Maahanmuutto ratkaisee kestävyysongelman?

5/5/2021

Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela väitti tänään MTV:n Uutisaamu-ohjelmassa, että työperäisellä maahanmuutolla kestävyysvajeesta voidaan nipistää pois jopa miljardi euroa. Perussuomalaisten Riikka Purra kuitenkin huomautti, että Suomeen tulee ihmisiä lähinnä matalapalkka-aloille, ja tulijoiden työllisyys laskee melko pian kantaväestön työllisyyttä alemmalle tasolle. – Tällainen maahanmuutto ei paranna kestävyysvajetta, Purra sanoi.

Kansanedustajat Iiris Suomela (vihr) ja perussuomalaisten Riikka Purra keskustelivat MTV:n Uutisaamu-ohjelmassa työperäisen maahanmuuton vaikutuksista kestävyysvajeeseen sekä siitä, olisiko kyseessä vastaus huoltosuhdeongelmaan.

Suomelan mielestä maahanmuutto olisi lyhyellä aikavälillä ainoa tapa saada työikäistä väestöä, ja samalla työperäisellä maahanmuutolla voitaisiin leikata kestävyysvajeesta miljardi pois. Suomela perusteli väitettään vertauksella.

– Jos katsotaan, että talouden tilaa pitäisi parantaa viimeistään vuoteen 2030 mennessä, joka on myös hallituksen tavoite, niin vaikka tänään syntyisi Suomeen lapsi, hän on tuolloin vasta 10-vuotias.

Purra kuitenkin totesi, että työperäinen maahanmuutto ei vielä itsessään kerro mitään, vaan pitäisi ensin tietää, ketä maahan saapuu ja mitä töitä he tekevät. Purra tarkensi, että Suomeen ei juurikaan edes tule korkeasti koulutettuja, hyväpalkkaisia osaajia.

– Suomeen tulee ihmisiä pääasiassa matalapalkka-aloille, ja tulijoiden työllisyys laskee melko pian kantaväestön työllisyyttä alemmalle tasolle. Tällainen maahanmuutto ei paranna kestävyysvajetta vaan heikentää sitä.

Osaajia voidaan houkutella palkalla ja verotuksella

Suomelan mielestä kestävyysvajeen nipistäminen työperäisellä maahanmuutolla noin miljardilla vuodessa perustuisi valtiovarainministeriön (VM) arviointiin.

Purra totesi, että hyvin palkattuja, ulkomaalaisia osaajia voidaan houkutella Suomeen lähinnä kilpailukykyisellä palkalla ja alhaisella verotuksella.

– Suomella ei ole kumpaakaan, ja se onkin tärkeimpiä syitä siihen, että Suomeen ei juuri tällaisia ihmisiä tule, kuten ei muutenkaan juuri koko EU:n alueelle. EU kilpailee Yhdysvaltojen ja Aasian kanssa osaajista – hehän kelpaavat kaikille maille, Purra sanoi.

Hän jatkoi, että EU:n ulkopuolelta Suomeen matalapalkka-aloille suuntautuva maahanmuutto on pelkkä rasite julkiselle taloudelle.

– Se ei ole edes moraalinen arvio, vaan täysin taloudellinen arvio. Faktat ovat löydettävissä rekisteritilastoista: Ihmiset, jotka saapuvat matalan palkan sektoreille, niin heidän työllisyytensä ja nettotulonsiirrot ovat valitettavasti negatiivisia.

Purra tarkentaa, että kyse on siis saatavuusharkinnan piirissä olevasta työperäisestä maahanmuutosta, jossa palkat ovat keskimäärin alle 3 000 euroa kuussa.

– Suurimmalla osalla heistä palkka ei tosin pääse edes 2 000 euroon. Kokonaistaloudellinen vaikutus ei siis ole positiivinen.

Vihreiden Suomela ei ollut kuulevinaan faktoja

Purra huomautti Suomelalle, että tosiasiassa VM on arvioinut huomattavan alhaiset työllisyys- ja kestävyysvajevaikutukset työperäiselle maahanmuutolle.

– Työ- ja elinkeinoministeriö on sitten laittanut arvioihin ilmaa sisään, Purra sanoi.

Suomela jatkoi aivan kuin ei olisi kuullutkaan faktoja, joita hänen kansanedustajakollegansa oli juuri esittänyt.

