Maahanmuuttaja poltti vaimonsa

12/5/2021

Algerian ja Ranskan kaksoiskansalaista syytetään vaimonsa ampumisesta ja polttamisesta tämän ollessa vielä elossa. Brutaalin murhan syynä olivat naisen liian ranskalaiset elämäntavat.

Murhasta syytetty Mounir B. on syntynyt Algeriassa mutta saanut myöhemmin Ranskan kansalaisuuden. Murhattu nainen oli hänen vaimonsa Chahinez B. jonka mies tapasi Algeriassa lomalla vuonna 2015.

Murha tapahtui tiistai-iltana Mérignacin kunnassa Bordeaux’n ulkopuolella. Mounir B. ampui naista useita kertoja kun tämä yritti lähteä kotoa. Nainen oli vielä elossa, kun mies suihkutti sytytysnestettä hänen päälleen ja tuikkasi sitten tuleen.

Mounir B. pakeni rikospaikalta, mutta Ranskan poliisin rikostentorjuntaryhmä (BAC) pidätti hänet vain muutamaa minuuttia myöhemmin läheisessä Pessacin kunnassa.

Kuulusteluissa Mounir B. väitti vaimonsa olleen uskoton ja halusi tuleen sytyttämällä ikään kuin rangaista naista. Mies on aiemmin tuomittu seitsemästä rikoksesta, mukaan lukien aseellinen väkivalta.

Chahinez B. teki ensimmäisen valituksen pahoinpitelystä vuonna 2020. Mounir B. tuomittiin saman vuoden kesäkuussa ja vapautettiin vankilasta joulukuussa.

Asiasta raportoivan Le Figaron kanssa keskustellut lähde kertoi, että nainen halusi ”elää Ranskassa kuin ranskalainen nainen”, mutta hänen aviomiehensä ei voinut sietää sitä. Mies halusi ”algerialaisen joka elää kuin Algeriassa”.

– Hänen aviomiehensä on melko autoritaarinen henkilö, joka on tehnyt selväksi, että hän ei pelkää poliisia eikä oikeutta, lähde myös kertoi.

Lähde Breitbart.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

EU-paketti

11/5/2021

Jos valtiovarainvaliokunnan lausumat ovat oikeasti sitovia, kuten hallitus ja kokoomus väittävät - mitä te käytännössä teette, jos ja kun seuraava vastaavanlainen paketti tulee?

Mitä teette, kun Ranska ja Saksa edistävät uutta tämänkaltaista pakettia?

Oletteko te sitten valmiit "lisäämään kaaosta ja heikentämään vakautta" - kuten täällä perussuomalaisten paketin vastustamista kuvaatte - mikäli ja kun uusi paketti tulee?

Sittenkö te ette valita "käytöstapojen puutteesta" tai "populismista" ja hauku perussuomalaisia, vaan johdonmukaisesti taistelette Suomen itsemääräämisoikeuden ja eduskunnan kannan puolesta?

Riikka Purra

kansanedustaja (ps)

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kiusallinen paketti

11/5/2021

Kiusallisia kysymyksiä on paljonkin, mutta elpymispakettikeskustelun ja -päätöksen alla esille nousee ainakin kaksi:

Onko kyseessä kertaluonteinen ratkaisu, vai siirtyminen pysyvään EU-malliin, jossa jäsenmaat vastaavat koko unionin veloista?

Onko EU-pelotellut Suomen esityksen kaatamisen seurauksilla? Onko Suomen mainehaitta ja poliittinen paine ”ennennäkemätön”, mikäli eduskunta kaataisi paketin? Onko hallitus turvautunut pelotteluaseeseen ajaessaan sopimusta eduskunnassa läpi?

Keskustelua paketin kertaluonteisuudesta on käyty koko ajan, mutta nyt äänestyksen aattona kiusallinen teema nousi vahvasti pinnalle uudestaan.

EU:n taloudesta vastaavat komissaarit kertoivat maanantaina, että elpymispaketista voisi tulla pysyvämpi ratkaisu, jos se onnistuu vauhdittamaan talouskasvua ja lisäämään digitalisaatiota.

