Ei hunnutettuja poliiseja Suomeen

15/3/2021

Helsingin Sanomien artikkelissa haaveillaan hunnutetuista poliiseista. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen tyrmää ajatuksen ja korostaa, että Suomi on suomalaisten kotimaa, jossa maahanmuuttajien tulee toimia maan tapojen ja normien mukaan.

Toimittaja Tommi Nieminen kirjoitti 14.3. Helsingin Sanomissa artikkelin ”2030-luvun konstaapelit”, jossa hän ilmoitti haluavansa Suomeen hunnutettuja poliiseja, koska maamme muuttuu ja jakautuu nopeasti maahanmuuton seurauksena.

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen tyrmää Niemisen ajatuksenjuoksun.

– Käynnissä oleva väestönmuutos on ikävä kyllä todellisuutta, mutta sitä varten emme tarvitse monikulttuurillisen taustan omaavia poliiseja.

Haikailua patriarkaalisen naiskuvan aikoihin

Helsingin Sanomien toimittaja perustelee hunnun käytön mahdollistamista muun muassa sillä, että pään peittäminen huivilla oli Suomessa tavallista vielä muutama sukupolvi sitten.

– Täytyy muistaa, että moni muukin asia, kuten lasten fyysinen kurittaminen, naisten alistaminen jne. olivat vielä normaaleja asioita muutama sukupolvi sitten. On harvinaista lukea toimittajan haikailevan menneisiin patriarkaalisen naiskuvan aikoihin, Immonen toteaa.

Kasvattaa epäluottamusta poliisia kohtaan

Hunnutettuja poliiseja vaaditaan erityisesti sillä perusteella, että maahanmuuttajat eivät koe luottamusta perinteistä poliisin univormua käyttäviä ja eri etniseen ryhmään kuuluvia poliiseja kohtaan.

– Jos Suomessa sallittaisiin poliisien hunnun käyttö, maassamme hyväksyttäisiin se, että maahanmuuttajien on oikeutettua kokea epäluottamusta suomalaisia poliiseja kohtaan, koska nämä edustavat eri etnistä ryhmää, eivätkä nämä käytä huntua, Immonen sanoo.

Turvallisuusriski voimankäyttötilanteessa

Immosen mukaan poliisin hunnun käyttö vaarantaisi poliisin maineen luotettavana ja puolueettomana viranomaisena.

– Poliisin virkapuvun tehtävä on nimenomaan esittää poliisi yhdenmukaisena ja puolueettomana viranomaisena.

– Hunnun käyttö olisi poliisille käytännössä myös työturvallisuusriski, esimerkiksi voimankäyttötilanteessa. Lisäksi kärjistyneeseen välienselvittelytilanteeseen paikalle tullut poliisi voisi huntunsa vuoksi ennemminkin provosoida osapuolia kuin rauhoittaa tilannetta, Immonen toteaa.

Immonen korostaa, että Suomi on suomalaisten kotimaa, ja maahanmuuttajien tulee toimia täällä maan tapojen ja normien mukaan.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Näin se on mennyt maailman sivu

14/3/2021

Näin se on mennyt maailman sivu.

Muistanette Kari Suomalaisen lausahduksen, jossa hän opastaa suomalaisia siitä, että jos salonkiin päästää hollitupalaisia niin hollitupalaisista ei tule salonkikelpoisia vaan salongista tulee hollitupa.

Samoin lienee poliisin organisaation kanssa. Jos palkkaamme pakistanilaisia poliiseiksi, ei pakistanilaisista tule suomalaisia poliiseja vaan Suomen poliisiorganisaatio alkaa muuttua pakistanilaiseksi.

Jos afrikkalaisten annetaan vallata Suomen taksimarkkinat niin heistä ei tule säntillisiä ja luotettavia suomalaisia taksiautoilijoita vaan meidän taksijärjestelmämme muuttuu afrikkalaiseksi.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomi ulos Euroopan unionista

13/3/2021

Heinäkuussa tehty Eurooppa-neuvoston päätös elpymispaketista oli valtava suunnanmuutos EU:n linjaan.

