Asuinalueet eriytyvät Suomessa

12/3/2021

Monet koululaisten vanhemmat ympäri Suomea ovat jo pitkään olleet huolissaan koulujen vierailu- ja harjoittelukäytännöistä. Huoli on ymmärrettävä, sillä useinkaan perheillä ei ole tietoa kouluissa vierailevien henkilöiden taustoista.

Perussuomalaisten kansanedustaja, Oulun kaupunginvaltuutettu Jenna Simula yhdessä useiden muiden valtuutettujen kanssa vaati jo kolme vuotta sitten, että Oulun kaupungin olisi ohjeistettava, ettei päiväkoteihin tai kouluihin tule viedä vierailemaan sellaisia henkilöitä, joiden taustoja ei varmuudella voida selvittää. Toissa vuonna Oulu linjasikin, että turvapaikanhakijoita ei toistaiseksi päästetä vierailuille kouluihin.

Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra muistutti viime viikolla Tuumaustunnilla myös laajemmin monikulttuurisuudesta johtuvasta asuinalueiden eriytymisen seurauksista: etenkin pääkaupunkiseudulla monet nykyään valikoivat tarkoin asuinalueen siksi, että saavat lapsensa hyvään kouluun.

Monikulttuuristumisen yleistyessä kärsijöiksi ovatkin jäämässä ne, jotka eivät voi muuttaa haluamaansa paikkaan ja jotka eivät kykene valitsemaan lapselleen rauhallista koulua.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Jonain päivänä

11/3/2021

Joskus tuli sanottua, että lopetan huolehtimasta Suomen asioista sen jälkeen kun tulee vastaan yksi asia, josta voi sanoa, että onpa hyvin hoidettu. Vuodet ja vuosikymmenet ovat kuluneet, eikä tällaista asiaa ole tullut esille. Mutta pistää sormensa mihin tahansa yhteiskunnalliseen asiaan ja raaputtaa vähän sen pintaa, löytää rahan tuhlausta, erilaista korruptiota ja ihmisten ahneutta. Huonosti organisoituja asioita, turhanaikaisia toimintoja, ihmisiä jotka eivät tee mitään todellista työtä palkkansa eteen.

Näin kävi taas. Luin Yrjö Perskeleen jutun punapäästä, joka ”opettaa vanhempia sukupolvia 24-vuotiaan kovalla elämänkokemuksella todeten mm. että väestönkasvu ei ole ongelma vaan kapitalismi on.” Katsoin uteliaana, mikä tämän hiusväriä kuluttavan muita tuhlailusta moittivan naisen taustat ovat. Ja siitä tuli blogi. Kirjoittamiseen meni vain 2,5 tuntia. Mutta tarkistamiseen, linkkien hakemiseen, kuvittamiseen ja taittamiseen meni enemmän aikaa, yli 3 tuntia.

Jonain päivänä on nostettava kädet ylös ja myönnettävä, ettei tästä maailmasta tule järjellistä paikkaa.

Pauli Vahtera

Face

1 kommentti          Bookkaa tämä

Pääministeri ei kommentoi

11/3/2021

Oikeusministeri Henriksson on kertonut, ettei ole puhunut pääministerin kanssa vaalien siirrosta. Tietääkö pääministeri Marin lainkaan mitä hänen oma hallituksensa tekee? kysyy kansanedustaja Sanna Antikainen.

Oikeusministeriö ilmoitti lauantaina kuntavaalien siirrosta puoluesihteerien käsiteltyä asiaa kokouksessaan. Siirtoa perusteltiin THL:n arviolla huhtikuun koronatartuntatilanteesta.

Suurta ihmetystä on herättänyt sekä vaalien siirron menettelytapa että pääministerin hiljaisuus asian tiimoilta.

– Hallituksella on ollut lähes vuosi aikaa tehdä tarvittavat koronatoimenpiteet ja suunnitella terveysturvalliset vaalit, jotka kuitenkin päätettiin siirtää viime hetkillä THL:n laskuharjoituksen perusteella. Hallitus osaa kyllä kehua itseään, muttei osaa järjestää vaaleja. Vaalit on kyllä saatu pidettyä useissa muissa maissa huomattavasti vaikeammasta koronatilanteesta huolimatta, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Valtaosa kritiikistä on kohdistunut oikeusministeri Anna-Maja Henrikssoniin (r), sillä pääministeri Sanna Marin (sd) ei ole kommentoinut asiaa julkisesti lainkaan. Iltalehden pyytäessä kommenttia asiaan pääministerin esikunta ilmoitti, ettei kommentointi onnistu.

