Pauli Vahteralla on asiaa

23/8/2019

Yksikään eurooppalainen päättäjä ei pysty hahmottamaan, miten Eurooppa muuttuu, kun Afrikan väkiluku nelinkertaistuu yhden ihmisiän aikana. Suomessa elää jo nyt satojatuhansia lapsia, jotka näkevät vuoden 2100 ja Afrikan väestön siirtymisen Eurooppaan.

Pauli Vahtera Iltalehdessä.

Koko loistava kirjoitus löytyy täältä.



Bookkaa tämä



50000 kirjoitti:
23/8/2019 07:19

Tähän sopii jälleen pieni Maaseuduntulevaisuuden päästövertailu:
”Afrikkalaisen maitolitran päästö 6–7 hiilidioksidikiloa, maailman keskiarvo 2,5 kiloa ja suomalaisen noin kilo – suomalaismaidon päästöt laskevat edelleen

”Suomalaislehmää on jossain yhteydessä syytetty isoksi metaaninpäästäjäksi. Totta on, että sen päästöt ovat esimerkiksi afrikkalaislehmää suuremmat. Latva-Raskun mukaan oikea vertailutapa on kuitenkin maitokiloa eikä lehmää kohti.

FAO on vertaillut maidontuotannon kasvihuonekaasupäästöjen määrää hiilidioksidiekvivalenteiksi muutettuna vuonna 2015 eri maanosissa.

Maailman keskiarvo oli silloin 2,5 kiloa maitokiloa kohti. Länsi-Euroopan lukema oli 1,37 ja Saharan eteläpuolisen Afrikan noin 7 kiloa. Suomen lukemaksi Latva-Rasku arvioi noin kilon.

"Hyvä sijoitus maailman listalla ei toki vapauta meitä velvollisuudesta vähentää päästöjä edelleen", Latva-Rasku sanoo.

Rehunkäytön tehokkuutta ja sen soveltuvuutta jalostuskriteeriksi on tutkittu vuosia, ja hankkeeseen on käytetty 12 miljoonaa euroa. Hankkeessa ovat Suomesta olleet mukana muun muassa Faba, Luonnonvarakeskus ja Valio.

Indeksiä kehitetään vielä, mutta nyt se on siinä vaiheessa, että se voidaan lisätä osaksi pohjoismaista kokonaisjalostusarvoa.

Tammikuussa päätetään, miten suuri sen painoarvo tulee olemaan noin 80 muun kriteerin joukossa.

Maitotilalle kaasupäästöjen vähentämisestä ei ainakaan toistaiseksi makseta, mutta talous ja ympäristö kulkevat tässä käsi kädessä.

Uusitun NTM:n odotetaan johtavan siihen, että suomalaislehmien rehunkäyttö ja metaanin tuotanto ovat 15 vuoden päästä laskeneet nykyisestä 18 prosenttia. Vuonna 2035 maitotiloille voi uuden eläinaineksen avulla koitua 41 miljoonan euron vuotuinen säästö.”

Lainaus oli osalainaus. Koko jutun voi lukea tästä: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.489285



Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com