Siinä heitettiin romukoppaan EU:n perussopimuksen noudattaminen ja samalla sääntöpohjainen järjestelmä, no bail out -periaate, alettiin rahoittaa EU:ta lainarahalla vastoin aiemmin sovittua, alettiin maksaa muiden maiden velkoja ja antaa niiden velkaantua lisää siten, että muut maat ottavat yhteisvastuullisesti niiden puolesta riskiä takaisinmaksusta.

Olemme tiellä, jossa Suomi uppoaa.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Hallituksen möhläys eli pitääkö lakia noudattaa vai ei?

13/3/2021

Vaalifarssi möhläsi Suomen maailmankartalle

Alussa oli THL, Salminen ja ”mallinnus”.

Sen jälkeen oikeusministeri ilmoitti, että kunnallisvaaleja siirretään ja että kaikki puolueet – paitsi yksi – on hyväksynyt tämän.

Junttaus meni läpi.

Oikeusministeri perusteli vaalien ”smuglausta” luvuilla”. Sitten laskutaitoiset havaitsivat, että näillä kertoimilla ja mallinnuksilla olisi ensi vuonna maassamme 7 miljardia koronatartuntaa. Maassamme noin noin 5,5 miljoona ihmistä.

Sen jälkeen keksaistiin että vaalit siirretään ns. ”kokonaisharkinnan” mukaan.

Salminen kuulemma itse kauhistui sitä, että lukuja oli käytetty päätöksenteon perusteena. Oikeusministeri ei.

Ilmoitus vaalien siirtämisestä tuli liian myöhään – laillisuuden kannalta

Vaalin siirtäminen nosti välittömästi esille perustuslaillisen ongelman a) lain noudattamisen merkityksestä b) perustuslain ja vaalien yhteydestä.

Lähtökohtana on se, että virkamiehet toimivat virkavastuulla ja voimassaolevan lainsäädännön perusteella. Virkamies tai esittelijä ei voi yllyttää rikkomaan lakia tai toimia väärän tai olemattoman lain perusteella.

Laki on voimassa aina 100% kunnes tulee uusi laki ja korvaa sen.

Tähän tilanteeseen oikeusministerin ilmoitus vaalien siirtämisestä iski kuin pommi.

Pitäisikö noudattaa voimassaolevaa lakia vai rikkoa sitä kuten oikeusministeriö toivoo? Voiko oikeusministeri antaa sellaisia sitovia ohjeita virkamiehille, jotka eivät perustu voimassaolevaan lakiin? Entä jos oikeusministeri rikkoo lakia – pitäisikö hänen erota vai onko asia taas tutkittava?

Nythän ei ole vain laki säätämättä. Edes hallituksen päätöstä ja ehdotusta eduskunnalle ei ole. Siis ei yhtikäs mitään paitsi lainsäädännön kannalta täydellisen merkityksetön riitainen puoluesihteerikokous!

Virkamiehen valinta – noudattaa lakia vai rikkoa sitä

Keskusvaalilautakunnat ja niiden virkailijat ovat nyt vaikeassa tilanteessa. He maksavat täyden hinnan tästä farssista.

Hallitus ei maksa.

Kuten tiedämme, kunnan keskusvaalilautakunta huolehtii vaalien yleisjärjestelyistä kunnassa. Kuntavaaleissa se huolehtii lisäksi ehdokasasettelusta ja tuloksen laskennasta. Vaalilain mukaan näiden pitää kokoontua 34 päivää ennen vaaleja ja vahvistaa ehdokkaat 32 päivää ennen vaaleja.

Ne ovat – kuten pitääkin – toimineet voimassaolevan lain mukaan.

Nykyisin voimassaolevan lain mukaan he ovat saaneet 9.3.2021 klo 16.00 mennessä puolueilta listat. Ne on nyt suljettu ja vaali-asiamiehet voivat vielä kiistatapauksissa esittää näkemyksensä. Lisää ehdokkaita ei voi kuitenkaan ottaa.

Jos esittelijä keskusvaalilautakunnissa ilmoittaa, että ei toimi vallitsevan lain mukaan (toimii siis kuten oikeusministeri haluaa) hän syyllistyy lainrikkomukseen ts .ei noudata voimassaolevaa lakia.