– Oikeusministeri Henriksson kertoi Ylen haastattelussa, ettei vaalien siirrosta ole keskusteltu pääministerin kanssa. Tietääkö pääministeri Marin lainkaan mitä hänen oma hallituksensa tekee? Vai pitääkö pääministeri vaalien siirtoa lähinnä ilmoitusluontoisena asiana, jota koko hallituksen ei tarvitse käsitellä?, Antikainen ihmettelee.

Hämmästystä herättää myös se, kuinka hallitus tekee päätöksiä demokratian kannalta merkittävässä asiassa.

– Oikeusministeri Henriksson on kertonut, ettei ole puhunut pääministerin kanssa vaalien siirrosta. Toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) kritisoi julkisesti päätöstä ja kommentoi, että päätös vaalien siirrosta olisi pitänyt tehdä aikaisemmin. Pääministeri Marin ei kommentoi mitään asiasta. Eikö pääministerin pitäisi kriisiaikana johtaa joukkoja edestäpäin, mihin johtajuus on kadonnut?, Antikainen kysyy.

Lähde:Kansalainen

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Päämisteri puhuu paljon, muttei vastaa kysyjille mitään

10/3/2021

Keijo Leppänen - MTV: "No otetaan sitten pari sanaa tai ajatusta kuntavaaleista. Oikeusministeriön väitetään nukkuneen vaalivalmisteluissa. Tuliko brittimuunnos teille kaikille vähän yllätyksenä sit kuitenkin?
Sanna Marin - pääministeri: "No me elämme nyt koronan kolmatta aaltoa. Suomi on onnistunut ensimmäisen ja toisen aallon osalta, ja nyt me olemme tässä kolmannessa aallossa brittimuunnoksen takia, ja tämä leviää tehokkaammin, se leviää nopeammin ja se on mahdollisesti myös joidenkin arvioiden mukaan vaarallisempi kuin tämä aikaisempi viruskanta, ja tähän pitää suhtautua hyvin vakavasti. Me näemme esimerkiksi naapurimaa Virosta kuinka huonoksi tilanne on nopeasti mennyt, ja juuri sen vuoksi näitä rajoitustoimia valmistellaan." (ei siis vastannut kysymykseen)

Keijo: "Tässä on ollut kovaa keskustelua näitten vaalien siirron perusteista. Kävikö niin, että oikeusministeriö teki tuon päätöksen THL:n laskuharjoituksen aivan hurjan 11 000 tartuntaa per päivä -lukeman perusteella?"

Sanna: "No tämän kuntavaalikysymyksen... tämä on parlamentaarinen työ, joka tässä on tehty eli puoluesihteerit kaikista eduskuntapuolueista ovat tämän esityksen tehneet ja nyt hallitus tulee sen mukaan toimimaan ja viemään eduskuntaan asiasta esityksen. Oikeusministeri on yhdessä puoluesihteerien kanssa tätä kokonaisuutta käsitellyt. Hallitus ei ole tätä asiaa neuvotteluissaan käsitellyt eikä hallituksen piirissä, koska tämä on parlamentaarinen kysymys, tämä ei ole hallitus-oppositio -kysymys, mutta nämä THL:n mallinnukset tietenkin ovat arvioita siitä miten voisi käydä, jos rajoitustoimia ei ole, mutta nuo luvut, vaikka ne kuulostavat hurjilta, niin kyllä ne voivat Suomessakin olla todellisuutta, mikäli rajoitustoimia ei tehdä. Mutta juuri sen vuoksi me olemme liikkeellä, että tällaiseen tilanteeseen emme ajautuisi." (ei vastannut kysymykseen taaskaan)

Keijo: "No miten arvioitte, että mikä kesäkuussa on ratkaisevasti paremmin kuin huhtikuussa vai käykö niin, että kesäkuukaan ei ole millään tavalla takaraja, vaan vaaleja voidaan joutua siirtämään kauas tulevaisuuteen?"

