Maahanmuutto ja kotouttaminen

7/4/2021
Maahanmuutosta ja kotouttamisesta on tullut monella yhteiskunnan sektorilla keskeinen perustelu uudistuksille. Työllisyyspolitiikan, sosiaalipolitiikan, perhepolitiikan, asuntopolitiikan ja koulutuspolitiikan pitäisi kuulemma olla sellaista, että se edistää maahanmuuttajien kotoutumista.
Perussuomalaiset suhtautuvat kielteisesti sellaiseen ajatukseen, että suomalainen yhteiskunta on ennen kaikkea kotouttamiskoneisto. Suomalaisen lainsäädännön ja palvelujen pitää palvella suomalaisten tarpeita. Suomi on suomalaisten koti ja edunvalvoja.
Tänne saa tulla muualta, jos ottaa lusikan kauniiseen käteen ja sopeutuu yhteiskuntaan sellaisena kuin se on.
Erityisen haitallista kotoutuslähtöinen ajattelu on opetuksessa ja koulutuksessa. Opetusala ja sen edunvalvoja OAJ suhtautuu maahanmuuttoon intohimoisen ja kritiikittömän suopeasti, koska maahanmuutto merkitsee kysyntää opetusalan palveluille. Vasta, kun halpatyövoimaa aletaan tuoda opetus- ja kasvatustehtäviin eli se osuu omaan nilkkaan, OAJ älähtää.
Maahanmuuttajien työllistyminen on tietysti kaikkien etu, ja koulutus tunnetusti edistää työllistymistä. Ongelma on siinä, että käytettävissä olevat resurssit ja vaatimustaso eivät johda tarvittavaan osaamiseen. Sekä peruskoulusta että toiselta asteelta päästetään läpi ihmisiä, joilla ei ole työelämässä tarvittavia perusvalmiuksia. Kun kaikki saavat paperin käteen, näyttää paperilla hyvältä.
Lopputulos on tutkintojen inflatoituminen. Todistuksesta ei enää voi päätellä, osaako ihminen mitään vai ei. Sille käy vähän samalla tavalla kuin taksin katolla olevalle taksi-merkille. Ennen vanhaan merkistä saattoi päätellä, että ratissa on joku, joka osaa ajaa, tuntee kaupungin ja puhuu suomea. Nykyään siitä ei voi päätellä tätä, ja siksipä yhä useampi katselee autosta lisämerkintöjä, kuten ison taksifirman nimen, ennen kuin istuu kyytiin.
Suuressa kuvassa ratkaisu ei ole se, että viilataan opetusjärjestelmää yhä enemmän maahanmuuttajien tarpeita vastaavaksi ja upotetaan siihen yhä enemmän rahaa. Ratkaisu on se, että päästetään maahan mahdollisimman vähän sellaisia ihmisiä, joiden kotouttaminen vaatii yhteiskunnalta näin paljon.
Jussi Halla-aho
puheenjohtaja (ps)
Face


Bookkaa tämä



50000 kirjoitti:
8/4/2021 19:08

Ei kotoutumista ja intekraatiota tapahdu koskaan.

Kylmä fakta on, että Saamelaiset ovat asuneet Suomessa öpauttiarallaa 3500 vuotta, eivätkä ole intekroituneet. Nyt heillä on virallinen vähemmistökielen asema. Eri lähteissä arvellaan, että Suomessa asuu 10.000 tai 20.000- 30.000 saamenkieltä puhuvaa.

Romanit ovat asuneet Suomessa tiettävästi yli 500 vuotta, eikä kotoutumista tai intekraatiota ole tapahtunut. Romani kieltä puhuu arvioiden mukaan 6000- 10.000 henkilöä.

Romanin kielisillä ei ole vähemmistökielen asemaa, mutta kieli on luokiteltu uhanalaiseksi.

Ruotsinsuomalaisia on asunut Suomessa jo ainakin 5- 7 sukupolvea.

Nämäkään eivät ole kotoutuneet ja intekroituneet Suomeen.

Suomenruotsia mongertaa eri lähteiden mukaan 120.000- 170.000 henkilöä.

Ruotsin kielellä on siis virallinen asema.

Somaleita on noin 20.000 joten periaatteessa heitä on niin paljon kohta, että he voisivat vaatia vähemmistökielen asemaa vaikka väkipakolla.

Arabiaa puhuvia on Suomessa jo 22.000 henkilöä, joten pian hekin voivat vaatia vähemmistökielen asemaa.

Kun luvut nousevat sadantuhannen pahemmalle puolelle je voivat vaatia väki pakolla jo virallisen kielen asemaa.



Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com