Samoin kaikki vaalilautakuntien virkailijat ja virkamiehet joutuvat valitsemaan rikkovatko he lakia vai eivät riko. Syytetäänkö näitä virkamiehiä nyt tämän jälkeen virkavelvollisuuden tietoisesta rikkomisesta? Joutuvatko virkamiehet käräjille?

Näitä asioita pohditaan epäilemättä niin lääninoikeuksissa, oikeuskanslerin virastossa ja ehkä myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Samoin on selvää, että Euroopan Neuvoston NGO verkosto tulee puuttumaan tähän asiaan (https://www.coe.int/en/web/electoral-assistance/ngos-network).

Voidaan painokkaasti todeta, että Sanna Marinin hallitus on tällä vaalien siirtämisellä möhläreerännyt Suomen maailmankartalle.

Me olemme pian hyvin kuuluisia.

Kuten eräässä videossa eräs tärkeä henkilö huokaisi kuuluvasti: ”Musta tuntuu, että meitä taitaa olla vähän liikaa tässä.”

Lukašenko Suomen presidentiksi!?

Vaalien siirtämisfarssi on edennyt nyt reippaasti – ei mihinkään suuntaan.

Mitään lakiehdotusta ei ole vielä olemassa. Eduskunta ei ole saanut sitä. Kun se tulee eduskuntaan pitää vaalilain muutos hyväksyä perustuslakivaliokunnassa, jonka pitää myös kuunnella asiantuntijoita. Siihen menee aikaa ja näyttää siltä, että lakiesitys ei valmistu kovin nopeasti.

Avoimia kysymyksiä on paljon.

Entä jos perustuslakivaliokunta ei hyväksy sitä? Entä jos se toteaa, että ilmoitus on tullut liian myöhään ja että keskusvaalilautakuntien on edettävä entisen vaalilain mukaisesti? Entä jos PEv lähtee siitä, että vaalilain muutokseen on oltava 5/6 enemmistö? Entä jos oikeuskanslerille lähetetyt valitukset todetaan oikeiksi? Entä jos kesäkuun mahdollisten vaalien jälkeen oikeuskansleri toteaa, että vaalitulos on laiton?

Ajatelkaa, jos presidentinvaaleissa toimittaisiin myös näin? Entä jos oikeusministeri toteaisi jonkun junttakokouksen jälkeen – kun oikeat ehdokkaat ovat lainmukaisesti tulleet selville – että odotamme jotain uutta ehdokasta. Kuten maan mainiota Valko-Venäjän presidenttiä – ”batkaa” – Suomen presidentin virkaan?

Se mikä tässä kaikessa on erinomaisen kummallista on se, että oikeusministerin farssismuglausta ei ole käsitelty valtioneuvostossa ollenkaan. Se on ollut pelkästään Ann-Maj’n ja puoluesihteerien käsittelyssä. Virallisesti ei muualla.

Voiko tästä tulla ennakkotapaus? Voiko vaaleja siirtää, kajota ehdokasasetteluun tai repostella vaaleja myöhemminkin.

Ehkä siirtää niitä vuodella tai 10 vuodella?

Sanna Marin – Lukašenko?

Hallituksen vaikeneminen tässä farssissa on ollut ymmärrettävää. Pääministeri ei ole puolustanut oikeusministeriä tai esittänyt omaa näkemystään.

On kuitenkin varma, että tämä tilanne kiehuttaa esille a) perustuslaillisen kriisin 2) kriisin laillisuudesta 3) kansainvälisen kriisin kun asia viedään oikeusoppineille ja kun kansainvälisen vaalien oikeellisuutta valvovat järjestöt nappaavat tästä kiinni.

Sanna Marin on päässyt nyt johtajana samalle viivalle kuin Valko-Venäjän presidentti Lukašenko, jonka järjestämien ja masinoimien vaalien laillisuutta on jouduttu tutkimaan.

Kevään kuuma peruna on – onko vaalin siirtäminen laillista ja miten kansainväliset vaalitarkkailijat suhtautuvat tähän farssiin.

Farssi tuhoaa tehokkaasti myös sen teflonin, joka on ympäröinyt pääministeriä. Kuherruskuukausi on päättymässä.

