Perniöön päiväkoti

21/4/2015

Jaha.

Salon julkiset rakennukset ovat yleensä säilyneet ilman hometta korkeintaan pari-kolmekymmentä vuotta.

Toivottavasti nyt viitsitään tehdä työ kunnollisesti ja sitä on valvomassa joku, joka ymmärtää rakentamisesta jotain.

Salo rakentaa Perniöön uuden päiväkodin. Opetuslautakunta päätti, että Vuorilinnan päiväkodin tontille tehdään kuusiryhmäinen päiväkoti. Vuorilinnassa jatkaa yksi ryhmä.

Uuden päiväkodin kustannusarvio on 3,4 miljoonaa euroa.

– Päiväkodin rakentaminen alkaa ensi vuonna, ja se otetaan käyttöön 2017, kertoo apulaiskaupunginjohtaja Kai Saarimaa.

Uudisrakennus on kokoluokkaa, jota kaupunki ei vähään aikaan tehnyt, eikä muita vastaavia investointeja ole Saarimaan mukaan suunnitteilla.

Kaupunki selvitti, voisiko päiväkodin sijoittaa vanhoihin kaupungin omistamiin tiloihin. Tällä hetkellä ainoa mahdollisuus olisi ollut lukion kiinteistö. Kaupungin tilapalvelujen mukaan rakennuksessa on ollut kosteusongelmia.

– Nyt tarvitaan kunnollinen tilaratkaisu 50 vuodeksi, Saarimaa perustelee uuden päiväkodin rakentamista.

Lähde. SSS

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Krista Kosonen

21/4/2015

Näyttelijä Krista Kosonen (kuka hän sitten lieneekään), julisti, että vaalitulos – siis keskustan voitto ja perussuomalaisten nousu kakkossijalle - ei edusta hänen Suomeaan. Kosonen myös erikseen korosti, että hän itse ei tunne yhtä ainutta perussuomalaisten äänestäjää.

Kerrotaanpa Kososelle faktat. Perussuomalaisia äänesti tämän kevään eduskuntavaaleissa puoli miljoonaa ihmistä. Tarkalleen ottaen 523 045 suomalaista. Nämä ihmiset ovat ihan tavallisia suomalaisia, joille tämä maa on varmasti yhtä tärkeä ja rakas kuin Kososellekin. Yhtään näistä 523 045:stä ihmisestä Kosonen ei omien sanojensa mukaan tunne – eikä kommenteistaan päätellen siis haluakaan tuntea.

Se on aika erikoinen näkemys ihmiseltä, jonka työ on asettumista toisen ihmisen tai hahmon asemaan. Kuvittelisi, että juuri näyttelijän pitäisi sietää ja ymmärtää erilaisuutta, jopa hakeutua erilaisten ihmisten pariin. Pitäisi tuntea oikeistolaisia ja vasemmistolaisia, kaupunkilaisia ja maalaisia, nuoria ja vanhoja, lihavia ja laihoja jne. Eikö näyttelijää pitäisi viedä eteenpäin halu aidosti selvittää ja yritys ymmärtää, miten toiset ajattelevat?

Mikään puolue tai poliitikko ei voi olla arvostelun yläpuolella. Siten myös Kososen erikseen mainitsemien perussuomalaisten politiikkaa saa - ja välillä myös ehdottomasti pitääkin - arvostella.

Kokonaan eri asia ilmoittaa, että vastustaa jonkun poliitikon toimintaa tai jonkun puolueen kannanottoa, kuin osoittaa halveksuntaansa kollektiivisesti kaikille niille sadoilletuhansille suomalaisille, jotka demokratiassa käyttävät pyhintä oikeuttaan: äänestysoikeutta.

Lähde: Iltasanomat

Siispä - Krista Kosonen.

Haista paska!

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Ei latin latia Kreikkaan

20/4/2015

Otsikko on lainaus pätkäpääministeri Alexander Stubbin tosissaan esittämästä väittämästä. Se joka uskoo joulupukkiin, niin se myös luottaa Stubb:in lausuntoihin. Lausunnossa on perää sen verran, että eivät suomalaiset veronmaksajat joudu Kreikkaan entisiä Latvian lateja maksamaan, mutta euroja kylläkin – ja paljon, miljardeja on tarkempi arvio kuin Stubbin nolla.

Raimo Honkanen

talousneuvos

Salon kaupunginvaltuutettu

Salon kaupunginhallituksen jäsen

3 kommenttia          Bookkaa tämä

Vaalitulosten tutkailua

20/4/2015

Toissapäivänä käytiin eduskuntavaalit. Vaalijärjestelmän vuoksi puolueen saama äänimäärä ei välttämättä korreloi suoraan paikkamäärän kanssa, eikä ehdokkaan henkilökohtainen äänimäärä läpimenon kanssa, mutta koska säännöt ovat kaikille samat, ja koska systeemin epäkohdista välillä hyötyy ja välillä ei, niistä on turha valittaa. Ne kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, kun arvioidaan trendejä ja pohditaan sitä, miten vaalit menivät.

