissa keskeistä on se, katsotaanko nyt syntymässä oleva uusi järjestelmä valtion lakisääteisen terveyspolitiikan hoitamiseksi vai taloudelliseksi toiminnaksi. Malli, jossa potilaat saavat palveluja nimellistä tai symbolista korvausta vastaan pääosin verovaroin rahoitettuna ja jossa julkisten palveluntuottajien asema on vahva, nojaa solidaarisuusperiaatteeseen eikä ole EU-sääntelyn näkökulmasta taloudellista toimintaa.

Sen sijaan malli, joka mahdollistaa palveluntuottajille voitontavoittelun ja laatukilpailun, ainakin lähenee taloudellista toimintaa, jolloin järjestelmän pyörittämiseen käytetyt julkiset varat saattavat olla tulkittavissa valtiontuiksi. Tällöin astuvat peliin EU:n kilpailua ja valtiontukea koskevat säännöt.

EU:n yleinen tuomioistuin teki hiljattain tämän suuntaisen tulkinnan Slovakian terveydenhuoltojärjestelmästä. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, koska sekä EU:n komissio että Slovakia ovat valittaneet siitä.

Jos jäsenvaltio epäilee, että jotkut sen toimet ovat tulkittavissa valtiontueksi, sen on ilmoitettava asiasta EU:n komissiolle. Tämän niin sanotun notifiointivelvollisuuden tarkoituksena on selvittää, ovatko jäsenvaltioiden toimet EU:n valtiontukisääntelyn mukaisia. Esimerkiksi julkisten palveluntarjoajien konkurssisuoja saattaa EU-oikeuskäytännön näkökulmasta olla tulkittavissa ns. implisiittiseksi valtiontakaukseksi ja siten valtiontueksi.

Nyt Suomen hallitus ei ole notifioinut komissiota valinnanvapausmallista, joten EU-oikeudellinen arviointi on tekemättä. EU:n perussopimusten mukaan jäsenvaltio ei kuitenkaan saa toteuttaa ehdottamiaan mahdollisesti valtiontueksi tulkittavissa olevia toimenpiteitä ennen komission lopullista päätöstä. Jos se näin kuitenkin tekee, julkisten palveluntuottajien kanssa kilpailevat yritykset ja yksityiset voivat kansallisessa tuomioistuimessa vaatia tukitoimien täytäntöönpanon kieltämistä komission päätökseen saakka.

Oikeusvarmuuden näkökulmasta hallituksen päätös olla alistamatta valinnanvapausmallia EU:n komission arviointiin onkin melkoista uhkapeliä. Hurjimmassa skenaariossa esimerkiksi joku julkisten palveluntarjoajien vahvaan asemaan suivaantunut yksityinen yritys saattaisi EU:n perussopimuksiin vetoamalla pysäyttää koko valinnanvapausmallin toimeenpanon. Siinä on kokoomuslaisille pohdittavaa kerrakseen.

Markku Jokisipilä

Kirjoittaja on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja



Bookkaa tämä



Ei vielä kommentteja.


Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com