Sanna: "Itse kyllä uskon, että tuo kesäkuun raja tulee pitämään..."

Keijo: "Mihin se usko perustuu?"

Sanna: "Kesäkuussa meillä on se tilanne, että rokotuksia on annettu enemmän. Me olemme viime kesän osalta nähneet, että myös kausivaihtelu tulee avuksi, ja nyt meidän pitää varmistaa se, että tämän kevään osalta pidämme tautitilanteen hallinnassa, joka edesauttaa sitä, että kesällä tilanne on paljon rauhallisempi kuin tällä hetkellä, ja entistä isompi osa kansalaisista uskaltaa myös tuolloin vaaleissa lähteä ääntänsä käyttämään eli kyllä tämä on myös demokratiakysymys, että mahdollisimman moni kokee, että voi osallistua vaaleihin."

Keijo: "Saiko demokratia tässä jo lommon kylkeensä?"

Sanna: "No minä kyllä uskon, että suomalainen demokratia kestää sen, että kuntavaaleja siirretään kaksi kuukautta eteenpäin ja uskon, että puoluesihteerit ovat asiassa tehneet erittäin huolellista harkintaa."

Täyttä höpön löpöä!

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Karmeita lukuja Ruotsista - Suomi tulee perässä

10/3/2021

Lähes puolet Ruotsissa raiskauksesta tuomituista on syntynyt ulkomailla. Maahanmuuttajatausta on 60 prosentilla raiskaajista. Tutkijat eivät osaa sanoa, mistä yliedustus johtuu.

Lundin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa käytiin läpi 3 039 raiskauksesta tuomittua henkilöä vuosilta 2000-2015. Miesten osuus oli 99,7 prosenttia. Rikollisista 47,7 prosenttia oli syntynyt ulkomailla. Jos mukaan otetaan henkilöt, joiden vanhemmat ovat syntyneet muualla kuin Ruotsissa, ulkomaalaistaustaisten raiskaajien osuus nousee 60 prosenttiin.

Yli 90 prosenttia raiskaajista oli tuomittu aiemmin jostain rikoksesta ja sosiaalituen varassa eli joka kolmas. Mielenterveyshäiriöistä kärsi viidennes ja saman verran oli päihteiden väärinkäyttäjiä.

Tutkijoilla monta syytä ja selitystä

– Tarvitaan vielä lisää tutkimusta, jotta saamme selville, mitkä seikat johtavat maahanmuuttajataustaisten henkilöiden yliedustukseen raiskausrikoksissa, sanoo vastaava tutkija Ardavan Khoshnood Expressenissä.

Ruotsin kansallisen rikostentorjuntakeskuksen (Brå – Brottsförebyggande rådet) mukaan lukuja saattaa selittää raportointihalukkuus. Toki kyse voi olla myös kulttuurieroista

– Rikoksista ilmoitetaan herkemmin, jos tekijä on vieras ja kuuluu selvästi alempaan sosiaaliryhmään, pohtii tutkimusneuvos Stina Holmberg.

– On myös mahdollista, että maahanmuuttajat syyllistyvät raiskauksiin, koska he tulevat kulttuurista, jossa naisten asema ja käyttäytyminen on erilaista kuin Ruotsissa.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Voi pientä ressukkaa

10/3/2021

Ruotsissa viime keskiviikkona seitsemää ihmistä puukottanut afgaanimies saapui Ruotsiin suuren muuttoaallon mukana ja sai oleskeluluvan koulunkäynnin perusteella. Koulu ei maistunut ja pian poliisikin puuttui miehen tekemisiin.

Seitsemästä murhan yrityksestä epäilty afganistanilaismies saapui yksin Ruotsiin vuosien 2015-2016 pakolaisaallon mukana. Hän puukotti satunnaisesti kohtaamiaan ihmisiä pikkukaupunki Vetlandan keskustassa Etelä-Ruotsissa keskiviikkona. Miehen terrorismiyhteyksiä selvitellään edelleen.

Kabulista kotoisin oleva nuorukainen sai oleskeluluvan koulunkäynnin perusteella vuonna 2017 . Oleskelulupaan myönnettiin jatkoa marraskuussa vuonna 2018. Koulunkäynti ei mennyt oikein putkeen ja todistukset jäivät saamatta. Nyrkkeily sen sijaan kiinnosti.