Keskusta voitti odotetusti vaalit, mutta sai lopulta pienemmän kokonaiskannatuksen kuin monet odottivat. Keskustan kannatus nousi edellisistä vaaleista 5,3 prosenttiyksiköllä 21,1 prosenttiin. Vanhoihin suuruuden aikoihin on kuitenkin matkaa, sillä vuoden 2011 vaaleissa keskusta romahti vuoteen 2007 nähden 7,3 prosenttiyksiköllä 23,1 prosentista 15,8 prosenttiin. Keskusta saa uuteen eduskuntaan 49 edustajaa, kun heitä vanhassa eduskunnassa oli 36 (mukaanlukien perussuomalaisista loikannut Laila Koskela). 2007 valitussa eduskunnassa keskustalla oli 51 edustajaa.

Sosialidemokraatit kärsivät totuttuun tapaan historiallisen murskatappion torjuntavoiton. Kannatus putosi 2,6 prosenttiyksiköllä 16,5 prosenttiin ja paikkamäärä 42:sta 34:ään. Vuoden 2011 "torjuntavoitossa" demarit menettivät kannatuksestaan 2,3 prosenttiyksikköä ja 3 paikkaa. Demarit ovat yhä vahvemmin eläkeläispuolue, eikä ihmemies Antti Rinne ole onnistunut houkuttelemaan sen enempää työväestöä kuin nuoriakaan.

Kokoomus menetti kannatuksestaan 2,2 prosenttiyksikköä, ja edustajien määrä laski 44:stä 37:ään. Vuoden 2011 vaaleissa kokoomuksen kannatus laski 1,9 prosenttiyksikköä, ja edustajamäärä putosi 50:stä 44:ään. Vaikka kokoomus hävisi myös edelliset vaalit, se muistetaan voittajana, koska kepun romahdus nosti kokoomuksen suurimmaksi puolueeksi.

Pienemmistä ryhmistä vihreät nosti kannatustaan 1,3 prosenttiyksiköllä ja paikkamääräänsä 10:stä 15:een. Vihreät korjasi vuoden 2011 notkahduksen, jolloin se menetti lähes samaiset 1,2 prosenttiyksikköä ja viisi paikkaa. Muutamista valovoimaisista ehdokkaista huolimatta vasemmistoliitto jatkaa tasaista liukuaan kohti historian roskakoria. Se menetti kannatuksestaan prosenttiyksikön ja kaksi edustajapaikkaa. Vuonna 2011 pudotusta oli 0,7 prosenttiyksikköä ja kolme paikkaa. Erityisen merkillepantavaa on puheenjohtaja Paavo Arhinmäen henkilökohtainen romahdus: hänen Helsingistä saamansa äänimäärä putosi 17 226:sta 7874:ään. Turkulainen Li Andersson lienee puolueen tuleva johtaja, mikä on ainakin kilpailijoiden kannalta hyvä asia, koska tämä asemoi vasemmiston entistä lujemmin militanttiin anarkismiin.

RKP:n ja kristillisten kannatuksessa ei tapahtunut mainittavaa. Ryhmän "muut", eli (kokojärjestyksessä) piraattien, itsenäisyyspuolueen, Suomen kommunistisen puolueen, Muutos 2011:n, kommunistisen työväenpuolueen, Suomen työväenpuolueen ja Köyhien asialla -puolueen, yhteenlaskettu kannatus jäi reiluun kahteen prosenttiin, ja todellinen läpimurto siirtyi taas seuraaviin vaaleihin. Esitän taas voimattoman toiveen, että sillä sektorilla toimivat täysjärkiset ihmiset tulisivat kehittämään perussuomalaisten epätäydellistä toimintaa vähemmän epätäydelliseksi ja jättäisivät erilaiset kommunistiset puolueet odottamaan proletariaatin yhdistymistä.

Perussuomalaisten osalta vaalituloksen tulkitseminen on aika mutkikasta. Kokonaiskannatuksemme laski 1,4 prosenttiyksiköllä ja oli hiukan alle kokoomuksen kokonaisosuuden (17,6% vs. 18,2%), mutta koska perussuomalaiset onnistuivat kokoomusta paremmin poimimaan vaalipiirien viimeisiä paikkoja, saimme enemmän edustajia. Uudessa eduskuntaryhmässämme on 38 edustajaa, eli viime vaaleihin nähden hävisimme yhden paikan. Toisaalta nykyisessä eduskuntaryhmässämme on 37 edustajaa, koska James Hirvisaari erotettiin siitä ja aiemmin mainittu Koskela loikkasi keskustaan. Kompromissina voitaneen siis todeta, että ryhmämme ja kannatuksemme säilyi suunnilleen ennallaan.

Tuloksemme oli paljon parempi kuin gallupien nojalla saattoi odottaa. Tämä oli itselleni yllätys, sillä vuoden 2011 vaalituloksen nojalla korjauskertoimien olisi kuvitellut vääristävän perussuomalaisten kannatusta pikemminkin ylöspäin. Tulos oli yllätys myös siksi, että hyvin suuri osa edellisten vaalien äänestäjistämme oli muiden puolueiden perinteisiä kannattajia, jotka äänestivät perussuomalaisia protestiksi. Protestiäänestäjä odottaa äänelleen nopeaa ja näkyvää vastinetta. Koska sitä ei mm. hallitusratkaisusta (ja omista kasvukivuistamme) johtuen saatu, olisin pitänyt ymmärrettävänä, jos osa näistä äänestäjistä olisi pettynyt ja äänestänyt tällä kertaa jotakin muuta tai jättänyt kokonaan äänestämättä.

