Kenellä on oikeus ilmaista itseään?

11/7/2018

Kenellä on oikeus ilmaista itseään?

Saavatko poliitikko ja virkamies valehdella kansalaisille?

1. Yleisradion ex-toimittaja Jyri Rantala kiihotti kansalaisia Jussi Halla-ahoa vastaan Ylen TV1:n pääuutislähetyksessä 2.9.2009. Rantala nimitteli Halla-ahoa rotutohtoriksi, jolla toimittaja viittasi natsien palveluksessa olleeseen Josef Mengeleen.

Halla-aho teki Rantalasta ja Ylestä tutkintapyynnön, joka ei johtanut jatkotoimenpiteisiin.

2. Jussi Halla-aho sai 8.6.2012 pitkällisen oikeusprosessin jälkeen korkeimman oikeuden langettamana tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Halla-ahon tuomio oli todellisuudessa poliittinen. Syyttäjänä toiminut Mika Illman totesi 8.6.2012 Hufvudstadsbladetin haastattelussa:

"On hyvä, että laintulkitsijat ovat saaneet aikaan ennakkopäätöksen. Korkein tuomioistuin on vetänyt rajan sille laajuudelle, kuinka pitkälle vallanpitäjiä kritisoivilla (kansalaisilla) on oikeus provosoida ja yliampua."

Mika Illman ja "Demla-mafia" antoivat tuomion, jolla viitoitettiin tietä sananvapauden rajoittamiskehitykselle, jota parhaillaan elämme.

Kaikki kansalaiset, jotka olivat lukeneet Halla-ahon tekstejä ja seuranneet yhdestä kirjoituksesta noussutta prosessia, ymmärsivät, että kyse oli oikeusmurhasta, jolla oli poliittinen motiivi.

3. Muusikko Tero Vaara ajautui vuonna 2011 valtamedian boikottiin, kun vertasi monikultturismia kommunismiin ja arvosteli islamisteja.

Boikotin lähtölaukauksen antoi Yleisradio hyllyttämällä Vaaran Puoli seitsemän –ohjelmasta. Boikotilla oli taiteellisesti ja taloudellisesti merkittävät seuraukset, mutta esimerkiksi Yleisradio ei ole osoittanut anteeksipyyntöä eikä aktiivista katumista poliittisin perustein tehdystä päätöksestä.

4. Kirjailija Ari Paulow kohtasi mediaboikotin julkaistuaan tulevaisuuden islamilaisesta Suomesta kertovan romaanin Khilafa! Valtakunta. Aiemmin Paulowin kirjoista raportoineet mediat vaikenivat uusista romaaneista.

Paulowin ohella saman kohtalon on kokenut myös toinen kirjailija, jolle kustantaja (sama kuin Paulowilla oli aiemmin) on näyttänyt ovea, koska kirjailijan mielipiteet eivät ole miellyttäneet.

Monikultturisuuskehityksen ja haitallisen maahanmuuton arvostelu on ollut jo pitkään tabu kirjallisuuspiireissä. Kriittisessä mielessä suunsa avaavien on syytä varautua kirjailijatoverien ja kustantajien negatiiviseen asenteeseen ja jopa boikottitoimiin.

5. Kirjailija Timo Hännikäinen sai istua myrskyn silmässä, kun hänelle myönnettiin apuraha Kordelinin säätiöltä. Useat suomalaiset (punavihreät, anarkistit, valtamedian edustajat) hyökkäsivät säätiön kimppuun vaatien Hännikäisen apurahan perumista. Hännikäinen tunnetaan isänmaallisena kulttuurihenkilönä, joka vaikuttaa kirjojen kirjoittamisen, kustantamisen ja käännöstöiden lisäksi myös Sarastus-lehdessä sekä itsenäisyyspäivän soihtukulkueen järjestäjänä.

6. Muusikko Jussi ”Jösse” Järvenpää sai vastikään käräjäoikeudessa tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Järvenpään youtube-palvelussa olevat kahdeksan kappaletta määrättiin poistettavaksi, jonka lisäksi hänelle langetettiin yli 2 000 euron sakko.

Voi vain aavistella millaisella innolla anarkistit, punavihreät ja totalitarismista haltioituneet Demla-lakimiehet kävisivät Irwin Goodmanin, Sleepy Sleepersin ja Juice Leskisen kimppuun. Irwiniä ja Juicea ei voi enää haastaa käräjille, sen sijaan sleepparien voimakaksikko on edelleen elossa, joten aika näyttää, riittääkö sananvapauden vihollisten aika ja tahto jälkijättöisiin sensuurivaatimuksiin.

7. Uusimpana tapauksena liikkuu vahvistettuja huhuja boikotoinnista, jota suomalaiset musiikkialan esiintyjät ja taustavaikuttajat aikovat osoittaa Donald Trumpia tai hänen vaimoaan kohtaan.

