Antti Rinne ei ymmärrä taloudesta mitään

31/8/2019

Uuden hallituksemme talouspolitiikka näyttää toimivan odotetusti ja Suomen talouskasvu on hyytymässä kovaa vauhtia. Hallitusohjelma rakennettiin alun perin täysin utopistisen 2 % talouskasvun varaan, vaikka kaikki taloudesta ymmärtävät sanoivat, että talouden näkymät heikkenevät ja talouden huippusuhdanne on tulossa tiensä päähän.

Kun tätä kehitystä vielä vauhditettiin Antti Rinteen hallituksen toimesta heikentämällä kansan ostovoimaa lupaamalla verojen ja maksujen korotuksia, ei talouskasvun hyytymistä voida pitää mitenkään yllättävänä.

Nyt kun hallitusohjelmalta on jo pudonnut pohja pois, ei Antti Rinne hallituksineen hyväksy tätä tosiasiaa, vaan hän huutaa hätiin elvyttävää talouspolitiikkaa. Samalla hän paljastaa sen, että hän ei ymmärrä taloudesta yhtään mitään.

Rinteen mukaan hallitusohjelmaan on kirjattu periaate aktiivisesta finanssipolitiikasta joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Rinteen mukaan tähän on kolmenlaisia välineitä. Rinteen mukaan:

”Kun kasvu hiipuu, verotulot alenevat ja monet etuusmenot kasvavat. Se vaimentaa suhdannevaihtelua automaattisesti. Annamme automaattisten vakauttajien toimia vapaasti.”

Todellisuudessa asia on täysin päinvastoin kuin mitä Rinne väittää. Kun talous sakkaa, verotulojen määrä laskee ja vastaavasti sosiaalietuuksien määrä kasvaa. Tämä kehitys pahentaa taantumaa, koska valtion menot kasvavat ja vastaavasti verotulot ja talouskasvu romahtavat.

Seurauksena on valtion velan voimakas kasvu niin euromääräisesti, kuin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Erityisen haitallista on ollut Rinteen hallituksen politiikka, joka on lisännyt erityisesti sellaisten etuuksien tasoja, joiden määrä kasvaa voimakkaasti taantuman aikana.

Toinen Rinteen esittämä väline taantuman selättämiseksi on kysynnän tukeminen elvyttämällä. Tarkoituksena on tehdä verotoimia, ja käyttää budjetin ulkopuolisia rahastoja. Rahaa aiotaan käyttää myös työllisyyspolitiikkaan.

Tämäkin tavoite osoittaa hyvin sen, miten autuaan pihalla pääministerimme on siitä, millaista on elvyttävä talouspolitiikka. Järkevää elvyttävää talouspolitiikkaa on esimerkiksi se, että talouden taantumatilanteessa valtio ja kunnat lisäävät voimakkaasti omia investointeja esimerkiksi rakentamisessa.

Tämä lieventää suhdanteita siksi, että taantumassa rakentajilla ei ole muita töitä tarjolla ja he olisivat ilman julkisen puolen tarjoamia urakoita kortistossa, nostamassa julkisista rahoista maksettavaa työttömyysetuutta.

Jos julkinen puoli lisää omia investointejaan taantumassa, tämä luo työtä tilanteessa, jossa muuta työtä ei ole tarjolla. Tämä on järkevää toimintaa monestakin syystä. Ensinnäkin julkisista rahoista ei tarvitse maksaa työttömyysetuuksia, koska muutoin työttömänä olevat voidaan työllistää elvytyspolitiikalla.

Toiseksi rakennusfirmat ottavat urakat taantumassa edullisemmin, eli työn teettäminen on taantumassa edullista. Kolmas etu tulee, kun nousukausi käynnistyy, valtion ja kuntien ei silloin tarvitse olla markkinoilla tilaamassa töitä huippusuhdanteessa, jossa muutakin työtä on runsaasti tarjolla.

Julkisen puolen voimakas rakennuttaminen huippusuhdanteessa lienee jopa taloudelle haitallista, sillä kun kilpailu työvoimasta kiristyy ja urakoiden hinnat nousevat, ryhtyy yksityinen investoija vähentämään urakoitaan. Jos taas julkinen puoli älyää pysyä poissa rakentamisesta huippusuhdanteessa, pysyy hintojennousu maltillisena ja taloustilanne hyvänä.

Kun julkisen työt on hoidettu taantuman aikana, voidaan investointeja huippusuhdanteessa vähentää ja säästyneet rahat voidaan jemmata seuraavaa taantumaa varten.

Kolmas Rinteen väline on hallitusohjelmassa ensimmäistä kertaa oleva poikkeusolojen mekanismi vakavan häiriön varalta. Sellaista ei Rinteen mukaan ole näkyvissä.

Missähän todellisuudessa pääministerimme elää?

Saksan talouskasvu on pysähtynyt ja muunkin Euroopan talouskasvu sakkaa. Britit ovat jättämässä EU:n uppoavan laivan ja kauppasota USA:n ja Kiinan välillä kiihtyy. Oikeastaan ainoa asia, joka taloudessa on näkyvissä on taantuma ja riskejä on maailmalla vaikka millä mitalla. Euroalueen velkakriisikin on sylissä heti kun seuraava taantuma iskee.

Suomen tilanne on kuin valtamerilaivan, jonka kapteenina toimii henkilö, jolla ei ole mitään osaamista laivan ohjaamiseen. Erityisen huolestuttava pidän pääministerimme harhaista uhoa siitä, että mitään leikkauksia ei tehdä, vaikka talous sakkaisikin.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka verotulot romahtaisivat miljardeilla, ei leikkauksia tehdä vaikkapa maahanmuuttoon, vaan rahaa käytetään vanhaan malliin siihen, että entistäkin suurempi määrä kehitysmaalaisia tuodaan maahamme elämään työssäkäyvien suomalaisten verorahoilla.

Pahoin pelkään, että tätä linjaa ei Suomen talous tule edes tätä hallituskautta kestämään, vaan Suomi ajetaan konkurssiin fillarikommunistihallituksen toimesta.

Risto Huovinen

kolumnisti

UMV

 



Bookkaa tämä



Ei vielä kommentteja.


Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com