Aakkosten oppiminen kangerteli

Hän odotti jatkoa syksyllä umpeen menneeseen oleskelulupaansa. Miehen iäksi ilmoitetaan 22 vuotta mutta Facebookin ja Instagramin kuvissa hän näyttää selvästi vanhemmalta.

Lukutaitokurssilla aakkosten oppiminen tiettävästi kangerteli pahasti, josta voidaan päätellä, että mies on ainakin osin luku- ja kirjoitustaidoton. Ja siten riippuvainen verkon ja somen kuva- sekä äänipalveluista ja myös näiden manipuloitavissa. Facebookissa hänellä ei juuri näytä olevan ruotsalaisia kavereita.

Vuonna 2019 poliisi otti miehen kiinni häiriön aiheuttamisesta yleisellä paikalla. Huumetesti antoi positiivisen tuloksen ja poliisin mukaan miehen mieliala vaihteli voimakkaasti. Hän on ollut tekemisissä virkavallan kanssa myös tämän jälkeen.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Tutkittu juttu

10/3/2021

Politiikan professori Eric Kaufmannin tutkimus paljastaa, että cancel-kulttuuri vaivaa yhdysvaltalaisia, brittiläisiä ja kanadalaisia yliopistoja. Ilmiö on paljon laajempi kuinyksittäisistä julkisuuden kohutapauksista voisi päätellä. Tutkimus paljastaa, että akateemisten yhteisöjen poliittinen asenneilmapiiri on kiristynyt. Korkeasti koulutettujen ihmisten parissa ilmenee ennakkoluuloisuutta ja parviälyä. Valtaväestöä vasemmistolaisemmassa akateemisessa ympäristössä esiintyy halukkuutta sensuroida vastakkaisten näkemysten edustajia. Erityisesti yhteiskuntatieteiden puolella vähemmistöön jäävät oikeistolaiset joutuvat piilottelemaan näkemyksiään syrjinnän pelossa. Akateeminen ura houkuttelee koulutettuja oikeistolaisia entistä vähemmän. Kun akateemisen maailman kaikukammio vahvistaa itseään, moniäänisyys katoaa ja ajattelun taso laskee.

Akateeminen vapaus on uhattuna Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Kanadassa. Tätä väitettä tukee tuore tutkimus cancel-kulttuurista. Asiasta kirjoittaa Newsweek.

Toistaiseksi termiin on suhtauduttu lähinnä kevyenä heittona poliittisessa keskustelussa. Lontoolaisen Birkbeck Collegen politiikan professori Eric Kaufmann päätti selvittää, millainen todellisuuspohja ilmiöllä oikeasti on. Tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä akateemisen vapauden murenemisesta. Yliopistoinstituution perinteinen ihanne ajattelun vapaudesta ja avoimesta näkemysten haastamisesta on kärsinyt poliittisten asenteiden kiristymisen vuoksi.

Kaufmann kartoitti kyselytutkimuksella akateemisten tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden halukkuutta sensuroida eri mieltä olevia ja kiistanalaisia ajattelijoita. Tutkimuksessa käsiteltiin myös pelkoja, joita liittyy vallitsevien poliittisten käsitysten haastamiseen akateemisessa yhteisössä.

Tyypillisesti uutisotsikoihin nousee tapauksia, joissa on hyökätty nimekkäitä tutkijoita vastaan. Kaufmann mainitsee mm. Bret Weinsteinin ja Charles Murrayn tapaukset. Tutkimus osoittaa, että kyseessä on vain jäävuoren huippu kaikista niistä tekijöistä, jotka uhkaavat moniäänisyyttä ja akateemista vapautta.

Professori Kaufmann nostaa esille kaksi toisiinsa linkittynyttä tekijää. Ensimmäinen niistä on hallinnon ja kollegoiden luoma uhka epäsuosittujen ajatusten esittäjiä kohtaan. Kaufmann luonnehtii tätä autoritarismiksi, jossa instituutio ylläpitää sensuuria erilaisten sanktioiden uhalla. Epäsuosittujen ajatusten esittäjä saatetaan siirtää organisaatiossa sivuun, ja hän joutuu pelkäämään potkuja. Autoritarismi voi näkyä myös epäsuorasti mm. poliittisena syrjintänä rekrytoitaessa, ylennettäessä sekä apurahoja jaettaessa ja julkaisuja arvioitaessa.