– Ei, vaan valtiovarainministeriö on arvioinut, että kestävyysvajeesta voidaan nipistää miljardi, Suomela toisti väitteensä jo kolmannen kerran. Suomelan mukaan arvio perustuisi ”kokonaiskuvaan”.

Suomela kuitenkin suostui myöntämään että verokertymän kannalta sillä on merkitystä, millaisen palkkatason työpaikkoihin työperäinen maahanmuuttaja työllistyy. Suomela samalla esitti, että Suomen yrityksissä olisi tällä hetkellä työvoimapulaa, erityisesti ammatillisen koulutuksen omaavista henkilöistä.

Työvoimapula usein seurausta matalista palkoista

Purra totesi, että jos tilannetta tarkastellaan nimenomaan julkisen talouden näkökulmasta siltä kannalta, miten kestävyysvajeongelma voidaan ratkaista, on tarkasteltava ketkä ihmiset työllistyvät, mihin tehtäviin, tuleeko palkalla toimeen vai tarvitaanko lisäksi sosiaaliturvaa sekä millainen vaikutus työperäisellä maahanmuutolla on palkkojen yleiseen kehitykseen ammattialoilla.

Purra osoitti myös, että työvoimapula on usein seurausta matalasta palkkatasosta.

– Julkisen sektorin eräisiin työntekijöihin, kuten varhaiskasvattajiin, suhtaudutaan eräänlaisena bulkkina, kuin kyse olisi työstä, jota kuka tahansa voisi tulla ulkomailta tänne tekemään. Tätä en ymmärrä.

– Eivät suomalaiset ole yhtäkkiä kyllästyneitä tekemään esimerkiksi varhaiskasvatustyötä. Jos palkka olisi kilpailukykyinen ja jos palkalla pystyisi elämään pääkaupunkiseudulla, eli jos alan vetovoima olisi ennallaan, uskon että löytyisi suomalaisia, jotka haluaisivat työskennellä esimerkiksi päiväkodeissa tai vanhustenhuollossa. Jos kuitenkin ajattelemme, että EU:n ulkopuolelta voidaan tuoda työntekijöitä näille aloille, niin se laskee itsessään alojen vetovoimaa työntekijöiden silmissä, Purra sanoi.

Hallitus tahtoo moninkertaistaa maahanmuuton

Hallituksen uusien kehysriihilinjausten mukaan työperäinen maahanmuutto pyritään vähintään kaksinkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä. Suomela kuitenkin väitti, ettei hallitus olisi tuomassa työntekijöitä Suomeen.

– Ihmiset tahtovat muuttaa Suomeen ja yritykset haluavat rekrytoida. Ei puhuta tuonnista, vaan puhutaan ihmisten elämistä, Suomela lausui.

– Nimenomaan te haluatte moninkertaistaa tämän maahanmuuton, Purra kuittasi.

Uutisaamun toimittaja kysyi Suomelalta, miten Suomeen saadaan houkuteltua nimenomaan korkean osaamisen työvoimaa, kun otetaan huomioon kielimuuri ja korkea veroaste.

Suomela vastasi, että hallitus tavoittelee nyt sitä, että työntekijän oleskelulupa olisi jatkossa mahdollista käsitellä kuukauden aikana.

Purra huomautti, että erityisosaajat pääsevät tälläkin hetkellä maahan melko hyvin.

– Hallituksen tekemät, oleskelulupien nopeuttamista koskevat linjaukset liittyvät pääasiassa matalapalkka-alojen sektorille.

Suomen Uutiset

1 kommentti          Bookkaa tämä

Perussuomalaisten ehdokasmäärä räjähti Salossa

4/5/2021

Salon seudun Perussuomalaiset ry:n kuntavaaliehdokaslista on ennennäkemätön. Ehdokkaita on kaikkiaan 63, kun neljä vuotta aikaisemmin pidetyissä kuntavaaleissa ehdokkaita oli 37 henkeä.

Erityisen mieluisaa on naisten huikeasti kasvanut osuus. Naisia on Salossa ehdolla 15. Osa naisista on myös yrittäjiä. Yrittäjämiesten määrä on myös noussut huikeasti.

Osa ehdokkaista on vielä kuvaamatta, kun ehdokkaita tuli vielä muutaman viimeisen minuutin aikana, kun Salon kaupungintalon ukset sulkeutuivat.