Suomen hallitus on kiistänyt jyrkästi, että elpymispaketti olisi jotakin muuta kuin kertaratkaisu, tai että se veisi Suomen EU:n yhteistalouteen, velkaunioniin, jossa maat eivät enää vastaisikaan vain omista veloistaan.

Epäilijät uskovat, että nyt avataan Pandoran lipas, minkä jälkeen Suomi on mukana kattamassa Itä- ja Etelä-Euroopan EU-maiden kansantalouden vajeita.

– Komissaarit edustavat omia byroitaan (toimistojaan), kuittasi kiusaantuneen oloinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) talouskomissaarien näkemykset Ylen Ykkösaamussa aamulla ja lisäsi, etteivät komissaarit päätä asiasta.

Vanhanen myös korosti, että paketti liittyy EU:n seitsenvuotiseen budjettiin, joka on esimerkiksi keskustalle maatalous- ja aluerahojen takia tärkeä.

Toinen kiusallinen kysymys koskee siis sitä, onko EU pelotellut Suomea kovilla seurauksilla, mikäli Suomi kaataa paketin.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta sai 5. toukokuuta käsittelyynsä EU-elpymispakettiin liittyvän, valtioneuvoston kansliassa laaditun muistion, joka oli vuodettu Ylelle jo reilua viikkoa aikaisemmin 26. huhtikuuta. Ylen jutussa kerrottiin valtioneuvostolähteisiin vedoten, että Suomen mainehaitta ja poliittinen paine on ”ennennäkemätön”, jos eduskunta kaataa paketin.

Muistion tiedot olivat tiettävästi tulleet EU:n oikeuspalvelun kautta, mutta tietopyynnöistä huolimatta valtioneuvoston kanslia ei ole julkistanut muistiotaan, jonka vuotamisella saattoi olla poliittisia tarkoitusperiä.

Oppositio ottaa tämän pomminvarmasti esille eduskuntakeskustelussa tänään. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho paasasi asiasta jo eilen puolueensa tilaisuudessa Työmiehen tuumaustunnilla.

Muistiosta, jos sellainen on, pitäisikin saada tarkempaa tietoa, sikäli mikäli hallitus haluaa itsestään rehdin kuvan.

Elvytyspaketin läpimenosta on silti tuskin mitään epäselvyyttä.

Esitys vaatii kahden kolmasosan enemmistön, mutta se löytynee kirkkaasti keskiviikon äänestyksessä.

Asian varmisti kokoomus, joka viime viikolla luopui puolueen kansanedustajat naurunalaiseen asemaan asettaneesta ”äänestämme tyhjää” -linjasta ja antoi edustajilleen vapaat kädet.

Osa kokoomuksesta äänestää yhä esitystä vastaan, mutta suurempi osa sen puolesta – varsinkin, kun kokoomus on selittänyt saaneensa niin paljon muutoksia valtiovarainvaliokunnan mietintöön, että puolue voi sitä tukea.

Valiokunnan mukaan elpymispakettiin osallistuminen on Suomen edun mukaista.

Hallituspuolueista keskustasta ja vasemmistoliitosta odotetaan pientä repeämää.

Hallituksen esitys ja valtiovarainvaliokunnan mietintö voisi kaatua, jos 67 kansanedustajaa äänestäisi sitä vastaan.

Tätä tuskin nähdään.

Neuvotteluista kantautuneen pelotteluvaroituksen lisäksi julkisuuteen on tuotu tietoa, ettei missään muussa EU-maassa käydä vastaavaa keskustelua elpymispaketista kuin Suomessa.

Niinpä.

Hallitus olisi voinut jossain määrin välttää kiusallisen keskustelun, jos se olisi ottanut alusta alkaen siihen edes hiukan realistisemman asenteen, eikä yrittänyt ajaa asiaansa paikoin läpinäkyvällä propagandallaan.

