Bolsevistinen rauhallisuus

9/6/2018

Sata vuotta sitten itsenäistyneen Suomen pääministeri Juha Sipilä avasi perjantaina johtamansa keskustan puoluekokouksen Sotkamossa – ja vetosi keskustalaisiin, jotta nämä osoittaisivat ”bolshevistista rauhallisuutta”.

Sipilä käytti termiä, kun hän puhui hallituksen ajamasta sote-uudistuksesta.

Puhe oli etukäteen kirjoitettu. Tarkasti siteerattuna Suomen pääministeri totesi seuraavaa:

”Nyt on tärkeintä muistaa se, että Suomelle tärkeintä on uudistuksen aikaansaaminen – viedään tämä nyt vaan bolshevistisella rauhallisuudella maaliin.”

Näin Lenin ja Stalinkin kaiketi opastivat kuolemanpartioitaan. Hekin puhuivat uudistuksista.

Suomen pääministeri on henkilö, jolta on perusteltua edellyttää edes alkeellista historian tuntemusta ja ennen kaikkea historian tajua.

Bolshevistisella rauhallisuudella Lenin palautti Venäjälle kuolemanrangaistuksen heti valtaan noustuaan. Bolshevistisella viileydellä bolshevikit toteuttivat talonpoikien maaomaisuuden pakkokollektivisoinnin esimerkiksi Ukrainassa ja murhasivat demokratiaa kannattaneet vastustajansa.

Samalla määrätietoisella rauhallisuudella he teloittivat tsaari Nikolai II:n ja tämän lapset pimeässä kellarissa.

Leniniä seurannut Stalin oli yksi kiivaimmista bolshevikeista ja aloitti 1930-luvulla terroriaallon, jonka uhreiksi joutui tuhansia Neuvosto-Karjalassa sosialistista yhteiskuntaa rakentaneita suomalaisia.

Alun perin bolshevismi syntyi venäläisen sosialidemokraattisen liikkeen sisällä, josta se irtaantui omaksi puolueekseen maaliskuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917. Bolshevikit pitivät väkivaltaa oikeana keinona vallan hankkimiseen ja sen säilyttämiseen. He perustivat kommunistisen puolueen ja neuvostodiktatuurin. Tämän kaiken onnistuminen perustui bolshevistiseen rauhallisuuteen.

Vuonna 1997 ilmestyneessä Kommunismin mustassa kirjassa bolshevikkien luoman proletariaatin diktatuurin arvioidaan tuottaneen lähes sata miljoonaa ruumista. Stéphane Courtoisin johtama tutkijaryhmä selvitti kommunistimaiden sisäisiä hirmutekoja Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen.

Huolestuttavinta Sipilän puheessa on tosiasia, että hän puhui bolshevistisesta rauhallisuudesta harkitusti ja sitä ihaillen.

Monet yritysjohtajat muuten olivat 1930-luvulla lääpällään Hitlerin johtamien kansallissosialistien järjestelmällisyyteen.

Kansallissosialistien järjestelmällisyydellä saatiin organisoitua tehokkaasti juutalaisten pakkosiirrot Euroopan rautatieverkostoa hyödyntäen.

Bolshevikkien ja kansallissosialistien rauhallisuudessa oli paljon samaa, kun he toteuttivat hirveitä yhteiskunnallisia uudistuksiaan. Molemmat ryhmät olisivat ansainneet hävitä toisen maailmansodan.

Sipilä on taustaltaan ja olemukseltaan yritysjohtaja. Nyt hän on Suomen vaikutusvaltaisin poliitikko, jo neljättä vuotta. Ei siis mikään aloittelija.

Kenenkään arvostetun ja vastuunsa tuntevan poliitikon ei pidä ihailla bolshevistista rauhallisuutta tai kansallissosialistien järjestelmällisyyttä.

Demokraattisissa oikeusvaltioissa yhteiskunnallinen keskustelu on repivää – ja sitä sen pitääkin olla. Uudistusten kuuluu horjua julkisen debatin paineessa. Jos uudistukset – ja niiden toteuttajat – eivät kestä painetta ja kritiikkiä, ne – ja he – joutavat vaihtua seuraavien vaalien jälkeen toisiin uudistuksiin – ja toisiin päättäjiin.

Suomi ei tarvitse bolshevistista rauhallisuutta hyveenä pitävää pääministeriä – enkä nyt tarkoita, etteikö pääministeri voisi olla Juha Sipilä.

Kaikkein pelottavin ajatus on, että pääministeri arvostaa bolshevistista rauhallisuutta poliittisen johtajan ominaisuutena. Se tarkoittaisi sitä, että pääministeri on valmis ajamaan läpi yhteiskunnan enemmistön edun vastaisia uudistuksia keinoja kaihtamatta, seurauksista piittaamatta.

Mitä sote-uudistukseen tulee, yksikään varteenotettava asiantuntija ei aikanaan kannattanut 18 itsenäisen sote-maakunnan perustamista.

Silti – tai ehkä juuri siksi – pääministeri Sipilä on työntänyt uudistustaan eteenpäin Sotkamossa mainitsemallaan rauhallisuudella.

Entäpä bolshevismi ja bolshevikit?

Heidän rauhallisuutensa tuotti yhteiskunnallisen järjestelmän ja todellisuuden, jotka eivät olleet kestäviä. Siksi Neuvostoliitto ei ollut ikuinen.

Sama lienee 18 sote-maakunnan kohtalo, jos ne Suomeen Sipilän hallituksen päätöksellä perustetaan.

Lauri Nurmi

Lähde: Aamulehti



Bookkaa tämä



Ei vielä kommentteja.


Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com