Jussi Halla-ahon kannattajakunnasta vuonna 2008

14/10/2018

Jussi Halla-aho kertoi fb-seinällään, että 26.10.2018 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta päivästä, jonka jälkeen ”Suomi ei ollut enää entisensä”. Sanoissa on mukana ripaus huumoria, joka viittaa ”luotettavan ja vastuullisen” median sisällä eskaloituneeseen ja näihin päiviin asti jatkuneeseen paniikkiin ja raivoon.

Kun Jussi Halla-aho valittiin vuonna 2008 Helsingin kaupunginvaltuustoon, pyrki ”luotettava ja vastuullinen” media uskottelemaan suomalaisille, että Halla-ahon kannattajat ovat pienehkö joukko syrjäytyneitä ihmisiä tai ainakin tunnetasoltaan ja älyltään vajavaisia henkilöitä.

Toisaalta ”luotettava ja vastuullinen” media antoi ymmärtää, että Halla-ahon hurjan nettisuosion takana on vain noin 20 nuorehkon nörtin kymmenet eri sivuprofiilit, joiden avulla on onnistuttu luomaan kuva kovasta kannatuksesta.

Halla-ahoa ja hänen kannattajiaan solvattiin ”luotettavassa ja vastuullisessa” mediassa täysin avoimesti, vailla häpeän häivää.

Yksikään media ei pyrkinyt ehkäisemään toimittajiensa vihaista puhetta vaan päätoimittajat ja toimitusten päälliköt antoivat ravan roiskua. Ja kuten moni muistaa, rapa roiskui ajoin melko rajusti.

Strategisesti typerästi toimineet päätoimittajat ja toimittajat eivät ymmärtäneet, että maahanmuuttopolitiikan haitallisia asioita lukuisien esimerkkien ja jatkumoiden avulla esitellyttä Halla-ahoa ja hänen kannattajiaan ei kyetä lannistamaan solvaamalla ja halveksimalla.

Lannistaminen olisi onnistunut, jos ”luotettava ja vastuullinen” media olisi kumonnut argumenttien voimalla Halla-ahon esiin nostamat asiat. Yksikään toimittaja tai media ei kuitenkaan koskaan kyennyt osoittamaan vääräksi Halla-ahon kertomia maahanmuuttofaktoja.

Harmittaahan se itsetietoisia ja -riittoisia toimittajia, kun vastassa on suomalainen mies kannattajineen, jotka nauravat median manipulaattoreille ja jotka kaiken lisäksi kykenevät kumoamaan median valheet yhden toisensa jälkeen.

Valheiden paljastamisen lisäksi Halla-aho ja ”halla-aholaiset” nostivat todisteiden kera esiin asioita, joita media pyrki peittelemään virkamiesten ja poliitikkojen enemmistön avustuksella.

Tunsin vuonna 2008 useita henkilöitä, jotka äänestivät Jussi Halla-ahoa. Tämän tietämyksen valossa aavistelin, että kannattajajoukko pitää sisällään monenlaisia ihmisiä, ei siis ainoastaan muutamia nuoria nörttejä tai elämässään sivuraiteelle ajatuneita miehiä, kuten usein annettiin ymmärtää.
Duunareita, palkansaajia, akateemista väkeä, yrittäjiä, opiskelijoita, kotiäitejä, miehiä ja naisia, tavallisia suomalaisia, jotka katsoivat maailmaa laajemmin kuin median yhden totuuden väki.

Jos ”luotettavan ja vastuullisen” median pahansuopaiseen uutisointiin olisi ollut uskominen, olisi se tarkoittanut, että Halla-ahoa kannattava ”yhteiskunnan pohjasakka” asuu varsin suppealla alueella Helsingissä.

Menetin luottamuksen valtamediaan jo viime vuosisadan puolella. Luottamuksen menetys perustui siihen, että tunsin useita toimittajia melko hyvin.
Tuttuja toimittajia oli Yleisradiossa ja useissa paperimedioissa. He todistivat moninaisia kertoja omin sanoin kuinka olivat vääntäneet jonkin asian toiselle mallille kuin se todellisuudessa oli. Ideologia ja toimittajan henkilökohtainen mielipide tunki uutisoinnissa vahvasti esiin.

Koska totuus kiinnostaa enemmän kuin toimittajien mielipiteet, otin vajaa kymmenen vuotta sitten tilastot avuksi ja tutkin kuinka suppealta tai laajalta alueelta Halla-aho keräsi äänensä Helsingissä lokakuussa 2008.

Tilastokeskuksen virallisten tulosten avulla syntyi melko hämmästyttävä yhteenveto, joka kertoo, että Halla-ahoa tukevat syrjäytyneet ja tyhmät miehet tai muuten vain vajavaiset persoonat olivat levittäytyneet kaikkialle Helsinkiin.

Halla-aho sai ääniä jokaiselta Helsingin 159 äänestysalueelta. Halla-ahon osuus kaikista Helsingissä annetuista äänistä oli 1,1 prosenttia äänimäärän ollessa 2977.