Rankka taival viime syksystä tähän päivän on ollut työntäyteinen. Lopussa kiitos kuitenkin seisoo, kuten tavataan sanoa.

Kiitoksia kaikille ahkerille salolaisille, jotka ovat myötävaikuttaneet tuloksen tekemiseen.

Jos oikein hyvä tuuri käy, ja korona laantuu, tulemee vielä teltan ja makkaragrillin kanssa Salon torille teitä tapaamaan.

Ehdokkaita voit tutkia tästä linkistä.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Perussuomalaisten lista kasvaa

4/5/2021

Perussuomalaiset onnistui kasvattamaan ehdokaslistojaan kaikkein eniten viime kuntavaaleihin verrattuna. Puolue oli saanut tiistai-iltapäivään mennessä kasaan yhteensä noin 5 900 ehdokasta.

Neljän vuoden takaiseen 3 831 ehdokkaaseen verrattuna tämä on yli kaksituhatta ehdokasta suurempi luku.

Puolueen myös onnistui kasvattaa listojaan eniten verrattuna alkuperäiseen listojen sulkeutumispäivään. 10. maaliskuuta jälkeen perussuomalaiset sai kasaan vielä viisi sataa uutta nimeä.

Puoluesihteeri Simo Grönroos iloitsee ehdokasasettelun tuloksesta.

– Tähän saldoon voi olla tyytyväinen. Ennen koronaa asetimme tavoitteeksi päästä 6 500:een, ja nyt on lähes 6 000 rikki.

Lähde: Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomen tulevaisuus on vaakalaudalla

4/5/2021
Nämä valtiopäivät ratkaisee Suomen tulevaisuuden. Astummeko velkaunioniin ja sitä kautta suoraan liittovaltioon johtavalle tielle? Olemmeko valmiit maksamaan eteläisen Euroopan viulut? Olemmeko valmiit pelastamaan Keski-Euroopan pankkien holtittoman pelin ja saamiset roskamailta? Olemmeko valmiit siirtymään EU:n verotuksen alle?
Istuvat kansanedustajat päättää lähiaikoina siitä maksattaako Suomi tulevilla sukupolvilla muiden ongelmia itse velkaantuen tyrmistyttävällä tavalla tuhoisasti.
Mikäli elvytyspaketti menee läpi voidaan sanoa, että puolesta äänestäneet lahjoittivat tämän maan ja laittoivat vielä rahaa mukaan samaan pakettiin. Kyseessä on äänestys itsenäisyytemme jäljellä olevien rippeiden säilyttämisestä.
Kun asiasta äänestetään eduskunnassa katson, että:
JAA = Kyllä Suomen tuholle. Kyllä liittovaltiolle
EI = Isänmaan ja itsemääräämisoikeuden puolesta.
TYHJÄ = vastuuton mielipidettä vailla oleva täysin turha kansanedustaja.
Itse vastustan tätä hulluutta viimeiseen saakka!
Minulle tärkeintä on Suomi ja sen tulevaisuus.
Mauri Peltokangas
kansanedustaja (ps)
0 kommenttia          Bookkaa tämä

Tuleeko keskustasta vasemmiston pysyvä apupuolue?

3/5/2021

Hallituksen puoliväliriihi ei vahvistanut keskustan asemaa Sanna Marinin (sd) johtamassa hallituksessa. Keskustan kortit katsottiin, ja käsi ei ollut kummoinen. Keskustan kovalla rytinällä aiheuttama "hallituskriisi" kesti puolitoista viikkoa, mutta kutistui lopulta kasaan kuten se kuuluisa pyy maailmanlopun alla. Keskustan esittämät keskeiset työllisyys- ja taloustavoitteet eivät menestyneet. Vasemmisto määritti hallituksen työllisyys- ja taloustoimet. Pääministeri Marin pyyhki keskustalla pöytää.

Vaikuttaa myös siltä, ettei hallituksen yhteinen kuva itsestään selkiintynyt mitenkään. Onko hallitus nykyaikainen punamulta, punavihreä kansanrintama vai vihervasemmistolainen hallitus, jossa keskusta on apupuolueena? Jokaisella on oma kuvansa asiasta. Hallituksen julkikuva ja hallituspolitiikan sisältö ei juuri nyt mairittele keskustaa.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko joutui perääntymään kaikissa keskeisissä tavoitteissaan koskien muun muassa ansiosidonnaisen päivärahan porrastamista ja paikallisen sopimisen edistämistä. Työllisyyspäätöksistä tuli täydellinen mahalasku ja keskustan valtiovarainministeriltä vedettiin matto alta. Tällaista nöyryytystä valtiovarainministerille ja valtiovarainministeriölle ei Suomessa aiemmilta vuosilta muisteta. Ehkä siihen ei olisi ollut varaa nytkään.

