Kotouttaminen ei onnistu - eikä ihme

9/1/2021

Tanskan tilastokeskuksen raportin mukaan eri maahanmuuttajaryhmien kotoutumisessa on suuria eroja. Länsimaista tulevat pärjäävät suunnilleen samalla lailla kuin tanskalaiset, mutta muualta tulevilla on suuria vaikeuksia opinnoissa ja työllistymisessä. Hälyttävintä on se, että ongelmat näyttävät periytyvän sukupolvesta toiseen.

Tanskan tilastokeskus on äskettäin julkaissut uusimman maahanmuuttoa koskevan raporttinsa. Tanskalainen historioitsija ja poliitikko Morten Uhrskov Jensen käy läpi raportin tilastolukuja Den Korte Avis -nettilehden kirjoituksessaan. Jensen keskittyy tarkastelemaan erityisesti toisen ja kolmannen sukupolven ei-länsimaisia maahanmuuttajia.

Länsimaista tulleet maahanmuuttajat ovat kaikissa tilastoissa suunnilleen samalla tasolla kuin tanskalaiset, toteaa Jensen. Muualta kuin länsimaista tulleet ja heidän jälkeläisensä sen sijaan suoriutuvat selvästi huonommin.

Erot näkyvät peruskoulun päättötodistuksissa

Peruskoulun päättötodistuksessa tanskalaisnuorten keskiarvo on 7,3. Toisen polven ei-länsimaisten maahanmuuttajien keskiarvo on vain 5,9. Tämä ero heijastuu myös jatko-opintoihin.

Kolmekymmentävuotiaina 79,5 prosenttia tanskalaisista on suorittanut ammatillisen tutkinnon, mutta toisen polven maahanmuuttajista vain 64,5 prosenttia. Ammatillisen tutkinnon suorittaminen on maahanmuuttajanaisilla huomattavasti yleisempää kuin miehillä.

Vietnamilaiset työllistyvät – somalit eivät

Tanskan tilastokeskus on vertaillut tanskalaisten ja toisen polven maahanmuuttajien työllisyyttä 20-40-vuotiaiden ikäryhmässä. Kantaväestön työllisyysaste on otettu indeksiluvuksi 100.

Ainoa ei-länsimaisten maahanmuuttajien ryhmä, joka pärjää kantaväestölle työllisyydessä ovat vietnamilaiset naiset, jotka pääsevät tasan samaan lukuun. Muiden maahanmuuttajaryhmien vertailuarvot ovat välillä 73-91, mutta somalit ovat aivan omalla tasollaan indeksiluvulla 48.

Kolmaskaan sukupolvi ei pärjää

Kolmannen sukupolven ei-länsimaiset maahanmuuttajat eivät saa juurikaan parempia peruskoulun päättötodistuksia kuin vanhempansa. Selkein parannus on pakistanilaisilla, joiden keskiarvo nousee 5,7:stä 6,4:ään kolmannessa sukupolvessa. Mutta jää silti kauas tanskalaisten 7,3:sta.

Tanskan kahden muun suuren maahanmuuttajaryhmän, turkkilaisten ja entisen Jugoslavian alueelta tulleiden kohdalla päättötodistuksen keskiarvoissa ei juurikaan näy parannusta. Edellä mainitut kolme ryhmää ovat pääosin tulleet Tanskaan työperäisinä maahanmuuttajina halpatyöaloille.

Ylisukupolvinen syrjäytyminen

Morten Uhrskov Jensen toteaa, että ei-länsimaisten maahanmuuttajien koulutustaso näyttää pitkälti määrittelevän myös heidän jälkeläistensä mahdollisuudet. Tilastot kertovat karua kieltään siitä, että kotoutuminen ei onnistu. Ei-länsimaisten maahanmuuttajien jatkuvasti kasvava osuus väestöstä tulee siis tekemään Tanskasta tulevaisuudessa aina vain köyhemmän, Jensen kirjoittaa.

Sama asia on huomattu Ruotsissakin, jossa humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa kuluja julkiselle taloudelle vielä pitkään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden Ruotsiin saapumisen jälkeenkin, koska he eivät työllisty.

Suomen Uutiset



Bookkaa tämä



50000 kirjoitti:
9/1/2021 18:14

Eivät työllisty vai eivätkö halua työllistyä?

Minusta jälkimmäinen vaihtoehto on paljon todennälöisempi.

Entäpä sitten tämä:
” Kuinka Suomen kalleimmassa kaupungissa elävät maahanmuuttajat kustantavat pröystäilevän elämäntapansa verotettavilla nollatuloilla?”

Lähde: https://www.partisaani.com/news/race/2021/01/08/verotiedot-luksusvaatteilla-mediassa-ylpeilleilla-maahanmuuttajilla-ei-laillisia-tuloja-nimeksikaan/

Vaikka en pidäkään Lokasta arvelen kuitenkin, että tieto pitää paikkansa.

Myös minä ihmettelen, miten nollatuloilla hankitaan luksus tuotteita?

Entä puuttuuko verottaja asiaan? Entä sosiaali toimi?

90 luvulla verottaja puuttui erään sukulaiseni toimintaan, kun joku oli kannellut että työtön sukulainen tekee bisnestä valmistamalla ja myymällä vaatteita.
Myös sosiaalitoimi puuttui asiaan.

Vaatteet tehtiin meille, meidän omista kankaista ja langoista ja muista materiaaleista. Meillä oli kovatyö selvittää asiaa verottajan ja sosiaalitoimen kanssa, mutta lopulta onnistuimme.

Kyseinen sukulainen oli väärän värinen, siksi asiaan puututtiin nopeasti viranomaisten toimesta.

Asia korpeaa minua yhä. Ja minua harmittaa, ettei viranomaiset toimi vaikka jotkut julkisesti elvistelevät luksustuotteilla, joihin heillä ei pitäisi olla varaa.
Vahtera Hiidestä kirjoitti:
10/1/2021 08:35

Afrikkaa kiertäneenä olen huomannut, etteivät afrikkalaiset miehet viitsi tehdä töitä. Miksi he tulisivat Suomeen töihin.

Afrikassa ja Lähi-Idässä ÄO (älykkyysosamäärä) on keskimäärin niin alhainen, ettei sillä pärjää länsimaisissa yhteiskunnissa. ÄO on perinnöllistä, minkä vuoksi usea sukupolvi tästä eteenpäin tulee olemaan heikosti pärjäävää. Asiaa pahentaa etenkin muslimivaltioissa sukulaisten kesken tehdyt lapset. ÄO on Euroopassa kehittynyt korkeammalle, koska täällä elinolosuhteet ovat vaatineet kekseliäisyyttä. Kyse on satojen vuosien aikana tapahtuneesta kehityksestä.
50000 kirjoitti:
10/1/2021 13:05

Vuosituhansien sotimiset Afrikan mantereella on tuskin on edistänyt keskimääräisen älykkyyden lisääntymistä. Eikä myöskään kuninkuudet.

Sodissa tarvittiin enemmän hurmosmaista sokeaa tottelevaisuutta kuin älykkyyttä.

Jos älykkäämpää upseeriainesta oli liikaa ja jos upseerit eivät miellyttäneet valtaeliittiä, niin heidät lähetettiin sotatehtäviin, joista ei ollut paluuta tai teloitettiin.

Myöskin kuninkaat ja papisto usein teloitutti liian älykkäät historian kirjoitusten perusteella, koska heidät koettiin uhkaksi valtaapitäville.



Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com