Kun pääministeri Sanna Marin (sd) neuvotteli heinäkuussa 750 miljardin paketin EU-kollegojensa kanssa – josta Suomi maksaa 6,6 miljardia ja saa takaisin reilut 2 miljardia, summa täsmentyy koko ajan – sitä kehuttiin Suomen kannalta ”loistodiiliksi”.

Nyt se on esimerkiksi EU- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisenkin (sd) tunnustuksen mukaan ”välttämätön paha”, joka tulee vain hyväksyä.

Paketin kertaluonteisuutta on epäilty siis niin ikään koko ajan.

Yhtä lailla koomista on ollut esimerkiksi oppositiokokoomuksen toilailu asian ympärillä. EU-myönteisen kokoomuksen rahkeet eivät olisi riittäneet paketin kaatamiseen.

Jos kokoomus olisi hallituksessa, se olisi tehnyt saman kuin nykyhallitus. Tyylipisteistä voi keskustella.

Tiivistäen voisi sanoa, että olipa Suomi mukana esimerkiksi EU:n nuivassa nelikossa (Ruotsi, Tanska, Hollanti, Itävalta) tai ei, Suomi menee EU:ssa sinne, minne Saksan sormi näyttää tien.

Sattuvasti kokoomuskin muutti linjaansa, kun talouden ykkösnimet vetosivat elpymispaketin hyväksymisen puolesta Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) kasaamassa vetoomuksessa.

Ja tämäkin tänään kuullaan:

EU:n elvytys on pientä verrattuna Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, jotka pumppaavat talouteen tuhansia miljardeja dollareita. Menossa on pakko olla mukana.


Iltasanomat

Timo Haapala

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kosolti kiusallisia kysymyksiä

11/5/2021

Kiusallisia kysymyksiä EU:sta on runsaasti, mutta elpymispakettikeskustelun ja -päätöksen alla esille nousee kaksi suurinta ja karmeinta:

1. Onko kyseessä kertaluonteinen ratkaisu, vai siirtyminen pysyvään EU-malliin, jossa jäsenmaat vastaavat koko unionin veloista?

2. Onko EU-pelotellut Suomen esityksen kaatamisen seurauksilla? Onko Suomen mainehaitta ja poliittinen paine ”ennennäkemätön”, mikäli eduskunta kaataisi paketin? Onko hallitus turvautunut pelotteluaseeseen ajaessaan sopimusta eduskunnassa läpi?

Näihin kysymyksiin aika moni haluaisi vastauksen.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Kiitos taas, Sanna Marin

8/5/2021

Pandemian hiipuminen ja talouden elpyminen lisäävät polttoaineiden kulutusta ja nostavat siten raakaöljyn hintaa. Polttoaineiden pumppuhinnat nousevat myös punavihreän hallituksen ilmastopäätöksillä.

Maanantaina, jolloin bensan hinta oli laskenut viikonlopusta, ysivitonen maksoi polttoaine.net -palvelun mukaan Inarissa 1,870 € litralta ja Helsingin Oulunkylässäkin 1,709 € per litra. Diesel maksoi kalleimmillaan 1,750 €/litra.

Veroja bensiinin hinnassa on 75 prosenttia ja dieselin hinnassa 55 prosenttia. Polttoaineveroa nostettiin viimeksi elokuussa. Parafiinisen dieselin veroetu poistuu kolmen vuoden aikana.

Hinnat nousussa jo vuoden ajan

Polttoaineiden hinnat ovat nousseet vuoden ajan siksi, että vielä viime toukokuussa raakaöljyn brent-laadun hinta ryömi 14 dollarissa tynnyriltä. Halvin näkemäni dieselin hinta löytyi tuolloin Porvoosta: 106,9 €/litra.

Tänään brent-raakaöljyn hinta huitelee 60 eurossa tynnyriltä. Raakaöljyn hintakäyrä on laskenut hieman viimeisen parin viikon aikana, mutta noussee taas Yhdysvaltain ennustettujen huimien talouden kasvulukujen myötä.