Onko keskustan poliittisessa asemoitumisessa tapahtumassa jokin pysyvämpikin muutos? Ruotsin keskustapuolueen malli näyttää vaikuttaneen myös meillä keskustan asemoitumiseen poliittisessa kentässä. Ruotsissa on aiemmin noudatettu blokkipolitiikkaa, jossa demareiden johtama vasemmistoblokki ja toisaalta porvaripuolueiden muodostama blokki ovat tarjonneet vaaleissa omat vaihtoehtonsa. Ruotsin keskustapuolue on jättänyt porvariblokin ja siirtynyt demareiden ja vihreiden hallituksen tukipuolueeksi, joka valikoiden tukee valtiopäivillä hallitusta, vaikka ei siinä itse olekaan mukana.

Keskustan asema Suomen poliittisessa kentässä on nyt niin liukkaalla pohjalla, että puolueen asemoitumista on vaikea ennakoida. Erottautuminen porvaripuolueista, jonkinlaiseen poliittiseen välimaastoon, näyttää kuitenkin olevan nyt käynnissä. Onko edessä Ruotsin keskustapuolueen tie?

Keskustan lähteminen, rankan vaalitappion jälkeen, hallitusyhteistyöhön vasemmiston kanssa on osoittautunut puoluetta monin tavoin kuluttavaksi ratkaisuksi. Juha Sipilän (kesk) porvarihallituksessa keskusta ajoi kovin toisenlaista politiikkaa kuin nyt on tukemassa Marinin hallituksessa. Puolueen perusajatukseksi tuskin riittää se, että puolue on tukemassa kulloistakin hallituskoalitiota. Tietynlaista pidemmän aikavälin linjakkuutta politiikassa edelleen kaivataan.

Iltalehti

 

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomi tarvitsee arvonnousua

3/5/2021

Viime viikolla päättyneen kehysriihiveivauksen jälkeen Sanna Marinin (sd) johtama hallitus ilmoitti työperäisen maahanmuuton lisäämisen ohella vaativansa myös huomattavasti lisää opiskelijamaahanmuuttoa. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään jopa kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä.


Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Riikka Purra ihmettelee hallituksen linjausta opiskelijamaahanmuuton kiihdyttämisestä.

– Itselleni ei ole käynyt selväksi, miksi suomalaisen veronmaksajan pitää kustantaa ulkomaalaisten tutkintoja ja mitä hyötyä siitä meille on, varsinkaan siinä tapauksessa, että tuloksena ei ole sellaista osaamista, joka tulisi Suomea hyödyttämään. On sulaa hulluutta, että oppilaitokset saavat pumpata veronmaksajien rahaa siksi, että on kansallisesti päätetty kouluttaa yhä enemmän ulkomaalaisia, suomalaisten määrän vähentyessä.

– Liian usein opiskelu on vain keino hoitaa maahanpääsy, koska turvapaikkaan tai muuhun kategoriaan ei ole pääsyä. Mikäli omissa ikäluokissamme ei ole riittävästi opiskelijoita ylläpitämään kaikkia oppilaitoksia ja kaikkia aloja, niitä pitää vähentää, eikä täyttää kehittyvistä maista saapuvilla halukkailla.

Suomi kouluttaa ulkomaalaisia muita enemmän

Purra huomauttaa, että opiskelijamaahanmuutossa on omat ongelmansa.

– Ensinnäkään oppilaitostemme niin sanottu kansainvälistyminen ei ole yksi kokonaisuus. Erityisesti ammattikorkeakouluissa opiskelee paljon afrikkalaisia. Eniten Suomeen tullaan opiskelemaan tutkintoon Venäjältä, Vietnamista, Kiinasta ja Nepalista. Suomalaisiin ammattikorkeakouluihin haetaan eniten Nepalista, Bangladeshista ja Nigeriasta, yliopistoihin Nigeriasta, Pakistanista, Intiasta ja Ghanasta.