Tutkimus paljasti, että vähemmistönä olevat konservatiiviset tutkijat joutuvat panostamaan itsesensuuriin. On pelko, että vallassa olevat tai vertaiset voivat kostaa henkilökohtaiset näkemyserot esimerkiksi ankarampana kriittisyytenä ammatillisissa vertaisarvioinneissa. Tämän takia poliittiseen vähemmistöön jäävät tutkijat varovat sanomisiaan ja näkevät erityistä vaivaa näkemysten piilottamiseksi.

Edellä mainitut autoritarismin muodot osoittautuivat hyvin yleisiksi akateemisessa maailmassa. Amerikassa peräti joka kolmas konservatiivinen jatko-opiskelija tai tutkija kertoi joutuneensa kurinpidollisten toimenpiteiden kohteeksi näkemyksistään. 75% konservatiivisista yhteiskuntatieteilijöistä kertoi heidän laitostensa suhtautuvan poliittisen vähemmistön näkemyksiin vihamielisesti. Seitsemän kymmenestä kertoi harjoittavansa aktiivisesti itsesensuuria.

Yli 90% presidentti Donald Trumpia kannattaneista tutkijoista kertoi, ettei olisi voinut paljastaa näkemyksiään työtovereilleen. Vastaavasti 85% demokraattipuoluetta kannattaneista tutkijoista vastasi, että Trumpin kannattajien pitäisikin varta vasten vaieta ajatuksistaan.

Vuonna 2020 tehdyssä tutkimuksessa neljä kymmenestä akateemisesta vastaajasta sanoi, ettei voisi palkata henkilöä, jonka tietäisi kannattavan Trumpia. Isossa-Britanniassa kolmasosa puolestaan kertoi olevansa valmis syrjimään työnhaussa brexitin kannattajaa. Murto-osalle pelkkä oikeistolaisuuteen viittaava ajatusmaailmakin riittäisi kriteeriksi syrjiä apurahahakemusten käsittelyssä.

Oikeistolaiseksi leimautumisella on vakavia sosiaalisia vaikutuksia. Vain neljä kymmenestä akateemisesta vastaajasta kertoi pystyvänsä istumaan ongelmitta samassa lounaspöydässä Trumpia kannattavan tutkijan kanssa. Autoritarismin suorat ja epäsuorat muodot tekevät siis arkielämästä hankalampaa eri tavalla ajatteleville ihmisille.

Tutkimus osoittaa ällistyttävällä tavalla, miten korkeasti koulutettujen ihmisten parissa vallitsee ennakkoluuloisia asenteita ja epäitsenäistä parviälyä. Akateemisilla ihmisillä on myös vaikeuksia estää henkilökohtaisten asenteiden tunkeutumista ammatilliseen kanssakäymiseen. Löydökset murentavat käsitystä akatemiasta älyllisenä ja henkisesti kypsänä ympäristönä.

Valoisa puoli tutkimustuloksissa on se, että vielä toistaiseksi enemmistö akateemisista ihmisistä ei tue avoimesti cancel-kulttuuria. Vain yksi kymmenestä tutkijasta Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Isossa-Britanniassa vastasi kannattavansa kiistanalaisten tutkijoiden potkimista. Esimerkkinä kiistanalaisesta ajatuksesta annettiin mm. se, että kahden vanhemman kasvattamat lapset pärjäisivät paremmin kuin yksinhuoltajan kasvattamat lapset. Toisaalta puolella vastaajista ei ollut selvää kantaa cancel-kulttuuriin. Toisin sanoen, suuri osa voi olla alttiina äänekkäiden aktivistien painostukselle.

Aikasarjadata vuodesta 2000 vuoteen 2016 osoittaa, että yliopisto-opiskelijat alkoivat suhtautumaan entistä suvaitsemattomammin poikkeaviin näkemyksiin poliittisista kiista-aiheista kuten rodusta, sukupuolesta ja seksuaali-identiteetistä. Henkinen ”turvallisuus” asetetaan akateemisen vapauden edelle.