Lopuksi: ulkonaliikkumiskielto tulee olemaan toinen farssi. Minulle juuri soitti eräs vanha rouva. Hänellä on tapana käydä kävelyllä toisen rouvan kanssa. Mitä jos poliisi pysäyttää ja on antamassa sakot? Onko ainut mahdollisuus kertoa, että kyseessä on ns. rakastavaisten matka koska ainoastaan läheiset ja perheen jäsenet saavat liikkua ryhmissä?

Vielä kerran: kuka tätä hulluutta oikein valvoo? Minkälaisia sakkoja annetaan? Miten poliisit joutavat tällaiseen työhön kun muutenkin on kädet täynnä töitä ja liian vähän poliiseja??

Arto Luuukkanen

dosentti

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kempeleen sulttaani

13/3/2021

Kempeleen sulttaani lupasi asuntonsa Kelan matuille ja nosti Suomen koraanihörhöjen maailmankartalle. Nyt  järkkäsi potkut turvallisuupäällikölle, kun jäi itse valheesta kiinni.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Tabu -tästä ei sitten puhuta

13/3/2021

Maaliskuun alussa Ylen haastattelussa THL:n pääjohtaja väläytti maahanmuuttajille suunnattuja koronabusseja. Vähän sen jälkeen STM suositteli antamaan koronarokotuksia ulkomaalaisille ”kansanterveydellisistä syistä” johtuen. Kotikunnattomilta ihmisiltä ei perittäisi maksua rokotteesta. Terveydenhuollon erikoislääkäri Mikko Paunio puhuu asioista niiden oikeilla nimillä.

Lääkintöneuvos Mikko Paunion mukaan koronaepidemia on vaikeutunut maahanmuuttajayhteisöissä. Monin paikoin Eurooppaa on koettu aivan vastaava tilanne.

Ruotsin lääketieteellisten analyysien mukaan koronakuolleisuus on sitä suurempi, mitä vähemmän integroitunut potilas on, Paunio sanoo. Hänen mukaansa syitä on monia: asuminen ahtaasti, suuret perheet ja sairauteen mahdollisesti liittyvä stigma. Myös yhteisöissä leviävät uskomukset vaikeuttavat suhteutumista koronaan.

Ulkomaalaiset rikkovat karanteenimääräyksiä väestön määrään suhteutettuna enemmän kuin suomalaiset, vaikka Ylen ehtikin jo väittää tyypillisen karanteenirikkojan olevan ”kantasuomalainen mies”. Paunion mukaan juttuun olisi voitu laittaa journalistisesti ”vähemmän ideologinen” otsikko.

Jutusta käy ilmi, että ulkomaalaisten osuus karanteenirikkojista on ollut neljännes. Se tarkoittaa, että he rikkovat karanteenia 3,8 kertaa useammin kantasuomalaisiin verrattuna.

Yle päätyi lopulta oikaisemaan juttuaan.

Syökää D-vitamiinia

Paunion mukaan omituinen hiljaisuus vaivaa keskustelua, vaikka korona leviää nyt pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien keskuudessa. Avointa keskustelua ei ehkä uskalleta käydä.

Paunio pohtii, miksi maahanmuuttajia ei kannusteta syömään D-vitamiinia. Hän muistuttaa, että monen maahanmuuttajan kohdalla ihonväri vaikuttaa kykyyn tuottaa D-vitamiinia.

Onko sekin jo rasismia, jos näin ohjeistettaisiin?

Mikko Paunio on terveydenhuollon erikoislääkäri, joka on toiminut sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) lääkintöneuvoksena vastuualueenaan ympäristölääketiede ja tartuntataudit. Hänellä on epidemiologian dosentuuri Helsingin yliopistossa.

Paunion mukaan D-vitamiinin tehosta on näyttöä koronan torjunnassa. Jo varhain syksyllä 2020 hän totesi, että D-vitamiinisuositukset auttaisivat koronapandemian torjunnassa Suomen ja Euroopan yhteiskuntien normalisoimista ja avaamista.

