Halla-aho Paasikivi-seurassa

12/6/2019

Perussuomlaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho avasi perussuomalaisten näkemyksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Paasikivi-Seurassa. Halla-aho sivusi puheessaan muun muassa sotilasliitto Natoa. Hänen mukaansa Nato-kysymykseen tulisi suhtautua käytännöllisesti.

– Oma henkilökohtainen näkemykseni on, että Suomen olisi ollut järkevää liittyä Natoon 1990-luvulla, kun maailmanpoliittinen tilanne oli erilainen kuin nykypäivänä.

– Silloin oli kuitenkin silloin, ja nyt on nyt.

Halla-aho muistuttaa, että Venäjä vahtii nykyisin naapurimaidensa tekemisiä paljon aggressiivisemmin ja pyrkii voimakkaasti palauttamaan omaa vaikutusvaltaansa.

Tällä hetkellä Venäjän reaktio Suomen Nato-jäsenyyteen olisi Halla-ahon mukaan Suomen kannalta kielteinen.

– Jäsenyysprosessi itsessään altistaisi Suomen monenlaiselle mielipide- ja informaatiovaikuttamiselle. Etenkin jos ratkaisu sidottaisiin kansanäänestykseen.

Kaikkiaan suomalaisilla on Halla-ahon mukaan taipumus ajatella, että sotilaallinen liittoutumattomuus pitää Suomen konfliktien ulkopuolella. Halla-aho sanoi, että vaikka Nato-myönteiset puolueet rkp ja kokoomus ovat olleet hallitusvallassa lähes koko 2000-luvun ajan, ei Suomi ole edelleenkään Naton jäsen.

– Mikään puolue ei ole valta-asemasta käsin edes yrittänyt edistää jäsenyyden hakemista.

Halla-ahon mukaan on vaikeaa uskoa, että Suomeen muodostuisi hallitus, joka esittäisi Suomen ajamista Natoon, tai eduskuntaa, joka sen hyväksyisi.

Halla-aho kommentoi puheessaan myös EU:n asettamia Venäjään kohdistuvia talouspakotteita. Hän ei näe todennäköisenä, että Venäjä vetäytyisi Krimiltä, vaikka pakotepolitiikkaa jatkettaisiinkin nykyisenkaltaisena kuinka pitkään tahansa.

– Nykyinen pakotepolitiikka ei johda siihen, että Venäjä vetäytyisi Krimiltä. - Pakotteet ja vastapakotteet ovat haitallisia Suomelle ja monelle muulle maalle.

Suomi ei ole voinut viedä elintarvikkeita Venäjälle, mutta Venäjän omavaraisuus on kehittynyt.

Halla-ahosta on selvää, että kansainvälisen yhteisön on reagoitava sotilaalliseen aggressioon ja Krimin anastukseen jollakin tavalla. Toimiva keino voisi Halla-ahon mukaan olla diplomaattiset sanktiot, jotka kohdistuvat tällä hetkellä vain ”kakkos-luokan pelaajiin” todellisen poliittisen johdon sijaan. Eräs vaihtoehto voisi olla kohdentaa pakotteet Venäjälle elintärkeille osa-alueille.

– Jos Venäjään halutaan vaikuttaa taloudellisilla sanktioilla, niin täytyy iskeä niihin kohtiin, joissa raha liikkuu. Silloin puhutaan energiayhteistyöstä, kaasuviennistä, öljynviennistä. Nämä ovat elintärkeitä sektoreita Venäjälle.

Itämeren kaasuputken kohdalla Halla-aho kertoi joutuvansa asettelemaan kielensä keskelle suuta.

– Mitä riippuvaisempi Saksa ja muu Keski-Eurooppa on Venäjän toimittamasta energiasta, sitä enemmän Venäjällä on vipuvartta myös Euroopassa tehtäviin päätöksiin.

– Suomen pitäisi ehkä ottaa pää pois puskasta, sillä kaasuhanketta on käsitelty pelkästään ympäristökysymyksenä. On haluttu olla näkemättä sen turvallisuuspoliittista aspektia.

Halla-ahon mukaan Suomen pitäisikin pyrkiä kehittämään omaa energiaomavaraisuuttaan mahdollisimman korkeaksi.

 

Lähteet: suomalaiset mediat



Bookkaa tämä



Pentti Vahtera kirjoitti:
12/6/2019 03:38

Kannattaa kuunnella koko esitysvideo lopun kysymyksineen, vaikka kestää yli tunnin. Kummasti levittää päätä:
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006139327.html



Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com