Suomi ostaa kavereita EU:ssa

23/5/2021

On tarinoita ja tositarinoita erilaisesta pojasta, jolla ei ole kavereita. Poika näpisti ja varasti ostaakseen karkkia koulunsa oppilaille. Ja niinpä hän sai karkeilla kavereita. Olivatko tällaiset kaverit oikeasti kavereita, vai ainoastaan pojan hyväksikäyttäjiä?
Suomea sanotaan rikkaaksi, vaikka suomalaisten hyvinvointi perustuu velaksi elämiseen. Sekin on varastamista. Varastamista omilta lapsilta ja lastenlapsilta.

Suomi on kuin se koulun erilainen poika sillä erolla, että Suomi on velkainen ja köyhä kuin kirkonrotta. Ostamme isolla rahalla velaksi oikeuden päästä Marinin ja Macronin pusuttelun maksajiksi. Pussaisiko Macron Marinia, jos Suomi ajaisi EU:ssa Suomen etua. Tuskin.

Onko kaikki viisaus Brysselissä?

Kun Suomi oli rähmällään Moskovaan, tiedettiin ketä kumarrettiin. Lenin, Bre˛nev, Kosygin. Valta henkilöityi.

Kun kumarretaan Brysseliin, ketä me oikein kumarretaan? Merkel, Macron? Kun Brysselistä tulee direktiivi, jota Suomen on noudatettava, onko sen takana joku henkilö, suuri viisaus, ainutlaatuinen osaaminen? Mitä me tiedämme Suomen MEPpien työstä Brysselissä? Ajavatko he Suomen etua? Ei, sen me tiedämme. Mutta kenen etua he ajavat? Merkelin? Macronin? Eurooppalaisten suuryhtiöiden? Sorosin? Afrikkalaisten? Muslimien?

Osa suomalaisista tietää Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin nimen. Hänen edeltäjänsä oli kaikille tutumpi: Jean-Claude Juncker. Juncker ei tullut tunnetuksi EU:n komissiolle antamista poliittisista suuntaviivoista vaan työmaajuopottelusta. Mikä tarkoittaa, että EU:ta johtavat nimettömät ja kasvottomat byrokraatit. Byrokraateilla ei ole riittävästi osaamista, minkä vuoksi he ostavat selvitystyötä suurten maiden konsulteilta.

Arvonlisäverodirektiivin kaato

Ovatko EU:n komission esitykset maailman kaiken viisauden ilmentymiä. Otan omakohtaisen esimerkin. Vuosituhannen vaihteessa komissio esitti arvonlisäverodirektiivin uudistusta, joka perustui suuren saksalaisen konsulttiyhtiön tekemään esitykseen sähköisen taloushallinnon säätelystä arvonlisäverolain kautta.

Esitys oli myötätuulessa niin kuin kaikki komission esitykset. Myös Suomessa monet tahot ehtivät kiitellä uudistuksen hienoutta. Mutta Suomessa oli yksi kansalaisaktivisti, joka huomasi, että direktiiviehdotus olisi muuttanut kaiken Suomessa tehdyn sähköisen taloushallinnon uudistustyön laittomaksi. Suomi oli 1990-luvulla noussut maailman sähköisen taloushallinnon huipulle innovaatioilla ja lainsäädännöllä, jotka mahdollistivat internetissä pidettävän taloushallinnon täysin ilman papereita.

Suomi oli vuosia, jopa 10-15 vuotta edellä suuria EU-maita ja myös Ruotsia. Ja tällaiset takapajuiset EU-maat määräävät fiksummat EU-maat yhtä surkeiksi kuin itse ovat.

Yksi aivan liian yksin on, mutta aina tarvitaan joku, joka näkee, ettei keisarilla ole vaatteita. Ja joka uskaltaa sanoa sen ääneen. Alkoi suuri sota direktiiviehdotusta vastaan. Sotaan lähtivät suomalaiset IT-alan yritykset, pankit ja suuret yhtiöt mm. Posti. Verohallinnon Suomen edustajalle laitettiin porukalla sanat suuhun seuraavaa Brysselin matkaa varten. Itse pommitin selvityksillä kahta EU:n komissaaria ja tein suomalaisille sotajoukoille työkaluja. Käytin tähän sotaan viikkoja työaikaa, palkatta. Osoitus siitä, että kuinka Suomen tuhoajat saavat isoa palkkaa maamme tuhoamisesta, mutta Suomen etua puolustavalle riittää rakkaus isänmaahan, intohimo asiaan sekä muita parempi osaaminen. Rahalla (korruptiolla) voi voittaa isojakin asioita, mutta rahalla ei synny muita parempia innovaatioita.