Elämämme normalisointi ei olisi toivottavaa pelkästään taloudellisten näkökohtien vuoksi, vaan myös elämänlaadun kannalta, Paunio kirjoitti tuolloin.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Faktoille vierasta politiikkaa

12/3/2021

Naistenlehdet, jopa kansainväliset antavat pääministerillemme mitä erilaisempia titteleitä. Yhtä olen kuitenkin jäänyt kaipaamaan. Nimittäin sitä, koska joku vakavasti otettava talouslehti valitsee Sanna Marinin Euroopan velkakuningattareksi.

Sen tittelin pääministeri ansaitsisi, sillä lyhyen virkakautensa aikana hän on ottanut reaalirahassa tulevien veronmaksajien piikkiin, eli lastemme maksettavaksi, velkaa enemmän, kuin yksikään pääministeri aikaisemmin. Kaiken kukkuraksi pääministeri aikoo ensi vuonna rikkoa tuon oman ennätyksensä ja ottaa vielä suuremman summan lisävelkaa. Jos pääministeri jatkaa virassaan vaalikauden loppuun, valtion velka lähentelee 150 miljardia.

Kaikki muut paitsi kansanedustajamme tietävät, että velalle on maksettava joka eräpäivä sovittu korko. Ja sekin on tiedossa, että jokaisella velalla on sitä otettaessa sovittu tarkka takaisinmaksupäivä. Joka kuulemma kansanedustajiemme mielestä ei ole ongelma, koska vanha velka voidaan maksaa uudella velalla. Muistutan äänestäjiä, että sillä tavalla hölmöläiset jatkoivat peittoaan. Ja sekös tyhmyys meitä nauratti.

Tällä hetkellä korkotaso on ennen näkemättömän alhaalla. Mutta kaikki muut paitsi kansanedustajat tietävät, että korot nousevat jonain päivänä. Tehdään kansanedustajille avuksi pieni laskuharjoitus. Kun valtion velkaa on tällä hetkellä noin 110 miljardia, lasketaan paljonko korkoa pitää maksaa joka ikinen vuosi. Nykyisillä koroilla korkoja on maksettavat hieman reilut kaksi miljardia. Jos korot nousevat neljään prosenttiin, meidän pitää maksaa nelisen miljardia. Jos korot nousevat kuuteen, maksamiseen pitää löytyä reilut kuusi miljardia.

Tähän kannattaa pysähtyä hetkeksi, jotta miljardit voidaan suhteuttaa johonkin. Tuo kuusi miljardia on suunnilleen juuri se summa, jonka valtio kerää kansalaisten palkoista ja muista ansioista tuloveroina. Eli sen jälkeen kansalaiset eivät saa veroilleen valtiolta muuta vastinetta, kuin veronmaksamisen ilon. Taaskin kaikki muut paitsi kansanedustajat osaavat laskea, että jos julkiset palvelut halutaan pitää siinä tilanteessa entisellä tasollaan, niin kaikkia jotka ansaitsevat yli 2 800 euroa kuukaudessa pitää verottaa sadalla prosentilla. Tai oikeastaan hieman enemmän, koska arvonlisinä kerättävä vero pienenee aika lailla, kun kukaan yli 2 800 kuukaudessa tienaava ei voi ostaa enää mitään.

Poliitikkomme viljelevät mielellään myös valheellista kuvaa siitä, että Suomessa on rivakka nippu hyvätuloisia, joita pitää rangaista ottamalla heiltä rahaa ja jakamalla siitä rahasta pienituloisille ne roposet, joita poliitikot eivät tuhlaa turhuuksiin. Kaikki on siinäkin asiassa suhteellista. Jos viitsisivät lukea Eurostatin tilastoja, niin sieltä selviäisi, että Suomessa pienituloisten osuus on alle Unionin keskitasoa.  Pienituloisten määrä Suomessa on jopa pienempi kuin Ruotsissa, jota me pidämme rikkaana maana.

Aikaisemmin sanottiin, että faktat pilaisivat lehtijutut. Nyt kai pitäisi sanoa, että faktat pilaisivat politiikan jutut.

 

Kalle Isokallio

kirjailija

US

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomi hyötyy moninkertaisesti - vai miten se on?