Hintaa voi todella nopeasti nostaa myös joku maailman lukuisista potentiaalisista kriiseistä, varsinkin jos tilanne äityy sotilaalliseksi yhteenotoksi. Ukrainassa tämä on mahdollista jo 21.4.

Hallitus päättää fossiilittoman liikenteen tiekartasta

Suomessa myydään maailman viidenneksi kalleinta bensaa ja kuudenneksi kalleinta dieseliä. Globalpetrolprices.com -sivuston mukaan Suomea kalliimpaa polttoainetta löytyy muun muassa Hong Kongista, Norjasta ja Keski-Afrikan tasavallasta.

Perussuomalaisten nuorten Bensakapina-kansalaisaloite onkin ymmärrettävistä syistä saanut tähän mennessä jo lähes 95 000 kannatusilmoitusta.

Fossiilittoman liikenteen tiekartasta saatiin 349 lausuntoa määräaikaan mennessä maaliskuun lopulla. Kyseessä on siis suunnitelma kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Polttoaineiden tulevaisuuden hintaan Suomessa saataneen pian lisävalaistusta, sillä valtioneuvosto tehnee tiekartasta periaatepäätöksen vielä tämän kevään eli lähiviikkojen aikana.

Kompensointia ja oikeudenmukaisuutta?

Tiekartan lausunnoissa korostettiin sitä, että yhtäältä liikenteen kasvavat kulut on kompensoitava yrityksille ja toisaalta yksilötasolla on pidettävä huolta alueellisesta oikeudenmukaisuudesta. Periaatepäätös on kiintoisaa kuultavaa, sillä tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja poistaa ne kokonaan vuoteen 2045 mennessä. Lienee selvää, että varsinaiset toimet jäävät syksyn budjettiriiheen.

Ehkä kuulemme kuitenkin jotakin vaikkapa jakeluvelvoitteesta, joka määrittää, kuinka suuri osa polttoaineesta täytyy olla peräisin uusiutuvista lähteistä. Jakeluvelvoitteen roimaa kasvattamista perusteltiin vielä alkuvuonna Nesteen jalostamalaajennuksen saamiselle Porvooseen. No, jalostamo meni Rotterdamiin. Ehkä jakeluvelvoitekin laimenee kyseisen ratkaisun myötä?

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Kylmää kyytiä

8/5/2021

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina tieliikennettä koskevat suunnitelmat päästöjen vähentämiseksi. Tavoilleen uskollisena Marinin kabinetti siirtää päätökset toimenpiteistä tuonnemmaksi yli vaalien. Syksyllä onkin sitten luvassa kylmää kyytiä niin bensa- kuin dieselautoilijoille.

Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on kaivaa keinot liikenteen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Tiekartta on kolmivaiheinen. Toimenpiteitä on lukuisia ja osa niistä on tarkoitus rahoittaa EU:n elpymisvälineen (mahdollisella) rahoituksella.

Syyskuu on kuukausista julmin

Sähkö- ja hybridiautot toki yleistyvät varakkaamman väestönosan kulkuvälineinä ja aivan varmasti laskevat valtion vuosittain liikenteestä keräämää 8 miljardin veropottia.

Aivan kaikkea edes punavihreä hallitus voinee kattaa velanotolla, joten tiedossa on veronkorotuksia tai aivan uudentyyppisiä liikenteestä kerättäviä maksuja.

Konkreettisten päätösten kokonaisuutta odotellaan syksyn budjettiriihestä. Jos kaksi ensimmäistä vaihetta eivät tuo toivottua tulosta, hallitus on valmis laittamaan kovat piippuun tavoitteiden saavuttamiseksi.

Autoilijalle tiedossa ankarat ajat

Jos tavoite päästöjen puolittamisesta ei näytä toteutuvan, hallitus tekee päätökset muista tarvittavista toimista. Tätä varten hallitus jatkaa eri toimenpiteiden, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua, seisoo liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa.

