Somalit - osa kaksi

4/4/2021

YK:n raportti 2019 paljasti, etteivät Afrikasta Eurooppaan saapuvat ole vainottuja eikä heitä vaivaa suunnaton köyhyys. Massasiirtolaisuuden pääasiallinen syy on halu saada parempi toimeentulo, vaikka suurin osa tulijoista hakeekin turvapaikkaa Euroopasta.

Siirtolaisuus haittaa merkittävästi lähtömaiden kehittymistä. Nuorten maastamuutto ja kotimaahan jääneiden lisääntyvä luottamus Eurooppaan päässeiltä saapuviin rahalähetyksiin rapauttavat kotimaan taloudellista kehittymistä ja hallitusten uudistuksia, jotka ovat välttämättömiä Afrikan maiden muodostumiselle houkutteleviksi asuinpaikoiksi.

Omat kokemukseni ovat, että rahalähetykset Suomesta johtavat laiskuuteen. Lähetin masaitytön koulunkäyntiin rahaa, mutta perheen äiti käytti rahat ja totesi, ettei hänen tarvitse enää tehdä töitä kun Suomesta saa rahaa. Lopetin rahalähetykset ja jatkoin vasta kun tyttö oli jatko-opinnoissa. Nekin rahat menivät lorvailuun. Lähetykset olivat pieniä, 100-150 euroa, mutta masaimaassa kymmenkertaiset ostovoimaltaan.

Vainoaminen ja vakava haitta

Kaikilla, jotka saattavat kotimaassaan joutua vainotuksi tai kärsimään vakavaa haittaa, on oikeus pyytää kansainvälistä suojelua. Turvapaikka kuuluu perusoikeuksiin, ja sen myöntäminen henkilöille, jotka täyttävät vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen kriteerit, on sopimusvaltioiden, siis myös unionin jäsenvaltioiden, kansainvälinen velvoite.”

Tuolla EU:n noudattamalla perusteella jokainen Somalian 16 miljoonasta asukkaasta on oikeutettu tulemaan Suomeen.

igrin kaksi tutkijaa kävi Mogadishussa maaliskuussa 2020 perehtymässä turvallisuustilanteeseen. Kaupungissa al-Shabaabin asema on vahva. Erilaisia turvallisuusvälikohtauksia pääkaupungissa aiheuttaa tavanomainen rikollisuus.

Al-Shabaab (suom. nuoret, nuoriso) on somalialainen islamistinen liike, joka taistelee Somalian hallitusta vastaan. Migrin mielestä kyse on islamistisesta terroristijärjestöstä. Sisällissota ei ole Geneven sopimuksen mukaan turvapaikkaperuste.

Ruotsissa maahanmuuttajien aiheuttama jengiytynyt väkivalta on merkittävän suuri (pommit, autopalot, koulujen polttaminen, raiskaukset). Raiskauksia Ruotsissa tehdään eniten maailmassa afrikkalaisen Lesothon jälkeen. Tavanomaista rikollisuutta, mitä se sitten onkin, on myös pääkaupunkiseudulla Suomessa paljon.

Somalia on kooltaan kaksi kertaa Suomen kokoinen. Somalit ovat olleet kiertävää paimentolaiskansaa. Sen takia muuttaminen pois Mogadishusta maan sisällä on oikeampi tapa hakea rauhallisuutta kuin muuttaa Eurooppaan.

Geneven yleissopimus on tehty 1951. Sitä ei ole päivitetty muuttuneeseen maailmaan. 70 vuotta sitten elettiin II maailmansodan ollessa lähellä ihmisten mieliä, erityisesti Euroopan pilkkominen kommunistien valtaan, juutalaisten kansanmurhat. Sen jälkeen on tullut väestöräjähdys, maapallon väestömäärä on 3-kertaistunut; Afrikassa 6-kertaistunut. Kaikkein eniten maahanmuuttoon Eurooppaan vaikuttaa sosiaaliturva. Vuonna 1951 jokainen uuteen maahan muuttanut elätti itsensä miten parhaiten kykeni. Mitään sosiaalitukia ei ollut.