Merkittävintä vaalituloksessa ei näin ollen mielestäni ole vertailu edellisiin vaaleihin vaan se, että olemme pystyneet sementoimaan näin suuren kannatuksen ja tekemään perussuomalaisista pysyvän ilmiön. Protestipuolueilla on taipumus jäädä yhden vaalin ihmeiksi, kuten SMP:nkin historiasta voimme havaita. Merkittävä osa suomalaisista kokee (aivan oikein), että me olemme monessa kysymyksessä ainoa vaihtoehto kaikille muille. Sille, mitä edustamme, on jatkuvaa kysyntää, ja tämän vuoksi meidän onkin syytä pitää tiukasti kiinni siitä, mitä edustamme.

Huomattavaa on myös se, että perussuomalaiset pärjäsivät vaalipäivänä paljon paremmin kuin ennakkoäänestyksessä. Ennakkoäänten perusteella perussuomalaisille ennustettiin alle 16 prosentin kannatusta ja seitsemän paikan menetystä. Yhtenä syynä voi olla se, että niiden osuus, jotka arpoivat äänestyspäätöksensä kanssa viime metreille asti, oli nyt poikkeuksellisen suuri. Perussuomalaisille saattoivat antaa loppusuoran nostetta mm. meille tärkeiden sananvapaus- ja maahanmuuttoteemojen saama näkyvyys Lars Vilksin vierailun ja viime perjantaisen Turun maahanmuuttoseminaarin yhteydessä.

Eduskuntaryhmän kokoakin kiinnostavampi kysymys on tietysti sen kokoonpano. Moni erinomainen ehdokas jäi rannalle, mutta moni pääsi myös läpi. Tutkailen seuraavaksi tilannetta vaalipiireittäin.

Helsinki

Perussuomalaisista läpi menivät kollegani Sampo Terho (10 042 ääntä) sekä istuvat kansanedustajat Tom Packalén (5016 < edellisten vaalien 4380) ja tilalleni noussut ja todella vahvan vuoden tehnyt Mika Raatikainen (3363 < 2425). Raatikainen oli viimeinen läpimenijä Helsingistä, joten äänimäärä meni aivan nappiin.

Varasijalle noussut Mari Rantanen teki hyvän tuloksen 3116 äänellä, samoin René Hursti (2724) ja "oma" ehdokkaani Nuutti Hyttinen (2186). Viimeksi mainitun äänimäärä oli huomattavan lähellä omaani (2215) ensimmäisissä vaaleissani vuonna 2007.

Muista puolueista kokoomuksen, vihreiden ja demareiden ryhmät uudistuivat voimakkaasti putoamisten ja luopumisten vuoksi. Erityisesti on mainittava kokoomuksen Wille Rydman, jolla on järkeviä näkemyksiä ja joka onnistui toisella yrittämällä. Myös suvaitsevaiset saanevat rauhan sielulleen, sillä demareiden Nasima Razmyar ja vihreiden Ozan Yanar tulivat valituiksi. He todistavatkin jo väkevästi, että Suomen ongelmat eivät johdu maahanmuuttajista. (Seuraavaksi he varmaan väittävät, että kylmä huhtikuu ei johdu maahanmuuttajista!)

Keskustan mediapersoona Abdirahim Husu Hussein olisi tietysti ollut paljon "varsinaisempi" kuin Nasima tai Ozan, mutta hän ei Helsingin Sanomien ja Ylen kovista ponnisteluista huolimatta tullut valituksi. Hänen äänimääränsä (1346) oli kuitenkin enemmän kuin se, mitä hänelle ennustin, joten onnittelut Husulle!

Huomattavia tapahtumia ovat lisäksi demareiden Päivi Lipposen ja keskustan Paula Lehtomäen putoaminen eduskunnasta. Lipponen tosin antaa varmasti mielellään tilaa Razmyarin raikkaille monikulttuurisille tuulahduksille.

Uusimaa

Perussuomalaisista valittiin puheenjohtaja Timo Soini (29 441 < 43 437), Jussi Niinistö (11 692 < 4911), Mika Niikko (4243 < 2703), Pirkko Ruohonen-Lerner (3292 < 3100), Arja Juvonen (2924 < 2553) sekä uusina Simon Elo (2884 < 1241) ja Veera Ruoho (2561, ensimmäistä kertaa ehdolla).

Erityisesti haluan nostaa hattua nuorisojärjestömme entiselle puheenjohtajalle Simon Elolle, joka on yksi puolueemme kovimmista väittelijöistä, ja joka on tehnyt rankan päivätyön jokaisen äänensä eteen. Olen myös hyvin iloinen siitä, että sekä Juvonen että Niikko tulivat uudelleenvalituiksi. Kuten monet muistavat, he edustivat eri ääripäitä sukupuolineutraalia avioliittolakia koskeneessa kiistassa. Niikko ja Juvonen ovat hyvä muistutus siitä, että perussuomalaisten kannatus tulee monista eri lähteistä. Kumpikin on lisäksi poikkeuksellisen ahkera ja tunnollinen omassa työssään, ja minulle on ollut suuri ilo tuntea heidät.