Vahvistetun huhun mukaan tietyt musiikkialan henkilöt ovat päättäneet boikotoida, jos heitä pyydetään esiintymään Yhdysvaltain presidentin vaimolle.

Kaikille ei riitä henkilökohtainen boikotointi vaan tämän lisäksi on annettu ymmärtää, että Melania Trumpille mahdollisesti esiintyvät henkilöt saattavat menettää esiintymistilaisuuksia tulevaisuudessa.

8. Kun vielä muistetaan, että avoimeksi keskustelukanavaksi väitetty facebook hyllyttää toistuvasti ihmisiä mitä ihmeellisimmistä syistä ja että kriittisten vaientamiseksi on Suomessa ja EU-alueella kehitetty rasistiksi ja fasistiksi solvaamisen lisäksi termit ”äärioikeistolainen” ja ”vihapuhe”, joilla valtamedia, Suomen poliittinen johto ja punavihreät ovat pyrkineet leimaamaan kaikki islamia ja maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivat, voidaan todeta, että Suomi on ajautunut sananvapauden ja kansalaisoikeuksien vastaiseen tilaan, jollaista ei ole nähty sotien jälkeen.

9. Kansalaisten sananvapautta on pyritty rajoittamaan tavalla, joka tuo mieleen Neuvostoliiton.

EU:n rakenne ja pakkopolitiikka tuovat yhä useammalle mieleen neuvostoajan, jolloin puhuttiin suureen ääneen demokratiasta, kansanvallasta ja rauhasta, vaikka käytännön todellisuus oli täysin päinvastainen. Neuvostoliitto tunnettiin maana, jossa väärät mielipiteet johtivat usein käräjille ja vankilaan tai mielisairaalaan.

10. Neuvostoliitossa johtavilla poliitikoilla ja virkamiehillä oli oikeus puhua mitä huvittaa ilman pelkoa potkuista. Valehtelu ja tyhjien sanojen lateleminen olivat poliittista teatteria, jollaista suomalaiset saavat seurata myös nykypäivänä:

a) pääministeri Juha Sipilä, 5.9.2015, Yle: 

”Perheeni on päättänyt, että meidän oma kotimme on pakolaisten ja, ja turvapaikanhakijoiden käytössä, koska me emme nyt sitä tällä hetkellä tarvitse, vuoden [2016] alusta voimme sen luovuttaa tähän käyttöön…”

Sipilä ei luovuttanut taloaan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden käyttöön vaan jätti vastuunkannon kansalaisille.

b) (ex-) sisäministeri Petteri Orpo, 18.8.2015, kokoomuksen Verkkouutiset: 

”– Olemme kansainvälisissä sopimuksissa mukana YK:n kautta ja EU:n jäseniä. Emme voi laittaa rajoja kiinni. On väärin väittää, että se on mahdollista.”

Orpo valehteli. Mikään YK:n tai EU:n sopimus ei kiellä rajan sulkemista, jos sisäinen turvallisuus on uhattuna.

c) sisäministeriön ex-kansliapäällikkö Päivi Nerg, 2.3.2016, Ylen turvallisuusilta: 

”Suomi on siinä aivan kärjessä, et me tiedetään jokainen henkilö joka tänne on tullut ja minkälaisella taustalla hän on tullut. Ja me pystytään rekisteröinnin kautta näkemään sitä tilannetta minkä tyyppisiä ihmisiä meille tänne tulee.”

Päivi Nerg valehteli tietoisesti. Poliisin useat edustajat ovat ilmoittaneet, että tulijoiden oikeaa henkilöllisyyttä on lähes mahdoton varmistaa. Noin 80 prosenttia saapuu maahan ilman henkilöpapereita.

11. Suomen allekirjoittamassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa todetaan esimerkiksi seuraavaa:

”Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta.”

”…sananvapaus ei koske pelkästään sellaisia "tietoja" tai "ajatuksia", joihin suhtaudutaan myötämielisesti tai joita pidetään vaarattomina tai yhdentekevinä, vaan myös sellaisia, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät.”

Pohjoismaista Suomella on ylivoimaisesti eniten langettavia tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT).

Suomi oli saanut vuoteen 2012 mennessä 17 tuomiota sananvapausloukkauksista, Tanska vain yhden, Ruotsi kaksi, Norja viisi ja Islanti kolme. Suomi rinnastui heikon sananvapaustilanteen suhteen Venäjään, joka oli saanut vuoteen 2012 mennessä 23 tuomiota sananvapausloukkauksista.

12. Suomi ON ahdasmielisten taiteilijoiden, poliitikkojen, toimittajien ja tuomareiden maa, jossa kansalaisten perusoikeuksia pyritään toistuvasti polkemaan poliitikkojen, tuomioistuinlaitoksen ja valtamedian johdolla sekä taidepiirien harjoittamilla hiljaisilla tai äänekkäillä painostustoimilla.

Heikki Porkka

Alkuperäinen juttu löytyy täältä.



Bookkaa tämä



Ei vielä kommentteja.


Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com