12/3/2021

Uusi Suomi kertoi 30.10.2020, että ”arvostettu ekonomisti Sixten Korkman tuo esille laskelman, joka ei ole ollut Suomessa aiemmin esillä. Kyse on rahallisesta hyödystä, jota Suomi saa EU:n sisämarkkinoiden olemassaolosta – sitä kertyy yli viisi prosenttia bruttokansantuotteesta (mikä tekee rahassa n. 13 miljardia). Tätä lukua on viime päivinä toistettu useaan otteeseen muun muassa eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen suulla. Jotkut puhuvat jopa 18 miljardista, jonka rinnalla Suomen ns. nettomaksuosuus EU-paketista tietenkin kalpenee.

Mutta mistä nuo luvut oikein tulevat? Suomessa riittää, että joku sanoo jonkun luvun, ja kun sitä on aikansa toistettu, siitä tuleekin ”fakta”, jonka todenperäisyyttä ei epäillä varsinkaan, varsinkin jos luku on ”oikean suuntainen” ja sen lähteenä on vielä Euroopan komissio. Mutta yritetään vähän avata luvun taustoja, koska kukaan ei näytä olevan niistä kiinnostunut.

Laskelman varsinainen lähde on komission ekonomistin Jan in’t Veldin tutkimus Quantifying the economic effects of the single market in a structural macromodel, joka saa osoitteesta: https://ec.europa.eu/info/publications/quantifying-economic-effects-single-market-structural-macromodel_en

Jan in’t Veldin kykyä tehdä tutkimusta ei sovi epäillä, mutta on varmaan paikallaan hieman tarkastella, millä tavoin edellä mainittuihin tuloksiin päästiin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että yhteismarkkinoiden hyötyä arvioidaan laskemalla, miten paljon erilaiset kaupan esteet ovat (potentiaalisesti) vähentyneet EU-jäsenyyden myötä ja miten ne nyt kuvautuisivat keskeisiksi talouden tunnusluvuiksi.

In’t Veld jakaa kaupan esteet tariffiluontoisiin ja ei-tariffimuotoisiin (jälkimmäisiä ovat esimerkiksi standardit, luvat yms.). Sen lisäksi hän arvioi, miten paljon kilpailu on kiristynyt yhteismarkkinoiden seurauksena. Tähän asti kaikki menee hyvin. Mutta millä luvuilla sitten operoidaan näiden tekijöiden suuruuden arvioinnissa? In’t Veld olettaa, että ei-jäsenmaa joutuisi maksamaan WTO -sopimusten mukaiset suosituimman maan tullit päästäkseen EU-markkinoille, kun taas ei-tariffimuotoisten esteiden osalta mittapuuna ovat erot EU:n ja USA:n järjestelmissä. Keskimääräiseksi tariffikynnykseksi tulee tällöin 3.5 % ja ei-tariffimuotoisten esteiden osalta (peräti) 10.3 % Kilpailun kovenemisen vaikutuksia arvioitaessa tukeudutaan vanhempiin arvoihin EU:n ”sisältä”, joissa voittomarginaalien arvioitiin supistuneen jopa 26 % vuosina 1980-1999.

Näistä luvuista voi jo päätellä, mitä seuraa. Ei-jäsenmaan vienti supistuu rajusti ja sen seurauksena valtion verotulot supistuvat vastaavasti, ja jotta budjetti pysyisi tasapainossa on pakko kiristää finanssipolitiikkaa ja se luonnollisesti supistaa tuotantoa. Komission QUEST-mallin (implisiittiset)  FIPO-kertoimet hyvin isot ja siksi tällä finanssipolitiikan kontraktiolla on iso vaikutus lopputulemiin. Lisäongelmia tuottaa se, että tariffit menevät täysimääräisesti tuontihintoihin, mikä heikentää rajusti vaihtosuhdetta. Niinpä yhteenvedossaan In’t Veld päätyy siihen, että yhteismarkkinoiden ulkopuolelle jäävä Suomi (laskelmat on toki tehty kaikille maille) olisi menettänyt kaupan esteiden seurauksena 5.5 prosenttia BKT:tä ja jos mukaan otetaan vielä kilpailun heikkenemisen vaikutukset, menetys olisi ollut 7.7 % eli rahassa yli 18 miljardia (haluttaessa nämä luvut voi kertoa 25, jotta saa kumulatiivisen arvon vuosille 1995-2020).