Kokonaan on unohtunut yleissopimuksen 2 artiklan Yleisvelvoitukset:

Jokaisella pakolaisella on oleskelumaataan kohtaan velvollisuuksia, jotka vaativat erityisesti, että hän noudattaa sen lakeja ja määräyksiä ja alistuu toimenpiteisiin, joihin on ryhdytty yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi.

Matkan rahoittaminen

Suomalaiselle lentomatka Helsinki – Mogadishu maksaa noin 500-600 euroa. Afrikasta ostettuna yhdensuuntainen lippu on halvempi. Silti matkan rahoittaminen vaatii kuukausien palkan. Matkat maksetaan usein Suomessa asuvan maanmiehen sosiaalituesta, jonka tulija maksaa takaisin saatuaan oleskeluluvan. Aiemmin Suomi haki perheenyhdistettävät verorahoilla Suomeen, mutta siitä on periaatteessa luovuttu; käytännössä tosiasiallisesti ehkä ei. Matkoja Eurooppaan tehdään erilaisin tavoin - lento on yksi yleistynyt tapa tiukemman rajakontrollin takia.

Rahanvälitys Suomesta Somaliaan tehdään kansainvälisten välitysyritysten kautta. Helsingissä Hämeentiellä on Dahabshiil Money Transfer and Exchange Oy:n toimipiste. Sen liikevaihto muodostuu rahansiirtopalkkioista. Vuonna 2019 liikevaihto oli 84.075 euroa, mikä tarkoittaa kymmenien tuhansien (kpl) rahalähetyksiä Suomesta. Palkkojen mukaan yhtiössä työskentelee kaksi ihmistä. Western Unionin palkkio 100 euron lähettämisestä Somalimaahan on 1,90 euroa. Afrikkaan rahaa välittävät monet muutkin – esimerkiksi Itäkeskuksen vieressä olevassa Puhoksessa on rahanlähetysyritys. Rahaa kuljetetaan myös käteisenä kotimaahan.

Ulkomailla asuvat somalit lähettivät Somaliaan sukulaisilleen ja ystävilleen noin 1,1 miljardia euroa vuodessa (arvio 2014).

Turvapaikat ja oleskeluluvat

Vuosina 2000-2009 somalit saivat Suomesta kahdeksasn turvapaikkaa. Vuosina 2010-2014 annettiin 68 turvapaikkaa, joista puolet vuonna 2014. Vuonna 2015 tein kantelun oikeuskanslerille siitä, etteivät Migrin päätökset somaleista ole laillisia, koska he saavat jäädä, vaikka eivät saa turvapaikkaa. Migri säikähti ja alkoi tehtailemaan 2015 turvapaikkaan oikeuttavia päätöksiä. Vuoden 2015 261 turvapaikoista valtaosa annettiin kantelun jälkeen. Kantelusta oikeuskansleri pyysi vastineen, minkä takia Migrille tuli kiire muuttaa käytäntöjään. Seuraavana vuotena 2016 annettiin 321 turvapaikkaa. Siis yli neljä kertaa enemmän kuin 25 ensimmäisenä vuotena yhteensä.

Vuosina 2001-2007 somalit eivät saaneet yhtään kielteistä päätöstä, 2008 neljä. Irakilaisten invaasion imussa myös somalit rantautuivat Suomeen 2015. Sen takia kielteisen päätöksen sai 922 somalia. Yhdessä vuodessa puolet koko kielteisten päätösten määrästä 30 vuodessa 1991-2020.

Oikeuskansleri ei ottanut kantelua käsittelyyn ja perusteli sitä sillä, että Suomen tekemät linjaukset ovat poliittisia. Tuleva historiankirjoitus ehkä selvittää, mistä tässä oli kyse ja mikä muutti presidentti Koiviston kannan.