– Ulkomaalaisten osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista on Suomessa jopa suurempaa kuin OECD-maissa keskimäärin. Kaikenlaisten tutkintojen suorittaneiden halutaan saada jäävän Suomeen.

Koulutuspolitiikka kaipaa uudistuksia

Purran mukaan koulutuspolitiikan merkityksestä puhutaan ylipäätään liian vähän.

– On valtiovallan vastuulla, että maassa suoritetaan sellaista koulutuspolitiikkaa, että oikeilla aloilla ja mieluiten oikeissa paikoissa on oikea määrä valmistuneita, tutkinnon suorittaneita ja osaavia ihmisiä. Nyt näin ei ole. Paitsi että ammatillista koulutustamme piinaavat monet kroonistuneet ongelmat, on myös kokonaisuudessa ongelmia. Oppilaitoskentällä on eräänlainen villi länsi, jossa yksiköt kouluttavat sinne, mistä niille itselleen on saatavissa hyötyä ja resursseja. Tässä ei ole mitään järkeä.

Purra katsookin, että koulutuspolitiikka kaipaa uudistuksia. Ensinnäkin valtiolla tulisi olla koulutuksen keskeisimpänä maksumiehenä suurempi ja ohjaavampi rooli koulutuksen suuntaamisessa alojen ja alueiden suhteen. Näin siksi koska valtio vastaa myös koulutustuotoksen seurauksista.

– Sikäli kun eri alojen työvoimapulat ovat laadullisia eli johtuvat osaajien puutteesta tai osaamisvajeista, heitä on koulutettava lisää. Sikäli, kun työvoimapula johtuu huonosta palkasta ja työoloista suhteessa suomalaiseen sosiaaliturvaan, on tähän puututtava. Matalapalkkamaahanmuuton tai opiskelijoiden avuksi huutamisen sijaan vaaditaan tietoa Suomen elinkeinorakenteen suunnasta, työvoiman saatavuushaasteista ja sen edellyttämistä järkevistä toimenpiteistä.

– Elinkeinoalojen pitää kyetä konkreettisesti tekemään selvitystä ongelmakohdista, osaamisen ja työvoiman puutteista ja samalla on syytä lopettaa yleinen työvoimapulasta huutaminen ja maahanmuuton tarjoaminen siihen jonkinlaisena avainratkaisuna.

Median olisi syytä perehtyä tarkemmin lukuihin

Suomalaisten tiedotusvälineiden otsikoissa ja tv-lähetyksissä kerrotaan usein jonkin alan työvoimapulasta, kuitenkin tyypillisesti avaamatta tarkemmin, mistä syistä työvoimaa ei juuri sillä hetkellä ole saatavilla.

Purra jakaakin kritiikkiä myös medialle.

– Median pitäisi sivistyä perehtymällä tarkemmin oleellisiin lukuihin, prosesseihin ja tilastoihin ja lopettaa poliittisten ja taloudellisten eturyhmätahojen papukaijana toimiminen.

– Suomalaisnuori, joka suunnittelee, mille alalle kouluttautuu, hyötyisi myös tiedosta, mikä on kannattavaa, mistä on saatavilla mahdollisimman vakaa työura, osaamista vastaavalla palkalla. Tähän liittyy myös aluepolitiikka. Liian monella suomalaisellakaan ei ole minkäänlaista positiivista näkymää työuralle, ja tällä on erittäin negatiivinen vaikutus myös syntyvyyteen. Ylipäätänsä lähtökohtana tulisi olla ihmisten ohjaaminen tuottaviin ja työllisyyttä kasvattaviin töihin, joilla on myös kansantaloudellista merkitystä.

Työvoimapulan syyt usein palkkauksessa ja työoloissa

Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa säännöllisesti arvioita ammattien kysynnän ja tarjonnan suhteista. Tällä hetkellä työvoimapula-ammateiksi määritellään yhteensä 37 ammattia. Purra toteaa, että suurin osa on julkisen sektorin ammatteja, joiden kohdalla ongelma on usein työoloissa ja palkkauksessa.

