Ruotsissa palaa - Yleisradio harhaanjohtamisen tiellä

15/8/2018

Toimittaja Hannele Muilu toimi aiemmin Ylen Skandinavian kirjeenvaihtajana. Kun hän kirjoitti reportaasin Tukholman monikulttuurisesta lähiöstä, Rinkebystä, päättyi kirjoitus ajatukseen, jonka mukaan Muilu saattaisi ehkä asua Rinkebyssä.

Ehkä-sanalla toimittaja johti suomalaisia harhaan, uskomaan, että Rinkeby on paikka, jossa länsimaisen naisen on ihan ok asua.

Sopii testata siten, että liikkuu alueella myös iltaisin. En kuitenkaan suosittele.

Nyt Muilu kirjoittaa Ruotsin autopaloista. Ylen artikkelin otsikkona on:

”Ruotsi hermostui autopaloista: "Mihin olemme menossa?" - Kymmenien autojen polttaminen on toista kuin satunnaiset roihut” 

Muilu päättää tekstinsä seuraavasti:

”Autoja palaa varsinkin ongelmalähiöissä, joissa köyhyys ja syrjäytyminen saa nuorten miesten näkymät synkiksi. Sama ilmiö on tuttu muun muassa Ranskan joistakin lähiöistä.

Tuhopolttoja on tehty usein mellakoinnin yhteydessä kuten Tukholman Rinkebyssä talvella 2017. Poliisi oli tekemässä pidätystä kun ihmisjoukko alkoi heitellä poliisia kivillä. Poliisia vastustamaan kerääntyi kymmeniä ihmisiä.

Autoja on poltettu myös osana jengien väkivaltaa, joka on viime vuosina lisääntynyt. Silloin roihahtaa yleensä satunnainen auto tai pari.”

Köyhyys ja syrjäytyminen saavat nuoret polttamaan autoja.

Ihan tosi?

Mistä johtuu, että suomalaiset nuoret eivät keksineet jo vuosia sitten autojen polttamista, kun ei ollut rahaa ja tuntui siltä, että kukaan ei auta tai kuuntele?

Olisiko sittenkin niin, että autojen polttaminen on afrikkalainen ja lähi-itäläinen tapa, jota suositaan erityisesti islamilaisen kulttuurin piirissä? Ja olisiko myös niin, että kehitysmaista saapuneet vandaalit ovat tartuttaneet tapansa joihinkin ruotsalaisiin (ja suomalaisiin) anarkistinuoriin?

Maahanmuuton myötä tapa on levinnyt erityisen selvästi kahteen runsaasti afrikkalaista ja lähi-itäläistä islaminuskoista väkeä vastaanottaneeseen maahan, Ranskaan ja Ruotsiin, joissa kummassakin palaa autoja ”liukuhihnalta”.

Ylen artikkeli kertoo, että autoja on poltettu aiemminkin osana jengien väkivaltaa, jolloin Muilun mukaan ”roihahtaa yleensä satunnainen auto tai pari”. Lisäksi otsikossa todetaan, että ”kymmenien autojen polttaminen on toista kuin satunnaiset roihut”.

Voisiko enää vähättelevämmin kirjoittaa omaisuuden tuhoamisesta ja vandalismista? Satunnainen roihu!

Yleisradion satutäti-tuokion jälkeen tarkastellaan todellisuutta.

SVT:n (Ruotsin Yle) artikkelin mukaan Ruotsissa oli vuonna 2016 noin 3 800 autopaloa.

Kuntakohtaisiksi autopalojen määräksi vuonna 2016 tarjotaan seuraavat lukemat:

Tukholma 487

Malmö 354

Södertälje 259

Göteborg 254

Botkyrka 140

Uppsala 122

Västerås 111

Örebro 94

Helsingborg 90

Eskilstuna 85

Toisen SVT:n artikkelin mukaan  Ruotsissa paloi vuoden 2017 tammikuun ja syyskuun välisenä yhdeksän kuukauden aikana noin 6 000 ajoneuvoa. Tasaisen vauhdin taulukko antaa vuoden 2017 kokonaissaldon ennusteeksi noin 8 000 autopaloa. Millaiseen määrään lopulta yllettiin, siitä en enää löytänyt uutistietoa.

Ylen artikkelin mukaan jengien välisessä väkivallassa palaa satunnainen auto tai pari.

Vuoden 2016 tilasto kertoo, että tosiasiassa Ruotsissa paloi keskimäärin 10,4 autoa joka ainoa päivä eli noin 312 autoa joka kuukausi.

Vuoden 2017 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana autoja paloi noin 22 kappaletta joka ainoa päivä, joka tarkoittaa noin 665 autopaloa jokaisen kuukauden aikana.

Jengiläisten sytyttämiä satunnaisia roihuja? Vai esimerkiksi jihadistien toteuttamia tuhopolttoja tai kostoiskuja?

Heikki Porkka

Juttu löytyy alkuperäisenä täältä.



Bookkaa tämä



Ei vielä kommentteja.


Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com