Vakava seuraus akateemisen ilmapiirin myrkyttymisessä on, että lahjakkailla oikeistolaisilla ei ole kannustimia hakeutua akateemiselle uralle. Amerikkalaisten ja brittiläisten tohtoriopiskelijoiden vastauksista kävi ilmi, että oikeistolaiset vastaajat kokivat paljon useammin oman ajattelutapansa epäsopivaksi yliopistomaailmaan. Kaufmann korostaa, että tämä pitää oikeistohenkisiä korkeakoulutettuja loitolla akatemiasta paljon enemmän kuin yksityiseltä sektorilta saatava parempi palkka.

Yliopistot ovat nyt kierteessä, jossa yksiääninen poliittinen kaikukammio vahvistaa itseään moniäänisyyden kustannuksella. Se rohkaisee vallitsevien näkemysten edustajia ajamaan toisinajattelijoita pois entistä aggressiivisemmin. Kaufmann muistuttaa, ettei ilmiö rajoitu pelkästään akatemiaan. Sama ajattelutapa leviää yliopistokampuksilta muihin asiantuntijaorganisaatioihin, teknologia-alan yrityksiin ja medioihin.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kärreissa kahdet rattaat

9/3/2021

Pitäisikö perussuomalaisten vaatia hallitusta jättämään eronpyyntö ja kysyä osallistuuko muu oppositio kokoomus mukaan lukien vaatimukseen? Jos kokoomus ei osallistuisi, se paljastaisi kaksinaamaisuutensa kaikelle kansalle. Petteri Orpo ajaa kaksilla rattailla. Samalla kun hän kritisoi hallituksen toimia, hän tosipaikan tullen kääntää kelkkansa ja tukee hallituksen toimia.

Ja kokoomuksen äänestäjät uskovat.

 

3 kommenttia          Bookkaa tämä

Kuntavaalien siirtäminen herättää kysymyksiä

9/3/2021

Kuntavaalien siirtämiseen johtanut prosessi herättää paljon kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän tivaa hallitukselta vastauksia siihen, kuinka esitys vaalien siirtämisestä syntyi.

Toistaiseksi hallitus ja erityisesti pääministeri Sanna Marin (sd) ovat vältelleet kysymyksiin vastaamista.

– Kuntavaalien ajankohta ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Päinvastoin, viime lokakuussa oikeusministeriö tiedotti valmistelevansa yhdessä THL:n kanssa turvallista äänestämistä epidemiatilanteesta riippumatta. Aikaa on ollut useita kuukausia, eikä esimerkiksi Yhdysvalloissa vaaleja siirretty, vaikka koronatilanne oli siellä vaalien aikaan paljon pahempi. Kansalle on kerrottava rehellisesti, mistä yhtäkkinen suunnanmuutos johtui ja kuinka prosessi eteni, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.

THL:n laskelmat eivät kestä lähempää tarkastelua

Laskelmat, joilla siirtoa perusteltiin, eivät kestä lähempää tarkastelua.

– Kun poskettoman suuri tartuntamäärien nousu kyseenalaistettiin, THL:n Mika Salminen kiirehti kertomaan, että kyseessä oli vain laskuharjoitus. Puoluesihteerit kuitenkin tekivät päätöksensä näiden laskelmien pohjalta. Kerrottiinko heille laskentamallin puutteista?

– On myös epäuskottavaa, että oikeusministeriön virkamiehet päätyisivät tuomaan vaalityöryhmälle pohjaesityksen vaalien siirrosta kysymättä ministeriltä tai informoimatta häntä ensin. Kuka päätökset teki, ja keillä kaikilla tieto oli ennen vaalityöryhmän kokousta? Antikainen tivaa.

Vaalien siirto herättää kiusallisia kysymyksiä

Vaalien siirto yhdistettynä hallituspuolueiden ehdokashankinnan takkuiluun ja jatkoaika ehdokaslistojen jättämiseen herättävät kiusallisia kysymyksiä.

– Mikäli vaalien siirron taustalla oli poliittista ohjausta, herää kysymys, pitikö vaaleja siirtää, koska kepun kannatus oli liian alhainen eikä demareilla ollut vielä tarpeeksi ehdokkaita. Jos listoja saa alkuperäisen päivämäärän jälkeen täydentää muillakin kuin vasta kyseisen päivämäärän jälkeen 18 vuotta täyttäneillä, tilanne vaikuttaa juuri tältä.