Edustajiemme määrä pysyi Uudellamaalla ennallaan, mutta istuneista edustajista putosivat Johanna Jurva (2250 < 2970) sekä Pietari Jääskeläinen (1491 < 2968). Valitsematta jääneiden perussuomalaisten joukossa oli peräti 19 ehdokasta, jotka saivat yli tuhat ääntä, mikä mahdollisti paikkamäärän säilymisen ennallaan, vaikka Soinin vetoapu väheni 14 000 äänellä.

Huomattavina putoajina voidaan pitää kokoomuksen Pia Kaumaa, Raija Vahasaloa ja Tapani Mäkistä, demareiden Merja Kuusista ja kristillisten Jouko Jääskeläistä. Kimmo Kiljunen (sdp) ei onnistunut tekemään paluuta.

Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomesta valittiin istuvista kansanedustajista Kike Elomaa (9549 < 13 121) ja Maria Lohela (5574 < 4873) sekä uutena Ville Tavio erittäin kovalla tuloksella 6839. Istuvista edustajista putosi Lauri Heikkilä (3648 < 6199).

Erityisistä yhteistyökumppaneistani Vilhelm Junnila sai 4773 ääntä ja hävisi muutamalla sadalla äänellä vaalipiirin viimeisen paikan vasemmistoliiton Annika Lapintielle, mikä on suuri harmi. Kotimaanavustajani Heikki Tamminen keräsi komeat 3514 ääntä, jotka eivät kuitenkaan tällä kertaa riittäneet jatkoon.

Huomattava putoaja on kokoomuksen Pertti Hemmilä.

Satakunta

Perussuomalaiset nousi satakunnan suurimmaksi puolueeksi 25% kannatuksella. Ykkösnimi oli odotetusti Laura Huhtasaari (9254 < 3493), ja istuvista Ari Jalonen uusi paikkansa (5741 < 6721). Jari Koskela hävisi harmillisesti viimeisen paikan kokoomuksen ehdokkaalle.

Muuta mainittavaa: keskustan Kauko Juhantalo palasi eduskuntaan.

Häme

Hämeessä perussuomalaiset säilyttivät kolme paikkaansa, mutta vuonna 2011 valituista vain Anne Louhelainen selviytyi jatkoon (6729 < 6160). Hirvisaari erotettiin puolueesta, ja Ismo Soukolan äänet (3673 < 5059) eivät riittäneet uudelle kaudelle. Tämä oli harmi, sillä Soukola oli mielestäni asiallinen ja jämpti mies tehtävässään. Uusina perussuomalaisina eduskuntaan nousivat Rami Lehto (6701 < 4755) ja Jari Ronkainen (4423 < 4362).

Pirkanmaa

Veltto Virtanen ei lähtenyt ehdolle. Laila Koskela loikkasi kesken kauden keskustaan, ilmeisesti parantaakseen läpimenomahdollisuuksiaan. (Hän muisti toki haukkua "halla-aholaiset" lähtiessään.) Äänestäjät eivät arvostaneet, eikä Koskela tullut uudelleenvalituksi (2021 < 9172).

Perussuomalaiset säilyttivät neljä paikkaansa. Istuvista jatkavat Lea Mäkipää (6123 < 9034) sekä Martti Mölsä (5041 < 4423). Uusia tulijoita ovat Sami Savio (5267 < 2197), jonka kanssa minulla oli ilo tehdä yhteistyötä jo vuoden 2007 vaaleissa, sekä Tiina Elovaara (4093 < 3699).

Erittäin harmillista oli, että Heikki Luoto (3981 < 4182) jäi vain reilun sadan äänen päähän läpimenosta. Erityisen harmillista tämä on siksi, että myös vuonna 2011 hän jäi niukin naukin varasijalle, ja tuolloinen äänimäärä olisi tällä kertaa riittänyt valituksi tulemiseen.

Piirin putoajista voidaan mainita kokoomuksen Kimmo Sasi ja demareiden Hanna Tainio sekä kristillisten Leena Rauhala ja Sauli Ahvenjärvi.

Kaakkois-Suomi

Uudesta vaalipiiristä valittiin vanhoina edustajina jatkoon eduskuntaryhmämme arvostettu puheenjohtaja Jari Lindström (9971 < 5450), Juho Eerola (8306 < 5350) sekä Kaj Turunen (6926 < 2631). Reijo Tossavainen ei lähtenyt ehdolle, mutta tilalle nousi vuonna 2011 varasijalle yltänyt Jani Mäkelä (6102 < 4909).

Huomattavia putoajia ovat demareiden istuvat edustajat Jouni Backman, Jukka Kärnä ja Pauliina Viitamies sekä kristillisten Sari Palm.

Savo-Karjala

Savo-Karjalan vaalipiiristä uudelle kaudelle jatkavat Pentti Oinonen (6281 < 8920) ja Kimmo Kivelä (5134 < 4366). Osmo Kokko (3410 < 4677) putosi jatkosta, mutta hänen tilalleen nousi Kari Kulmala (5195 < 2761).

Mainitsemisen arvoisia putoajia ovat keskustan Eero Reijonen, kokoomuksen Pekka Ravi (joka hoiti puhemiehen tehtävää kiitettävällä arvokkuudella) ja demareiden Tuula Väätäinen (joka oli huolissaan mm. jihadistien oikeussuojasta).

Vaasa

Vaasan vaalipiiristä valittiin uudelle kaudelle nykyiset kolme kansanedustajaa eli Vesa-Matti Saarakkala (8523 < 8276), Reijo Hongisto (6728 < 7444) ja Maria Tolppanen (5471 < 2855).