Mutta ”hold your horses”. Kaikki riippuu tietenkin siitä, millaisen sopimuksen EU ja Suomi olisivat tehneet, jos Suomi ei olisi liittynyt Unioniin. Tuskin Suomi olisi ollut samassa asemassa kuin USA. Vielä vaikeampi on päätellä kilpailun kiristymisen (marginaalinen mahdollisten pienennysten) vaikutuksista: missä määrin ne ovat olleet seurausta yhteismarkkinoista tai yleensä globalisaatiosta, informaatioteknologiasta, logistiikan muutoksista yms. Luku 26 % kuulostaa lievästi epäilyttävältä.

Suurempi ongelma on kuitenkin se, että In’t Veldin mallisimulointi ei tunne mitään sopeutumismekanismeja: EU-tariffit leikkaavat Suomen viennistä 30 miljardia, mutta mikään ei reagoi siihen: valuuttakurssit, viennin suuntautuminen muille markkinoille, tuotannon rakenne, työmarkkinat ja niin edelleen pysyvät ”ennallaan”. Niistä vientimarkkinakanava on kaikkea muuta kuin triviaali, vaikka se suomalaisessa keskustelussa on päässyt tyystin unohtumaan. Meillä vain hoetaan sitä, että EU:hun menee 50 % viennistä (joidenkin mukaan jopa 60 %, kun Brexit -vaikutusta ei huomioida) ja että se on Suomelle elintärkeä. Toki se on tärkeä markkina-alue, mutta toisaalta se on talouskasvun kannalta ongelmallinen. Euroopan kasvu tunnetusti hidasta; tuonnin kasvu kaikkialla muualla ja erityisesti Kaakkois-Aasiassa on kaksi kertaa nopeampaa kuin Euroopassa. Keskittyminen Euroopan markkinoihin on (ollut) Suomelle kohtalokasta. Ilmanko Suomen osuus maailman viennistä on rajusti supistunut vuosien mittaan. Vuonna 1960 osuutemme oli vielä 0.93 %, ennen jäsenyyttä 1994 0.70 %, mutta 2019 enää 0.39 %. Olemme menestyneet viennissä umpisurkeasti. On jonkinlainen houkutus verrata Suomen lukuja Sveitsin vastaaviin arvoihin. Ne ovat 1960 1.78 %, 1994 1.66 % ja 2019 1.67 %. Sveitsi on onnistunut säilyttämään osuutena maailmanmarkkinoista lähes vakiona neljä vuosikymmenen ajan (mainittakoon, että Euroopan Unioni on menettänyt vientiosuuttaan maailmanmarkkinoilla 1994-2019 peräti viisi prosenttiyksikköä). Pienenä yksityiskohtana mainittakoon vielä, että Islanti on onnistunut kasvattamaan vientiosuuttaan 1994-2019 0.04 %:sta 0.05%:iin.

Minusta on hieman tyhmää ajatella, että vientimenetyksemme olisi jotenkin automaattisesti hoidossa EU-jäsenyyden myötä. Ajatellaan vaikka Italiaa. Vuonna 1994 sen osuus maailmamarkkinoista oli 4.5 %, mutta 2019 enää 2.8 %. Eli samanlainen tarina kuin Suomella. Se vaan kertoo, että epäonnistuminen hintakilpailukyvyn hoidossa ja vääränlaiset rakennemuutokset (tai oikeammin rakennemuutosten puuttuminen) ovat monin verroin tärkeämpiä kuin esimerkiksi juuri EU-jäsenyys. Itse asiassa EU-jäsenyys ja yhteisvaluutta antavat paljon vähemmän anteeksi kuin asema Unionin ulkopuolella: asia, joka tuntuu unohtuvan kerta toisensa jälkeen työmarkkinoilla ja finanssipolitiikassa, jossa ainakin nyt ovat menossa avointen ovien päivät.