– Vaalien siirtäminen siksi, että hallituspuolueet voivat paikata kannatustilannettaan ja täydentää ehdokaslistojaan, ei kuulu länsimaiseen yhteiskuntaan, vaan tekee Suomesta demokratian irvikuvan. Missä se hallituksen toitottama oikeusvaltioperiaate nyt on, heitettiinkö se romukoppaan oman valta-aseman säilyttämiseksi? Voivatko Suomelta nyt jäädä EU:n elvytyspakettirahat saamatta hallituksen omien vaatimusten ja toiminnan seurauksena? Antikainen ihmettelee.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Tuumaustunnin puheenvuoro

9/3/2021

Olemme eläneet vuoden ajan epänormaalissa tilanteessa. Ne, jotka muistavat edellisen, yhtä pitkään kestäneen ja koko elämäntapaamme vaikuttaneen poikkeustilan, ovat nyt yli 80-vuotiaita. Korona ei ole musta surma eikä edes espanjantauti. Se ei tapa ihmisiä läjiin kaduille. Varsinaisen epidemian ohella onkin yhä enemmän käyty keskustelua koronantorjuntatoimenpiteiden taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Moni ihminen kyselee, ovatko lääkkeet niin väkevät, että ne tappavat potilaan.

Itselläni on ollut koronavuonna lapsia kaikilla kouluasteilla. Nostan vilpittömästi hattua opettajille, jotka rakensivat vuosi sitten etäopetusjärjestelyjä käytännössä tyhjästä ja ilman valmiita malleja. Moni asia on toiminut paremmin kuin olisi voinut ennustaa ja kuvitella, mutta silti lähiopetuksen loppuminen tai katkonaisuus tulee vaikuttamaan monen koululaisen loppuelämään.

Uutena näkökulmana haluaisin mainita sen polarisaation ja yhteiskunnallisen jännitteen, jota pitkittyvä epänormaali tila selvästi synnyttää. Kaikki ihmiset eivät kestä kovin hyvin jatkuvaa epävarmuutta ja epäselvyyttä. He kaipaavat selkeitä totuuksia, joihin uskoa. Jos päättäjät eivät pysty niitä tarjoamaan, jos päätöksenteko näyttää sekoilulta ja viestintä on heikkoa, ihmiset alkavat etsiä vastauksia ja totuuksia itse. Asiaa ei lainkaan auta se, että kysymysten esittäjät leimataan salaliittohörhöiksi tai epäluulon kylväjiksi. Parempi vaihtoehto on vastata kysymyksiin ymmärrettävällä tavalla.

Puolueen puheenjohtajana olen tietyssä mielessä aitiopaikalla. Saan hyvin viestejä kansalaisilta, varsinkin niiltä, jotka jakavat puolueemme arvomaailman. Ihmiset ovat usein miettineet asioita, lukeneet asioita internetistä ja tulleet tietynlaisiin johtopäätöksiin. He kysyvät usein, miksi puolue ei ota jyrkästi sitä tai tätä kantaa, vaikka kansa on sitä tai tätä mieltä.

Ihmiset eivät kuitenkaan aina ymmärrä sitä, että kansa ei ole asioista yhtä mieltä. Yksi palautteen lähettäjä on sitä mieltä, että yhteiskunta on suljettava kokonaan, koulut ja kaupat on pantava kiinni, ihmiset on pakkorokotettava, ja tarvitaan ulkonaliikkumiskielto. Toinen kokee, että on luotettava ihmisten omaan vastuullisuuteen ja pidettävä yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Kolmas pitää koko koronaa turhana hysteriana tai jopa huijauksena ja rokotteita ja maskeja juonena ihmisten orjuuttamiseksi. Kaikki kolme ovat sitä mieltä, että heidän kansanedustajansa ja heidän puolueensa pitäisi ajaa juuri heidän koronalinjaansa.

On ilmeistä, että me emme voisi täyttää kaikkia keskenään ristiriitaisia toiveita ja vaatimuksia siinäkään tapauksessa, että olisimme jukebox, joka soittaa sitä, mitä pyydetään.