Juha Mäenpää, jonka kampanjaan osallistuin, nosti roimasti äänimääräänsä edellisiin vaaleihin nähden (3323 < 1942), mutta se riitti tällä kertaa varasijalle.

Vaalipiirin putoajia olivat kokoomuksen Janne Sankelo ja RKP:n Lars-Erik Gästgivars.

Keski-Suomi

Paikastaan luopuneen Kauko Tuupaisen tilalle valittiin aiemmin kristillisiä edustanut Toimi Kankaanniemi (6508 < 3412). Istuva kansanedustajamme Teuvo Hakkarainen (5544 < 3371) valittiin jatkokaudelle.

Vaalipiiristä putosivat demareiden Tuula Peltonen ja vasemmiston Eila Tiainen.

Oulu

Oulun oli ainoa vaalipiiri, josta perussuomalaiset menettivät paikan. Jatkokaudelle valittiin Pirkko Mattila (6577 < 3947), Olli Immonen (4875 < 6419) ja Ville Vähämäki (3799 < 5534). Eduskunnasta putosi Pentti Kettunen (1806 < 3990). Opettavainen esimerkki siitä, että menestystä saavutetaan joukkuepelillä, ei omia kampittamalla.

Vaalipiirin putoajia olivat demareiden Raimo Piirainen ja vasemmiston Risto Kalliorinne.

Lappi

Lapista valittiin uudelle kaudelle huikealla äänimäärän lisäyksellä Hanna Mäntylä (8065 < 3064), vaikka perussuomalaisten kokonaiskannatus vaalipiirissä laski 20,5 prosentista 16,5 prosenttiin. Mäntylä sai piirissä toiseksi eniten ääniä ja löi selvästi mm. Paavo Väyrysen.

Vaalipiirin putoajia olivat keskustan Simo Rundgren ja kokoomuksen Heikki Autto.

Pähkinänkuoressa

Uudessa eduskuntaryhmässämme on siis 26 uudelleen valittua:

Juho Eerola, Kike Elomaa, Teuvo Hakkarainen, Reijo Hongisto, Olli Immonen, Ari Jalonen, Arja Juvonen, Kimmo Kivelä, Jari Lindström, Maria Lohela, Anne Louhelainen, Pirkko Mattila, Lea Mäkipää, Hanna Mäntylä, Matti Mölsä, Mika Niikko, Jussi Niinistö, Pentti Oinonen, Tom Packalén, Mika Raatikainen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Vesa-Matti Saarakkala, Timo Soini, Maria Tolppanen, Kaj Turunen ja Ville Vähämäki;

... sekä 12 uutta:

Simon Elo, Tiina Elovaara, Laura Huhtasaari, Toimi Kankaanniemi, Kari Kulmala, Rami Lehto, Jani Mäkelä, Jari Ronkainen, Veera Ruoho, Sami Savio, Ville Tavio ja Sampo Terho.

Vaihtuvuutta on mielestäni hyvässä suhteessa. Vaihtuvuus tuo ryhmään uusia ideoita, minkä lisäksi se muistuttaa putoamisen vaarasta, joka häilyy damokleen miekkana jokaisen edustajan yllä ja siten (toivon mukaan) ehkäisee laitostumista sekä muistuttaa siitä, kenen armosta Arkadianmäellä ollaan. On myös mainittava ilolla, että 12 uudesta edustajastamme seitsemän on alle 40-vuotiaita ja kolme korkeintaan 30-vuotiaita.

Jatkoon pyrkineistä edustajista Johanna Jurva, Pietari Jääskeläinen, Lauri Heikkilä, Ismo Soukola, Osmo Kokko ja Pentti Kettunen eivät tulleet valituksi. Näiden lisäksi siis yksi erotettiin matkan varrella ryhmästä ja yksi loikkasi. Juha Väätäinen, Veltto Virtanen, Kauko Tuupainen, Reijo Tossavainen ja Anssi Joutsenlahti eivät pyrkineet uudelle kaudelle.

Jatkoon menneistä edustajistamme henkilökohtainen äänimäärä nousi seuraavilla: Tom Packalén, Mika Raatikainen, Jussi Niinistö, Mika Niikko, Pirkko Ruohonen-Lerner, Arja Juvonen, Maria Lohela, Anne Louhelainen, Martti Mölsä, Jari Lindström, Juha Eerola, Kaj Turunen, Kimmo Kivelä, Vesa-Matti Saarakkala, Maria Tolppanen, Teuvo Hakkarainen, Pirkko Mattila ja Hanna Mäntylä.

Seuraavien edustajien henkilökohtainen äänimäärä laski suhteessa edellisiin vaaleihin: Timo Soini, Kike Elomaa, Ari Jalonen, Lea Mäkipää, Pentti Oinonen, Reijo Hongisto, Olli Immonen ja Ville Vähämäki.

(Hmm... Edellisellä kaudella ryhmässämme oli sekä herra Hakkarainen että herra Tossavainen, mikä ilahdutti lapsia ja lapsenmielisiä. Uudessa ryhmässä on herra Savio ja herra Tavio.)