– Samaan aikaan kun hoitoalalle toisesta päästä halutaan lisää väkeä mahdollisimman kaukaisista maista, toisesta päästä koulutettua työvoimaa karkaa alalta pois. Tämä on kansantaloudellisesti järjetöntä. Nyt samanlaista ilmiöitä alkaa muodostua esimerkiksi varhaiskasvatukseen. Meillä ihan todella tällä hetkellä suunnitellaan päiväkodin työntekijöiden kuskaamista Suomen ulkopuolelta, koska paukkuja alan työolojen ja palkkauksen kehittämiseen ei ole.

– Suomalaiset eivät kuitenkaan ole yhtäkkiä lopettaneet olemasta kiinnostuneita varhaiskasvatuksesta tai lastentarhanopettamisesta tai vanhustenhoidosta. He tekisivät sitä, mikäli alan vetovoima olisi ennallaan. Mikäli työ ei olisi palkkaan nähden niin vaativaa, mikäli palkalla voisi pääkaupunkiseudullakin elää, mikäli siihen ei suhtauduttaisi bulkkina, jota tekemään voidaan kärrätä ulkomailta se, joka sitä suostuu tekemään, Purra sanoo.

Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan arvonnousua

Vastaavasti työvoimapula-aloiksi esitetään myös esimerkiksi siivoojat ja hitsaajat. Purra sanookin, että ei ole väärin ihmetellä, kuinka tolkuttoman paljon Suomeen tarvitaan siivoojia, kun heitä koko ajan saapuu yhä enemmän ja silti heitä myös tarvitaan koko ajan enemmän.

– No, kuten kuvasin aiemmin tänään puheenvuoroni alussa, työperäisenä matalapalkka-aloille saapuvien työllisyys laskee muutamassa vuodessa maahantulon jälkeen. Siivoojia tarvitaan kehitysmaista koko ajan lisää, koska entiset siivoajat lopettavat siivoamasta. Ja miksi? Koska siivoaminen ei kerta kaikkiaan ole järkevää, kun saman rahan ja enemmän voi saada tekemättä mitään.

Työperäisestä maahanmuutosta keskustellaan päivittäin jossakin – suhteessa huoltosuhteeseen, kestävyysvajeeseen, työvoimapulaan, sosiaaliturvaan, maahanmuuttopolitiikkaan, innovaatioihin, osaamiseen, työhalukkuuteen, työttömyysturvaan ja niin edelleen.

– Pääasiassa keskustelu on vääristävää – joko silkasta sumutuksen halusta, kuten silloin kun elinkeinoelämä pyrkii peittelemään haluaan saada maahan halvempaa ja helpompaa työntekijämassaa, tai tietämättömyydestä, kun joku onneton vasemmistopoliitikko silmät kirkkaana kertoo saatavuusharkinnan olevan esteenä kansainvälisille innovaatioille, jotka nostavat Suomen takaisin huipulle.

– Me tarvitsemme nyt ammatilliseen koulutukseen arvonnousun ja lisäksi koulutuspolitiikan tarkoituksen ja motiivin uudelleensuuntaamisen, Purra toteaa.

Riikka Purra

kansanedustaja (ps)

Suomen Uutiset

 

 

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Turpaan tulee

2/5/2021

Pirkanmaalla asuva tyttö tapasi sosiaalisessa mediassa nuoren miehen, jonka juuret ovat Lähi-idän suunnalla. Muutamien kuukausien aikana parisuhde ehti osoittautua kovin ongelmalliseksi.

Suhde eteni huonosti, ja riitoja oli paljon. Kaiken lisäksi mies alkoi saamaan väkivaltaisia raivokohtauksia ja esittämään tytölle tappouhkauksia.

Huono käytös alkoi nimittelyllä ja muulla henkisellä väkivallalla. Mies ei kuitenkaan tyytynyt tähän vaan pelotteli, manipuloi ja kontrolloi tyttöä.

Ensin mies ei lyönyt, puristeli vain käsiään nyrkkiin, mutta myöhemmin väkivalta muuttui fyysiseksi. Sanojensa vakuudeksi mies säilytti veistä sängyn lähellä ja uhkaili sillä suuttuessaan.

Joululomalla parin tapaaminen päättyi taas väkivaltaan. Mies kuristi tyttöä jaloillaan, istui tämän selän päällä sekä löi selkään useita kertoja. Tyttö ei päässyt sairaalaan, sillä mies esti sanoen, että kipu kyllä lähtisi itsestään.