Ja Suomi voitti

Miksi emme enää menesty EU-kokouksissa? Onko Suomesta tullut se luokan erilainen poika, joka lahjoo karkeilla luokkatoverinsa saadakseen olla heidän kaverinsa. Pitääkö Suomen edustajien kumartaa, pokkuroida ja pussailla EU-kokouksissa, että joku huomaisi olemassaolomme.

Miksi pääministeri Marin ei mennyt nuukan nelikon mukaan elvytysrahastoneuvotteluissa. Nämä maat saivat alennuksia EU-jäsenmaksuun, mutta Suomi sai lisää maksettavaa. Kyse on osaamattomuudesta, mutta myös elvytysrahastoon liittyvän kielitaidon puutteellisuudesta (ks blogini Johtuvatko Suomen huonot EU-sopimukset kielestä?).

Vihervasemmisto kokoomuksen ja keskustan tuella lahjovat Brysseliä

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) sanoi 2018 pyytämättä ja omaehtoisesti, että Suomi on valmis maksamaan lisää EU-budjettiin. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sdp) sanoi 2020, että oma kansa ensin-ajattelu on vahingollista. Kuitenkin kaikki puolueet olivat 2019 ennen Suomen eduskuntavaaleja sitä mieltä, ettei EU-velkaunionia hyväksytä, eikä Suomi tule maksamaan muiden maiden velkoja eikä takaamaan niitä.

Pauli Vahtera

 

Lue lisää täältä.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Pauli Vahteralla on asiaa

22/5/2021

Suomi on ollut Afrikassa 150 vuotta auttamassa maanosaa jaloilleen. Tilanne on vain pahentunut koko ajan ja Suomessa on jo syntynyt lapsia, jotka näkevät Afrikan kun siellä on 4,4 miljardia asukasta miinus Eurooppaan tulleet. Eurooppa tulee tuhoutumaan invaasion alla ja kukas Afrikkaa sen jälkeen auttaa?

Kaikki tiedämme, ettei kannettu vesi kaivossa pysy. Vai ovatko afrikkalaiset ikuisia lapsia, jotka eivät omin voimin kykene saamaan maanosaa kuntoon, vaikka se on täynnä rikkauksia ja esimerkiksi viljelymahdollisuudet ovat moninkertaisesti Suomea paremmat. Afrikassa on paljon hyvää, joten antakaamme heidän olla siellä omin voimin. Afrikassa on aika, Euroopassa meillä on kello. Meillä olisi oppimista Afrikasta.

Pauli Vahtera

Facebook

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Joko ruotsalaiset heräsivät?

22/5/2021

Ruotsin toiseksi suurimmassa kaupungissa on kevään mittaan riidelty vanhusten oikeudesta saada hoitoa ja hoivaa omalla äidinkielellään. Ruotsidemokraatit ovat tehneet aloitteen hoitoalan kielitaitovaatimuksesta ja nyt kyse on myös työntekijöiden palkankorotuksista.

Göteborgs Tidning julkaisi toukokuun puolivälissä reportaasin vanhusten arjesta miljoonakaupungissa. Jutussa kerrottu 81-vuotiaan Gert Larssonin tarina sai monen silmät avautumaan ja näkemään vanhusten arjen. Millaista elämä on silloin, jos itse on täysin riippuvainen muista ihmisistä.

Kun alati vaihtuvat hoitajat ja iäkäs ihminen eivät kielimuurin takia ymmärrä toisiaan syntyy ongelma, jonka mittakaavassa ei ole äärtä eikä määrää. Siinä eivät auta hyvä tahto tai vaihteleva ammattitaito, jos kumpikaan ei ole tietoinen siitä, missä nyt mennään. Seurauksena on vanhuksen epätoivo ja ahdistus niinä elämän vuosina, kun kaikki muutenkin voi olla hankalaa.