Takki tyhjänä

Kampanjoiminen on rankkaa touhua sekä fyysisesti että henkisesti. Se on niin rankkaa, että joka ainoa ehdokas lataa vaalitulokseen odotuksia ja pettyy, jos tulos ei ole sitä, mitä toivoisi. Jos läpimeno jää pienestä kiinni, se syö miestä ja naista. Koska suurin osa ehdokkaista jää valitsematta, pettyneitäkin on vaalien jälkeen paljon. Puhun kokemuksesta.

Lohdutukseksi voi sanoa muutaman asian. Ensinnäkin vaikka neljä vuotta tuntuu eduskunnan ulkopuolella odotellessa hyvin pitkältä ajalta, se näyttäytyy eduskuntatalon sisällä odotellessa hyvin lyhyenä aikana. Seuraavat eduskuntavaalit ovat oikeasti aivan kohta, ja sitä ennen, itse asiassa vuonna 2017, on kunnallisvaalit.

Politiikka on pitkäjänteistä puuhaa, sen olen oppinut, ja pikavoitot ovat harvinaisia. Tärkeää on olla olemassa, näkyvillä ja äänessä myös vaalien välillä, ei ainoastaan niiden alla. Nykyään tämä on onneksi internetin ansiosta paljon helpompaa kuin joskus ennen. Ihmiset äänestävät uskottavuutta, eikä mikään luo uskottavuutta yhtä hyvin kuin jatkuvuus. Jos siis aiot tulla valituksi vuonna 2019, aloita kampanja nyt ja jatka sitä seuraavat neljä vuotta. Kampanjoinnin ei tarvitse tarkoittaa muuta kuin yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista ja kommentointia, ja niistä voi tehdä itselleen elämäntavan. Älä myöskään ala leikitellä sillä ajatuksella, että puolueen vaihtaminen parantaisi mahdollisuuksiasi.

Lisäksi on muistettava, että vaikka oma äänimäärä ei tällä kertaa olisi riittänyt henkilökohtaiseen läpimenoon, se auttoi listan viimeisiä läpimenijöitä. Esimerkiksi Uudeltamaalta emme olisi saaneet läpi seitsemää kansanedustajaa, jos heidän takanaan ei olisi ollut 19 sellaista valitsematta jäänyttä ehdokasta, joista kukin keräsi yli tuhat ääntä.

Tällaista tällä kertaa. Toivotan lämpimästi onnea kaikille valituille ja kiitän omasta puolestani kaikkia niitä satoja miehiä ja naisia, jotka ehdokkaina ja kenttätyöntekijöinä tekivät odottamattoman vaalituloksemme mahdolliseksi!

Jussi Halla-aho

Euroopan parlamentin jäsen

1 kommentti          Bookkaa tämä

Salon perussuomalaisimmat alueet

20/4/2015

Suurimmaksi eduskuntaryhmäksi nousseen keskustan kannatus on Salossa kovinta Kiikalassa. Alueen äänistä 37,1 prosenttia annettiin keskustan ehdokkaille. Keskusta oli suurin puolue viidellä äänestysalueella Salossa.

Kaupungissa oli eduskuntavaaleissa 14 äänestysaluetta. Salon suurin puolue oli vaaleissa perussuomalaiset. Se voitti viidellä alueella. Kokoomus oli suurin kolmella äänestysalueella ja SDP yhdellä.

Perussuomalaisten kannatus oli suurinta Perttelin, Tupurin ja Ollikkalan äänestysalueilla.
Perttelissä perussuomalaisten osuus oli 32 prosenttia.

Kiikalan lailla vahvoja keskustalaisia kaupunginosia ovat Kuusjoki, Kisko ja Suomusjärvi. Heikoimmin keskustalla meni vanhan Salon äänestysalueilla, joilla kannatus jäi alle 13 prosentin.

Salossa luotetaan enemmän suurin puolueisiin kuin maassa keskimäärin. Keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja SDP:n yhteinen ääniosuus oli Salossa 84 prosenttia. Valtakunnallisesti neljä suurinta saivat äänistä alle 74 prosenttia.
Lähde: SSS - Asko Lehtonen

Ihmekös tuo, kun Heikki Tamminen on pertteliläisiä. Tupuri selittyy sillä, että sinne luukutettiin noin 10 000 flyeriä, esitettä ja lehteä. Ja Ollikkala - no joo.

Tarttis pahuuttaan laskea vielä Muurla. Saattaapi olla, että teenkin sen, jahka tämä rumba toivon mukaan runsaan viikon kuluttua helpottaa.

5 kommenttia          Bookkaa tämä

Jatkojytky ja kiitokset

19/4/2015

Tanner tömisi, kun puolueen vaalivalvojaisissa Bottalla huudettiin tulosten pikkuhiljaa varmistuessa: ”JYTKY, JYTKY, JYTKY!” Vaikka paikkamäärä tippui yhdellä, se todella oli jytky. Perussuomalaiset sai toiseksi suurimman eduskuntaryhmän paikan ja betonoi asemansa suomalaiseen politiikkaan. Perussuomalaista politiikkaa tarvitaan.

Kun ennakkoäänet saapuivat, olin pettynyt. Ei sitä pidä selitellä. 15,9 prosenttia ei tyydyttänyt, mutta kutina oli, että siitä vielä noustaan ja niin tehtiinkin. Perussuomalaisten harppaus vaalipäivänä oli valtava.