Yleiset syyt

Migri: Muiden kuin EU- ja ETA-kansalaisten on haettava oleskelulupaa, jos he aikovat oleskella Suomessa – muussa kuin matkailutarkoituksessa – yli 90 vuorokauden ajan. Oleskelulupaa voi hakea usealla eri perusteella.

Kun turvapaikan hakija tulee Suomeen, hän sanoo viranomaisille hakevansa turvapaikkaa. Käytännössä siihen riittää sana ”asylum”. Sana tarkoittaa suomeksi 1. turvapaikka, 2. mielisairaala, 3. turvapaikkaoikeus.

Väestö lisääntyy, osa muuttaa pois, uusia lapsia tulee

Rajatarkastusviranomainen tai poliisi kirjaa hakijan perustiedot, tallentaa hakijan sormenjäljet, allekirjoituksen ja valokuvan. Sen jälkeen turvapaikanhakija ohjataan vastaanottokeskukseen.

Jos turvapaikan hakija saa oleskeluluvan, se on aina määräaikainen neljäksi vuodeksi.. Migri myöntää jatkoluvan, jos edellytykset, joiden perusteella myönnettiin oleskelulupa, ovat edelleen olemassa. Jatkolupa voi olla pysyvä. Kansalaisuutta voi hakea jatkoluvan aikana.

Vertailun vuoksi Suomen ikäpyramidi

Suomessa on pidetty itsestään selvänä, että tänne kerran tullut saa tänne jäädä, vaikka turvapaikkaoikeus pitäisi ennen jatkoluvan myöntämistä selvittää uudelleen.

Ulkoministeri Ahmed Isse Awad vetosi 2019 somaleihin ja pyysi maanmiehiään palaamaan kotiin auttamaan Somalian jälleenrakentamisessa. Suomessa koulutuksen saanut olisikin mitä parhainta työvoimaa kotimaassa.

Oleskeluluvat (ei kansainvälistä suojelua)

Oleskelulupa haetaan mm. työntekoon Suomessa. Lupa edellyttää riittävää toimeentuloa.

Somalit hakevat lähinnä perheenyhdistämisiä, jolloin ei ole toimeentulovaatimuksia, mikäli hakemus tehdään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun oleskelulupa on tullut turvapaikkaa hakeneen tiedoksi. Suomessa on tehokas pakolaisneuvonta, jolla varmistetaan, että kaikki tietävät ajoissa mahdollisuudesta tulla Suomeen elämään sosiaaliturvan varassa.

Sanna Marinin hallitusohjelmassa on esitetty helpotuksia turvapaikkamenettelyyn, mm evätyn turvapaikan muuttaminen työperäiseksi oleskeluluvaksi.

Vuonna 2020 somalit hakivat oleskelulupia 1 647. Samana vuonna turvapaikan hakijoita Somaliasta oli 465. Korona vaikuttaa tilastoihin siten, että turvapaikanhaku pitää tehdä Suomessa, mutta oleskelulupa haetaan Somaliasta tai sen naapurimaiden lähetystöistä (yleensä Addis-Abebasta Etiopiasta)

Migri teki päätöksen 1814 somalille (2019: 2263), joista oleskeluluvan sai 1559 (2019: 1895). Näistä

  • · ensimmäisiå lupia 387 (kielteisiä 199) – 2019 448, kielteisiä 307

  • · Jatkolupia 646 (kielteisiä 7) – 726, kielteisiä 39

  • · Pysyviä lupia 526 (kielteisiä 12) – 721, kielteisiä 22

Jatkolupaa voi hakea verkossa, esimerkiksi pankkitunnisteella, jolloin hakijan todellisella asuinmaalla ei ole merkitystä

Käännytykset ja karkottaminen

Jos turvapaikkahakemukseesi saa kielteisen päätöksen, tehdään samalla käännyttämispäätös.