Bensan ja dieselin hinnat saattavat nousta jopa 40 senttiä litralta pelkästään päästökaupan seurauksena ja autolla ajamisesta voi vielä joutua maksamaan kilometriveroa joka ikisestä reissusta töihin, kauppaan tahi mummolaan.

Punavihreä hallitus kannustaakin kansaa kävelemään ja pyöräilemään. Erityisiä veroja tahi maksuja näille liikkumistavoille ei tiettävästi ole suunnitteilla.

Aivan kaikkea punavihreätä ideologiaa kansa ei niele. Siitä osoituksena Perussuomalaisen Nuorison kansalaisaloite polttoaineveron alentamiseksi ylittää 100 000 kannattajan rajan näinä päivinä.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomen lausumia ei enää lueta EU:ssa

7/5/2021

Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne moitti kokoomuksen selittelyjä surkeiksi. Ranne huomautti, että elvytyspakettiin ei lausumien myötä ole tullut mitään olennaisia muutoksia ja että samat ongelmat ovat pysyneet.

Ranne huomautti, että Satosen toistuvasti ylistämillä, valtiovarainvaliokunnan mietintöön lisätyillä lausumilla ei ole mitään painoarvoa EU-tasolla.

– Se ei tässä miksikään muutu, että tämän paketin myötä – mikäli se hyväksytään – EU:ta ollaan muuttamassa kohti velka- ja tulonsiirtounionia. Perussuomalaiset vastustaa tätä kehitystä.

– Kuvitteleeko kokoomus oikeasti, että EU:ssa luetaan mietinnössä olevia lausumia? Jos Suomi ja muut maat hyväksyvät elvytyspaketin, niin sitten se vain pannaan toimeen. Ei Suomen papereita enää kukaan sitten lue.

Onko Suomen etu maksaa kuusi ja saada takaisin kaksi?

A-Talkissa olivat paikalla myös hallitusta edustavat kansanedustajat Jouni Ovaska (kesk) ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen, jonka mukaan elvytyspaketissa kyse olisi ratkaisusta, joka vaikuttaa Suomen vientiteollisuuden kykyyn toimia ja elpyä. Kyllönen vielä erikseen painotti, että jos ”EU ei elvy, ei Suomikaan”.

Kyllöseltä näyttää jääneen lukematta esimerkiksi taloustieteen tohtori Juha Tervalan valtiovarainvaliokunnalle antama lausunto. Tervalan mukaan elvytyspaketti todennäköisesti heikentää Suomen taloutta ja tulonsiirroille perustuva järjestely ei ole Suomen edun mukainen.

Suomen Uutiset

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Kuu Kiurusta kesään

6/5/2021

Jallitus hallitus riitelee jo uudesta asiasta

Te ette pysy perässä.

Kun hallituksessa vielä tasataan hengitystä puoliväliriihen jäljiltä, on ravintoloiden rajoitusten purkamisesta jo kehittymässä puolueiden välillä kovaa vauhtia uusi riita.

Ravintoloiden rajoitusten lieventämisestä on neuvoteltu alkuviikosta sote-ministerityöryhmän kesken.

Kaikki puolueet eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä sosiaali- ja terveysministeriön maanantaina esittelemään pohjaesitykseen, jossa ravintoloiden rajoituksien purku olisi vielä melko vähäistä ja varovaista.

Esimerkiksi leviämisvaiheen alueilla, pääkaupunkiseutu mukaan lukien, ruokaravintolat saisivat STM:n pohjaesityksen mukaan jatkaa anniskelua kello 19 ja anniskeluravintolat kello 18 asti. Ravintoloiden tulee sulkea ovensa tunti anniskelun päättymisen jälkeen.

Tällä hetkellä anniskelun on päätyttävä sekä ruoka- että anniskeluravintoloissa kello 17.00.

Etenkin keskusta on vaatinut, että ravintoloita tulisi ryhtyä avaamaan nopeammin. Samoilla linjoilla on IS:n tietojen mukaan myös Rkp.

Sdp on perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) etunenässä ajamassa kuitenkin malttia rajoitusten purkamisessa.