Olen itse koulutukseltani tutkija ja tiedän jotakin tosiasioiden ja tulkintojen olemuksesta ja tieteellisen tiedon luonteesta. En ymmärrä virologiasta enkä epidemiologiasta kovin paljon, ja mikä tärkeintä: ymmärrän, että en ymmärrä. Ymmärrän oman osaamiseni rajat. Voin toki lukea numeroita, graafeja ja käppyröitä, eli lyhyesti sanottuna faktoja, internetistä, mutta minulla ei ole koulutusta eikä osaamista niiden tieteellisesti pätevään tulkintaan. Siksi minulla ei tilannetta hahmottaessani ole muita vaihtoehtoja kuin kuunnella niitä, joilla viran ja koulutuksen puolesta on velvollisuus ymmärtää, tulkita ja tietää. Joskus asiantuntijatkin ovat keskenään eri mieltä, ja joskus he erehtyvät. Tieteellinen tieto on sellaista, että se korjaa itseään erehdysten kautta. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että eksakteissa luonnontieteissä tieteelliset tulkinnat ja arviot ovat todennäköisemmin oikeita kuin maallikkotulkinnat ja siksi parempia ohjenuoria poliittiseen päätöksentekoon.

Toimiva kello voi edistää tai jätättää eli olla väärässä. Vastaavasti pysähtynyt kello näyttää tismalleen oikeaa aikaa ainakin kaksi kertaa vuorokaudessa. Kuitenkin toimiva kello on yleisesti ottaen luotettavampi tietolähde, jos haluaa tietää, paljonko kello on. Tämäntapainen suhde on myös tieteellisen tiedon ja maallikkotiedon välillä.

Perussuomalaiset eivät ole koronapuolue. Me emme ole lähteneet politiikkaan ajamaan jotakin tiettyä koronalinjaa, me emme ole korona-asiantuntijoita, eikä kukaan ole äänestänyt meitä koronaperusteella. Meillä ei ole eväitä kiistellä luonnontieteilijöiden kanssa luonnontieteellisistä kysymyksistä. Meidän tehtävämme on tehdä saatavilla olevan tiedon pohjalta arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Esimerkiksi päätöksiä siitä, onko parempi sulkea valtakunnan rajat vai yhteiskunta. Kumpi on tärkeämpää: ulkomaalaisen oikeus tuoda esteittä tautia maahan, vai suomalaisten oikeus käydä koulua, harjoittaa elinkeinoa, tehdä töitä.

Me ajamme poliittisia linjoja ja arvoja, ja ne ovat erilaisille ihmisille syy kannattaa perussuomalaisia. Ongelmat ja uhat, joita me haluamme torjua ja ratkaista, samoin tavoitteet, joita haluamme edistää, olivat olemassa ennen koronaa ja ne ovat olemassa koronan jälkeen. Katse täytyy pitää suurissa kysymyksissä ja poliittisissa kysymyksissä myös tämän kriisin keskellä. Vaikka poikkeustila kiristää kaikkien hermoja, meidän on oltava yhtä koronaa vahvempi puolue. Ja koronaa vahvempi yhteiskunta.

Perussuomalaiset ovat vastuullinen ja kansallismielinen vaihtoehto. Meille kuntien ja valtion tehtävä on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Me kannatamme maltillista verotusta, turhien menojen leikkaamista ja sitä, että ihmiset voivat asua, työskennellä ja yrittää kaikkialla Suomessa. Nämä teemat eivät liity koronaan, mutta koronan vuoksi ne ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Tätä linjaa voi tukea lähtemällä perussuomalaisten ehdokkaaksi kuntavaaleihin ja äänestämällä perussuomalaisia.

Me jatkamme vaaleihin valmistautumista, päättivät muut puolueet niiden ajankohdasta mitä tahansa.

Jussi Halla-aho

puheenjohtaja (ps)

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Kesäkuu 2021 (14)
Toukokuu 2021 (58)
Huhtikuu 2021 (48)
Maaliskuu 2021 (65)
Helmikuu 2021 (51)
Tammikuu 2021 (51)
Joulukuu 2020 (51)
Marraskuu 2020 (52)
Lokakuu 2020 (68)
Syyskuu 2020 (64)
Elokuu 2020 (60)
Heinäkuu 2020 (63)
Kesäkuu 2020 (50)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com