Maasta on poistuttava 30 päivän kuluessa. Käännytyksen välttää tekemällä valituksen hallinto-oikeuteen (ja sen jälkeen hakemalla valituslupaa KHO:lta). Kun valitustie on käyty, voi tehdä uusintahakemuksen. Suomessa on jo henkilöitä, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa 5-6 kertaa. Haun määrälle ei ole mitään ylärajaa. Viisi hakua mahdollistaa oleilun Suomessa ainakin 5-6 vuoden ajan.

Karkottamispäätös voidaan tehdä, jos henkilö on syyllistynyt Suomessa rikoksiin tai jos hänelle ei myönnetä jatko-oleskelulupaa.

Vapaaehtoisen paluun tuki sisältää korvauksen matka- ja muuttokustannuksista sekä avustuksen, jotta voi jatkaa elämäänsä kotimaassa. Alennettu avustus myönnetään, jos on perusteltua olettaa henkilön väärinkäyttävän avustusjärjestelmää. Somaliaan normaaliavustus on 1500 euroa sekä alennettu avustus 750 euroa. Alennettu avustus annetaan myös jokaisesta palaavasta lapsesta.

1500 euron rahallinen avustus vastaa Somaliassa 20.000-30.000 euron ostovoimaa, eli monen vuoden palkkaa Somaliassa.

Vuonna 2020 somalit saivat 37 karkotuspäätöstä (2019: 63), 14 karkotusharkinnassa ollutta sai jäädä (2019: 21).

Käännytyspäätöksiä somaleille tehtiin 2020 234 (2019: 313), 50 sai jäädä (2019: 146).

1990-luku

Somalien tulo junalla ja busseilla Moskovasta alkoi toukokuussa 1990 ja heinäkuussa rajan ylitti jopa 50 somalia päivässä. Marraskuussa 1990 itärajan yli Neuvostoliitosta kerralla toistasataa somalialaista. Joulukuussa heitä tuli lisää itärajan yli, ensin 230, ja virta jatkui tasaisena vuoden loppua kohti.

Presidentti Mauno Koivisto marraskuussa 1990:

”– Somalialaiset on syytä pysäyttää rajalle. Otetaan nimet ylös ja luvataan harkita. Todetaan, että Neuvostoliitto on turvallinen maa. Jos joku on eri mieltä, niin sitten riidellään. Ellei näitä pysäytetä, miten sitten muitakaan, presidentti linjasi.” Koivisto oli pitänyt kovasanaisen puhuttelun sisäministeri Jarmo Rantaselle (sd) ja kansliapäällikkö Juhani Perttuselle.

Pakolaisneuvontapisteen lakimies Johanna Suurpää oli avainasemassa somalien saamiseksi Suomeen. Hänet on palkittu monin tavoin tästä työstä tunnustuspalkinnoin ja hyväpalkkaisin viroin. Päätöksen asiassa teki Harri Holkerin (kok) hallitus.

Tilastojen mukaan Suomessa ei vuonna 1990 ollut somaleja, vaikka heitä oli tullut maahan satoja. Vuoden 1991 tilastossa somalimiehiä oli 1142 ja naisia 396. He olivat saaneet oleskeluluvan.

Vuosien 1990-1999 osalta Migrin tilastot ovat epämääräisen yleisellä tasolla. Niistä ei näe edes maita, joista turvapaikan hakijoita on tullut. Vuoden 2000 lopussa Suomessa oli somalinkielisiä 6454, eli enemmän kuin painavan humanitäärisen syyn takia 1990-luvulla annettiin oleskelulupia kaikille yhteensä (5591). Turvapaikkoja somaleille ei myönnetty, joten heitä oli 122 turvapaikkalaisen joukossa korkeintaan muutama. Somalien määrään vaikutti silloin olennaisesti perheiden yhdistäminen, jossa ei ollut rajoja. Suurin yhdistetty perhe oli yli 60 henkeä.

Lue koko Pauli Vahteran juttu täältä.



Bookkaa tämä



Ei vielä kommentteja.


Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com