Perussuomalaiset jäivät harmittavan lähelle neljättä paikkaa Varsinais-Suomessa. Näin se joskus menee, mutta kokonaistulos on valtavan hyvä. Turku on yleisesti ollut Perussuomalaisille vaikea paikka, mutta se saatiin korjattua. Kotikaupungissani Salossa tulos oli veret seisauttava. Perussuomalaiset oli ylivoimaisesti suurin puolue 23,9 prosentin kannatuksella. Toisena oli SDP 20,8 prosentilla. Tulos on historiallinen. Salossa kannatus nousi vuoden 2011 tuloksesta 4,8 prosenttiyksikköä. Olemme siis tehneet jotain oikein.

Lopullinen äänimääräni oli Varsinais-Suomessa 3514. Olen tähän tyytyväinen. Kun ajattelee, että 3500 ihmistä luottasi siihen, että minä olisin hyvä hoitamaan valtakunnan asioita, se vie mielen nöyräksi. Rakkaat äänestäjät, lämmin kiitos.

Tulos tehtiin suurella sydämellä ja työmäärällä. Budjettini oli vajaat 5 000 euroa. Työ tehtiin porukalla. En tiedä miten kiittäisin niitä ihmisiä tarpeeksi, joka puolestani tekivät pyyteetöntä työtä, pitkiä päiviä ja ajoivat lukemattomia kilometrejä.

Kiitos vaalipäällikölleni Sinikalle ja Salon vaalipäällikölle Tapiolle. Pussaan teitä hulluja (poskelle)! Kiitos isä, äiti, veli, Leena, Klasu, Aaro, Hilkka, Mari, Onni, Johanna, Sanna, Jorma, Harri, Mikko, Mika, Tomi, Jarkko, Susanna, Teemu, koko Sundholmin sakki… lista on pitkä, kuten lukija huomaa. Ilman teitä kaikkia en olisi jaksanut enkä pystynyt. Eiköhän pidetä ”pienet” iltamat porukalla.



Kiitos myös esimiehilleni kansanedustaja Ville Vähämäelle ja europarlamentaarikko Jussi Halla-aholle. Ilman työkokemustani en kirjoittaisi tätä. Lukijalle tiedoksi, että molemmat työsuhteet jatkuvat eli minua voi jatkossakin häiritä näissä asioissa.

Parhaimmat onnitteluni vaalipiirin valituille Kike Elomaalle, Ville Taviolle ja Maria Lohelalle. Olette todella paikkanne ansainneet.

Eiköhän tämä kirjoitus ollut tässä. Vielä kerran, lämmin kiitos. Tästä se työ vasta alkaa, nimittäin hallitusneuvotteluista.

Heikki Tamminen

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Perussuomalaiset nousivat Salon suurimmaksi

19/4/2015

Perussuomalaiset kasvattivat Salossa kannatustaan lähes viidellä prosenttiyksiköllä vuoden 2011 eduskuntavaaleista. Puolue nousi samalla Salon ykköseksi lähes 24 prosentin kannatuksellaan.

Eduskuntavaalien häviäjiin kuuluvat SDP ja kokoomus ovat reilusti perussuomalaisten takana. SDP:tä äänesti 20,8 prosenttia salolaisista ja kokoomusta 20,5 prosenttia. Keskustan kannatus kipusi lähes 19 prosenttiin.

Vihreiden ja vasemmistoliiton kannatus nousi Salossa lievästi. Ne ovat Salossa kuitenkin selvästi neljää suurta puoluetta pienempiä.

Lähde: SSS - Vesa Käiväräinen

0 kommenttia          Bookkaa tämä

EK-vaalitulosten 2007 ja 2015 vertailu

19/4/2015

Tuloksia verrataan yleensä edellisten vaalien tulokseen. Vuoden 2007 vaaleissa Kepu oli myös suurin, joten tässä pieni katsaus kahdeksan vuoden taakse.

Keskusta 55 -> 49 (-6) 23.1% -> 21.1% (-2.0%-yksikköä)
Perussuomalaiset 5 -> 38 (+33) 4.1% -> 17.6% (+13.5%)
Kokoomus 50 -> 37 (-13) 22.3% -> 18.2% (-4.1%)
SDP 45 -> 34 (-11) 21.4% -> 16.5% (-4.9%)

Vihreät 15 -> 15 (0) 8.5% -> 8.5% (0)
Vasemmistoliitto 17 -> 12 (-5) 9.9% -> 7.1% (-2.8%)
RKP 9 -> 9 (0) 4.6% -> 4.9% (+0.3%)
KD 7 -> 5 (-2) 4.9% -> 3.5% (-1.4%)

Prosentuaalinen kannatusmuutos

KD -28.6%
Vasemmistoliitto -28.3%
SDP -22.9%
Kokoomus -18.4%
Keskusta -8.7%
Vihreät +-0
RKP +6.5%
Perussuomalaiset +329.3%

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Tää oli viimeinen taisto näissä eduskuntavaaleissa

17/4/2015

Salon seudun Perussuomalaisten ehdokkaitten vaalikiertue päättyi tänään tuiki tuttuun paikkaan torille.

Katkeamaton lettujono jalkakäytävälle saakka.

Iso kiitos ja jaksuhalit Marjatta ja Keijo Leivoselle, jotka askartelivat teltan roudauksen, pystytyksen ja muonituksen kanssa ahkerasti koko kiertueen ajan. Ilman teitä olisimme olleet hukassa.