Kerta ei ole ensimmäinen, kun hallituspuolueet asettuvat vastakkain ravintolarajoitusten suhteen.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Todellisuus on jossain - siellä kaukana

6/5/2021

Ylen gallupluvut osoittavat, että kisa kuntavaalien kärkipaikasta on kolmen kauppa. Kokoomus siirtyi kärkeen 20,2 % kannatuksella. PS 18,2 % ja SDP 18,1 % jakavat kakkosijan. Keskustan jatkaa luisussa, nyt 11,7 %. Myös Vihreät putosivat, nyt 10,7 %.

Mittausjaksolla oli poliittinen sirkus vailla vertaa. Hallituskaksikko Sanna Marin ja Annikka Saarikko kriisiyttivät teatterin keinoin puoliväliriihen. Tiedotusvälineet veikkailivat jopa hallituksen kaatumista.

Todellisuus oli toisenlainen. Nykyhallitukselle ei löydetty vaihtoehtoa, vaikka Kokoomuksen Petteri Orpo kävikin lakki kourassa Kesärannan oven takana raapimassa.

Hallituksen kasassa pitävä liima oli se mitä demarit ja kepulaiset olisivat menettäneet hallituksen kaatumisessa. Soteratkaisu maakuntahimmelin hillotolppineen sekä EU:n elvytyspaketti olisivat kaatuneet. Oma suu oli lähinnä. Piti saada oman edun kannalta olennaiset päätökset juntattua eduskunnassa läpi ennen kuntavaaleja. Se oli oman edun kannalta iso asia. Sivuseikkoina olivat tavalliset laskun maksavat suomalaiset perheet, teollisuuden kilpailukyky, turve ja työllisyys.

Mikäli hallitus oikeasti puolustaisi suomalaista teollis2021-05-06uutta, niin 200-300 miljoona päästökauppakompensaation eli sähköistämistukeen olisi löytynyt kehitysyhteistyön 1,2 miljardista. Sähköistämistuki on ympäristöystävällinen tuki, koska se säilyttäisi maailman vähäpäästöisimmän teollisuuden Suomessa. Nyt tehtaiden alasajot jatkuvat. Hallituksen todelliset arvot paljastuvat suhtautumisessa turvetuotantoon. Turvetuotanto ajetaan alas Suomessa, mutta samaan aikaan kipataan miljoonia turvetuotantoon Ruandassa.

Tulevalla viikolla käydään eduskunnassa merkittävä taistelu. Panoksena on Suomen itsemääräämisoikeus, oikeus päättää omista euroistamme. Perustuslakivaliokunta päätti, että EU-elvytyspaketin hyväksyntä vaatii 2/3:n enemmistön. Valiokunnan mukaan paketti kaventaa merkittävästi Suomen itsenäistä budjettivaltaa. Eduskuntakäsittelystä ja - äänestyksestä on odotettavissa jännitysnäytelmä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Sanna Marin

6/5/2021

– Valtiovarainministeriön ammattitaitoiset virkamiehet allekirjoittavat vain neljäsosan hallituksen työllisyysluvuista. Mitä tekee hallitus? Oikeustieteen ylioppilas, demarien varapuheenjohtaja Matias Mäkynen tulee julkisuuteen, arvostelee ja opettaa professoreita sekä virkamiehiä ja sanoo, että hallitus käyttää omia laskelmiaan. Konkurssi-Sanna on viemässä taloutemme velkakierteeseen, joka vie lopulta päin seinää, Liike Nytin puheenjohtaja Hjallis Harkimo jyrisee.

Iltalehti

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Toukokuu 2021 (35)
Huhtikuu 2021 (48)
Maaliskuu 2021 (65)
Helmikuu 2021 (51)
Tammikuu 2021 (51)
Joulukuu 2020 (51)
Marraskuu 2020 (52)
Lokakuu 2020 (68)
Syyskuu 2020 (64)
Elokuu 2020 (60)
Heinäkuu 2020 (63)
Kesäkuu 2020 (50)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com