Lukemat ovat kovia kaikilla mittareilla, mutta erityisen arvokkaaksi asian tekee se, että Halla-aho ponkaisi liikkeelle suurelle yleisölle tuntemattomana ehdokkaana. Vaalityöhön ei ollut käytettävissä rahaa käytännössä lainkaan ja mainontakin oli minimaalista.

Vertailun vuoksi kerrottakoon, että esimerkiksi vasemmistoliiton yliopistomies J.P. Roos sai 253 ääntä 0,1 prosentin ääniosuudella, vihreiden Sinikka Sokka 374 ääntä 0,1 prosentin osuudella ja RKP:n Astrid Thors 2480 ääntä 0,9 prosentin osuudella.

Kaikki edellä mainitut olivat tunnettuja kansalaisia joko eduskunnasta tai taiteen/tieteen maailmasta. Heillä on ollut tunnettuudessa [vuonna 2008] selkeä etulyöntiasema Jussi Halla-ahoon nähden. Mainittakoon vielä, että Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (2009-2011) Otto Lehtipuu (vihr) sai 1047 ääntä prosenttiosuuden ollessa 0,4.
Pienimmällä äänimäärällä valtuustoon meni vasemmistoliiton Kati Peltola 557 äänellä ja 0,2 prosentin osuudella.

Jussi Halla-aho menestyi vuoden 2008 kunnallisvaaleissa erinomaisesti. Äänten jakautuminen eri äänestysalueiden kesken osoittaa, että kannattajakuntaa on kaikissa kansankerroksissa.

Valtakunnallisesti Halla-aho sijoittui äänimäärällään 18:ksi. Kaikki muut valtakunnan kahdenkymmenen kärkeen sijoittuneista olivat tavalla tai toisella tunnettuja kansalaisia. Halla-ahon saama äänimäärä kieli sanoman tärkeydestä. Muussa tapauksessa lähes tuntematon persoona ei voi tuollaista äänimäärää saada.

Helsingin Käpylän äänestysalue B näyttäytyi Halla-aholle ainoana alle 0,5 prosenttiosuuden kannatusalueena.

1,0 prosenttiosuuden tai sitä suuremman kannatuslukeman alueita olivat Hietaniemi, Taka-Töölö A, Meilahti A, Eira, Länsi-Pasila A, Länsi-Pasila B, Itä-Pasila, Hermanni, Vallila B, Hietalahti, Punavuori A, Punavuori B, Lapinlahti, Kumpula, Sörnäinen, Merihaka, Linjat, Kallio A, Kallio B, Kallio C ja Kallio D, Alppila A, Alppila B, Alppila C, Alppila D, Koskela, Maunula C, Oulunkylä A, Etelä-Haaga A, Etelä-Haaga B, Etelä-Haaga C, Haaga, Pohjois-Haaga A, Lassila A, Lassila B, Munkkivuori B, Lauttasaari A, Lauttasaari C, Lauttasaari D, Konala A, Konala B, Kannelmäki A, Kannelmäki B, Kannelmäki C, Kannelmäki D, Hakuninmaa, Malminkartano A, Malminkartano B, Itä-Pakila, Torpparinmäki, Pukinmäki A, Pukinmäki B, Pihlajisto, Pihlajamäki A, Pihlajamäki B, Ala-Malmi B, Ylä-Malmi B, Viikki A, Viikki B, Tapaninkylä, Tapanila, Töyrynummi, Tapulikaupunki A, Tapulikaupunki B, Heikinlaakso, Jakomäki A, Jakomäki B, Herttoniemi A, Herttoniemi C, Roihuvuori B, Herttoniemenranta A, Herttoniemenranta B, Vartioharju A, Vartioharju B, Puotila, Puotinharju, Myllypuro B, Itäkeskus, Pitäjänmäki A, Pitäjänmäki B, Pitäjänmäki C, Kurkimäki, Kontula B, Kontula C, Mellunkylä, Vesala A, Vesala B, Mellunmäki A, Mellunmäki B, Kivikko, Laajasalo A, Laajasalo B, Yliskylä, Santahamina, Vuosaari A, Vuosaari B, Vuosaari C, Vuosaari D, Vuosaari E, Vuosaari G, Vuosaari H.

Prosenttiosuus vaihteli yllä olevilla 101 äänestysalueella 1,0:n ja 2,2:n välillä.

Lopuilla 58 äänestysalueella prosentti oli 0,5 – 0,9.

Lopuksi ennustan tulevaa.

Uskon, että ”luotettavan ja vastuullisen” median aikoinaan pohjasakaksi leimaamien kansalaisten määrä on nykyisessä Helsingissä huomattavasti suurempi kuin vuoden 2008 kunnallisvaaleissa.

Johtuuko kannattajajoukon määrän todennäköinen merkittävä kasvu pohjasakaksi valahtaneiden määrän kasvusta vai kansalaisten viisastumisesta?
Uskon, että viisastumisesta, joka puolestaan perustuu sille tosiseikalle, että kansalaiset hankkivat tietonsa enenevässä määrin muualta kuin valtamediasta, joka ei jostain ihmeen syystä ole vieläkään lopettanut oman hautansa kaivamista.

Heikki Porkka Facessa



Bookkaa tämä



Ei vielä kommentteja.


Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com