Joululoman jälkeen mies palasi Ouluun, mutta seuraavan kerran palatessaan käyttäytyi taas väkivaltaisesti ja pahoinpiteli tyttöä.

Väkivalta oli aika ajoin todella vakavaa: erään kerran mies käytti veistä ja viilteli tyttöä rinnan ja kasvojen alueelta.

Miehen väkivaltaisuus aiheutti tytössä voimakasta pelkoa, eikä hän uskaltanut sanoa miehelle vastaan missään asiassa.

Eräänä aamuna pariskunnalle tuli riitaa, jolloin mies menetti malttinsa täysin ja kuristi. Tyttö yritti päästä tilanteesta pois, mutta mies esti ja löi sekä potki niin, että kylkiluu murtui. Tyttö sai apua naapurilta, joka soitti poliisit ja ambulanssin.

Viimeisen väkivaltaisen yhteenoton jälkeen tyttö muutti turvakotiin asumaan, sillä se oli ainoa paikka, jossa hän koki olevansa turvassa.

Tyttö haki miehelle lähestymiskieltoa Pirkanmaan käräjäoikeudesta. Käräjäoikeus määräsi miehen vuoden kestävään lähestymiskieltoon, jonka aikana tämä ei saa tavata tyttöä tai ottaa häneen yhteyttä. Kiellettyä on myös seuraaminen tai tarkkaileminen.

Jos lähestymiskieltoon määrätty rikkoo kieltoa, hänet tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Lähde Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomio lähestymiskiellosta.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Suomi on kuusessa - miinus yksi U!

2/5/2021

Vaikka Suomi rakennettaisiin täyteen ydinvoimaloita ja tuulimyllyjä, ei niiden tuottamaa energiaa eli sähköä pystytä nykytiedolla varastoimaan pahan päivän varalle vaan kaikki mikä tuotetaan menee suoraan kulutukseen.

Turve säilyy tuotantoalueiden viereen kasatuissa ja muovilla peitetyissä aumoissa useita vuosia käyttökelpoisena.

Kivihiiltä ja öljyä pystytään tietysti varastoimaan turpeen tavoin, mutta turve on kotimaisena energiana ylivoimaista huoltovarmuuden kannalta.

 

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Saulia pimitetään

2/5/2021

Hallituksen ja presidentti Sauli Niinistön suhde on vapun puheenaihe. Kepun Annika Saarikko sotki Niinistön hallituskriisiin laukaisijaksi, mistä Niinistö repi pelihousunsa.

Samaan aikaan Sanna Marin on pimittänyt presidentiltä koko kevään ajan hallituksen EU-selontekoa, ja parivaljakon välit ovat pakkasella. Ennenkuulumatonta touhua, ihmettelee Setä Arkadia alias Timo Haapala vappukirjoituksessaan.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomessa on liian vähän poliiseja

1/5/2021

Poliisien määrä suhteutettuna väkilukuun on Suomessa pienen koko Euroopassa. Poliisien resursseja on syönyt panostaminen sananvapauden vastaisiin toimintoihin, joissa valvotaan hyvin epämääräisin perustein kansalaisten sanomisia netissä. Poliisin toiminta ns. vihapuheen valvonnassa on yltänyt parodian tasolle jo monta kertaa. Tällainen poliisivaltioon viittaava toiminta on peräisin Suomen ja Euroopan Unionin lainsäädännöstä.

Ei poliisi sitä omasta päästä keksi. Toki tulkinnoista voi olla monta mieltä, mutta perusongelma on lainsäädännössä, joka yrittää kriminalisoida ns. vihapuhetta. Suurin ongelma lienee, että joku voi loukkaantua mistä tahansa, jolloin pelkkien faktojen esittäminen tai asiallisenkin mielipiteen esille tuominen johtaa loukkaantumiseen ja tulkintaan siitä, onko lakia rikottu.

Valtiovalta Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden ajan ajanut isänmaatamme kohti Helvettiä.

Nyt kolkutellaan jo portin uksea.

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Toukokuu 2021 (35)
Huhtikuu 2021 (48)
Maaliskuu 2021 (65)
Helmikuu 2021 (51)
Tammikuu 2021 (51)
Joulukuu 2020 (51)
Marraskuu 2020 (52)
Lokakuu 2020 (68)
Syyskuu 2020 (64)
Elokuu 2020 (60)
Heinäkuu 2020 (63)
Kesäkuu 2020 (50)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com