 

PS. Syyskuussa 1973 500 vasemmiston (ml. tietenkin kulttuurin kerman) kellokasta jätti vetoomuksen EEC -vapaakauppasopimuksen torjumiseksi. Asiallisesti ottaen he vaativat ulkomaankaupan keskittämistä Neuvostoliitoon ja sen miehittämiin Itä-Euroopan maihin. On ironista, että monet senaikaiset vapaakauppasopimuksen vastustajat (kuten Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja) ovat nykyään kaikkein kiihkeimpiä EU:n kannattajia. Heille voisi suositella näin jälkikäteen In’t Veldin tutkimuksen huolellista lukemista ja ehkä myös matalampaa profiilia EU:n erinomaisuuden puolestapuhumisessa.

Matti Viren

taloustieteen professori

US

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Mitä pahaa suomalaiset ovat tehneet ansaitakseen tämän hallituksen?

12/3/2021

Onhan se jälleen kerran kaikessa surullisuudessaan hersyvän herkullista, että lähes kaikilla yhteiskunnan mittareilla mitattuna negatiivisesti tilastoissa erottuva porukka pistetään rokotejonon kärkeen samalla, kun yhteiskuntaa pyörittävä ja veroja maksava osuus porukasta rokotetaan vihoviimeisenä joskus vuoden 2023 paikkeilla.

Ikään kuin palkinto siitä, että erotut tilastopiikkinä rikollisuudessa sekä tulonsiirroissa ja et vahingossakaan työllisty, on koronarokote nopeutetussa aikataulussa. Aikoinaan asevelvollisuutta suorittaessani naurettiin, että päivärahan pienuus on laillista v*ttuilua. Ehei, kunniakansalaisten kiilaaminen rokotejonon kärkeen on laillista v*ttuilua.

Mutta ihan varmasti käy niin, että kun kunniakansalainen on piikin saanut, niin sitten hekin alkava noudattaa karanteeneja, ulkonaliikkumiskieltoja, kokoontumisrajoituksia, maskisuosituksia ja käsihygieniaa?

Eikö niin?

Ihan varmasti?

Aikuisten oikeesti?

Höpöhöpö. Siinä pottunokat lukitaan neljän seinän sisään samalla, kun kunniakansalaiset saapastelevat kahta kauheammin rokotteen suomalla turvalla kuninkaina kaduilla.

Jos jotakin hyvää haluaa hakea, niin ei persut rahalla ostettua saa näin hyvää vaalimainosta. Onkin hauskaa seurattavaa, että miten hallitus ja media yrittävät mustan selittää valkoiseksi. Luvassa on melkoista luikertelua ja puhdasta valehtelua.

Ansaitseeko joku oikeasti näin huonot päättäjät? Mitä pahaa me oikein on tehty?

Oto Hascak

Homma

1 kommentti          Bookkaa tämä

Vaalien siirto

12/3/2021

Päätöstä edeltäneenä perjantaina eräät kokoomuksen edustajat tulivat eduskunnassa pyytämään, että PS pysyisi tiukkana ja vastustaisi vaalien siirtoa. Kokoomuskaan ei halunnut niiden siirtyvän.

Kokoomus itse toki kannatti puoluesihteerien kokouksessa vaalien siirtoa, luottaen siihen, että hallitus ei niitä siirrä ilman kaikkien puolueiden hyväksyntää. Kokoomukselle tuli yllätyksenä ja pettymyksenä, että asiassa edettiin enemmistöllä.

Kokoomus on hurskastelijoiden ja pelkureiden puolue, joka menee aina siitä, missä aita on matalin; joka ajaa jatkuvasti kaksilla rattailla; ja joka yrittää aina teettää likaiset työt muilla. Tässä tapauksessa se laski, että perussuomalaiset estävät vaalien siirron kokoomuksen toiveiden mukaisesti, minkä jälkeen kokoomus pääsee kertomaan, että "ME emme politikoi ihmisten terveydellä".

Jussi Halla-aho

puheenjohtaja (ps)

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Kesäkuu 2021 (14)
Toukokuu 2021 (58)
Huhtikuu 2021 (48)
Maaliskuu 2021 (65)
Helmikuu 2021 (51)
Tammikuu 2021 (51)
Joulukuu 2020 (51)
Marraskuu 2020 (52)
Lokakuu 2020 (68)
Syyskuu 2020 (64)
Elokuu 2020 (60)
Heinäkuu 2020 (63)
Kesäkuu 2020 (50)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com