Vas. Nasevia juttuja Salkkariin kirjoittava demareiden Simo Vesa ja Mikko Lundén.

Tatu Johansson harmitteli, että vaalikiertue ehti loppua ennen kuin pääsi edes kunnolla vauhtiin. Vielä olisi mennyt pari viikkoa rattoisasti.

Sanna Leivonen.

Keskustan Ulla Huittinen.

Heikki Tamminen.

Vantaalaisen Pauli Vahteran, joka on perussuomaisten ehdokkaana, velipojat vas. Pentti ja Matti (Pinki) Vahtera. Lahjakasta veljessarjaa.

Tässä yhteydessä haluan Salon seudun Perussuomalaisten vaalipäällikön ominaisuudessa kiittää kaikkia ystävällisiä ihmisiä, puoluetovereita, Salon torin upeaa henkilökuntaa ja asiallisia kilpakumppaneita miellyttävästä yhteistyöstä. Työtä on tehty vuorotta lähes kellon ympäri todella lujasti ja peräänantamattomasti. Henkilökohtaisesti tämä oli hieno ja erittäin opettavainen kokemus.

Yhtä asiaa vielä toivon koko sydämestäni.

Käykää äänestämässä huomenna varsinaisena vaalipäivänä.

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Häiriköt keskeyttivät Halla-ahon puheen

16/4/2015

Perussuomalaisten vaalitilaisuutta häiriköitiin perjantai-iltana Turussa.

Europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon puhe keskeytyi Turun kaupunginkirjastossa, kun yleisön joukosta muutama henkilö nousi ylös, heilutteli lappuja ja huuteli.

"Siellä oli isompi joukko joitain vasemmistoaktivisteja. He näyttivät hakaristilappuja, joiden päälle oli vedetty ruksit", Halla-aho kertoo.

"Joku taisi panna hiukan vastaan. Olin näkevinäni, että joku kannettiin jopa ulos. He jäivät sitten ikkunoiden taakse jatkamaan häiriköintiä", Halla-aho kertaa.

Häiriköijiä oli salissa kymmenkunta, yhteensä heitä oli parikymmentä.  Osa ei päässyt saliin sisään, koska he eivät halunneet näyttää henkilöllisyystodistustaan.

Halla-aho luonnehtii välikohtausta ikäväksi, mutta ei kuitenkaan kokenut pelkoa.

"Siellä oli isoja miehiä vartioimassa järjestystä. Luotin siihen, että tilaisuus oli täysin hallinnassa", Halla-aho sanoo.

Halla-aho arvelee, että hän oli todennäköisesti häiriköinnin kohde.

"Toivon, että media ottaisi tällaiset tapahtumat vakavasti. Perussuomalaiset joutuu jatkuvasti ilkivallan kohteeksi. Pelkään myös, että Ruotsista alkaa rantautua Suomeenkin väkivaltaisempaa käyttäytymistä."

Tilaisuuden järjestänyt eduskuntavaaliehdokas Vilhem Junnila kertoo, että häiriköintiin oli varauduttu ennalta.

Paikalla oli viisi järjestyksenvalvojaa ja poliiseja.

"Tilaisuuteen osallistui myös Ruotsista ruotsidemokraattien kansanedustaja Kent Ekeroth. Ruotsin poliisi oli ollut Suomen poliisiin etukäteen yhteydessä", Junnila sanoo.

Junnilan mukaan häiriköinti oli järjestäytynyttä: anarkistinen Varis-ryhmä oli jo usean päivän ajan värvännyt väkeä netin kautta tilaisuuteen.

"Olimme varautuneet. Turvallisuusjärjestelymme olivat erittäin hyvät. En ollut missään vaiheessa huolissani."

"On ikävää, että tällaista tapahtuu, mutta emme me mitään tälle voi. Eivät näitä anarkisteja demokratia, eivätkä vaalit kiinnosta."

 

Vas. Leena Krokberg, tuntematon herrasmies, Jussi Halla-aho ja Sinikka Makkonen.

 

Häiriköt iskivät aivan Halla-ahon puheen alussa. Järjestysmiehet poistivat heidät hienovaraisesti, päättäväisesti ja nopeasti.

Vas. Euroopan parlamentin jäsen Jussi Halla-aho, Ruotsin valtiopäivien jäsen, ruotsidemokraatti Kent Ekeroth ja ehdokas Vilhelm Junnila. Tilaisuus oli historiallinen, sillä ensimmäisen kerran ruotsidemokraattien jäsen oli perussuomalaisten vieraana Suomessa.

Vas. Tohtori Halla-ahon Suomen avustaja, Heikki Tamminen ja Jussi Halla-aho tilaisuuden jälkeen. Nyt on jo helppo hymyillä.

 

2 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Kesäkuu 2021 (14)
Toukokuu 2021 (58)
Huhtikuu 2021 (48)
Maaliskuu 2021 (65)
Helmikuu 2021 (51)
Tammikuu 2021 (51)
Joulukuu 2020 (51)
Marraskuu 2020 (52)
Lokakuu 2020 (68)
Syyskuu 2020 (64)
Elokuu 2020 (60)
Heinäkuu 2020 (63)
Kesäkuu 2020 (50)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com