Kielitaito on elintärkeää hoitoalalla

Kuntatyöntekijöiden ammattiliitto kartoitti tilanteen ja tuloksista tuli kristallin kirkkaasti ilmi, että hoitoalalla työskentelevillä on usein hälyttäviä vaikeuksia tulla toimeen maan valtakielellä.

Liiton mukaan kyseessä on vakava vika järjestelmässä. ”Viestintäkyky ja kielitaito ovat elintärkeitä työkaluja hoitoalalla”, selvityksessä painotetaan. Kyseessä ei siis ole ylhäältä byrokraattisesti johdettu erityyppisen työvoiman sijoittelukysymys.

GT:n pääkirjoituksessa asiaan puututaan toteamalla, että maassa yleisimmin puhutun kielen taito pitäisi olla hoitoalalla itsestäänselvyys.

– Kyynisesti matalalle asetetut vaatimukset ovat todella loukkaavia. Ymmärrettävästi kyse on siitä, että vanhusten hoito on pitkään ollut yhteiskunnallisesti vähempiarvoista ja korona-aikana tämä on edelleen korostunut, arvioi pääkirjoitustoimittaja Håkan Boström.

Ruotsidemokraatit vaativat muutosta

Göteborgin ruotsidemokraatit tekivät viime vuonna valtuustoaloitteen, jonka mukaan hoitoalalle pitää asettaa vaatimus riittävästä kielitaidosta. Vasemmisto ja vihreät yhdessä oikeiston allianssipuolueiden kanssa äänestivät ehdotuksen nurin.

Kieliriita on jatkunut kevään mittaan uusin ehdotuksin ja äänestyksin lautakunnissa. Kaikki tahot myöntävät perusongelman eli epäpätevän työvoiman käyttämisen, kun ammattitaitoisia perushoitajia ei vain ole kasvavaan kysyntään nähden riittävästi.

Ruotsidemokraattien mukaan kyse on puhtaasti siitä, että kuntien on taattava hoitoalalle työskenteleville riittävä korvaus heidän arvokkaasta työstään. Tällöin puhutaan hoitajien palkankorotuksista ja niihin on kunnissa oltava varaa.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomi - ovet auki -sanovat kahelit

22/5/2021

Jos Afrikasta otetaan Eurooppaan kaikki halukkaat, tulijoita on satoja miljoonia, muistaen sen, että Afrikassa on väkeä luokkaa 1,4 miljardia.

Vasemmistokommunistien tulisi tajuta, että Euroopan ruoka- ja vesivarat eivät riitä elättämään tuliljoita.

Mahtaisiko tämä tosiasia painua mitenkään ministeri Maria Ohisalon kalloon?

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Ranskassa uusi gallup-tutkimus

22/5/2021

Uuden mielipidemittauksen mukaan 71 prosenttia ranskalaisista on sitä mieltä, että maa on ottanut vastaan tarpeeksi siirtolaisia eikä enempää tule ottaa.

Samaan aikaan sekä sotilaiden että poliisien avoimet kirjeet ravistelevat Ranskan sisäpolitiikkaa.

Mitä tekee herra Macron.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Loputon suo - kehitysapua Afrikkaan

22/5/2021

Afrikkalaiset vasemmistolaiset ryhmät hamuavat suomalaista kehitysapurahaa, joka menee Afrikan Sosialistisen Internationaalin ryhmillä, samaan, johon kuuluu mm. Suomen Sosialidemokraattinen puolue.

Ei pidä ihmetellä, miksi demarit kärräävät Afrikkaan rahaa, siellä demareiden toverit lahtaavat kilpailevia heimoja jatkuvissa heimojen välisissä aseellisissa konflikteissa. Vihreillä on sama lehmä ojassa eli samat tavoitteet kuin demareilla.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomi velkaantuu

22/5/2021

Hallitus on koronpandemian keskellä paisuttanut kehitysapumenoja. Tänä vuonna valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat on nostettu 1 245 miljoonaan euroon. Summasta ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 757 miljoonaa euroa.


Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama hallitus kanavoi tehokkaasti suomalaisten veronmaksajien rahoja Suomen ulkopuolelle. Tällä viikolla eduskunnan määräenemmistö asettui hallituksen tueksi eduskunnan hyväksyessä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja sen kylkiäisenä 750 miljardin elvytyspaketin. Elvytyspaketista seuraa Suomelle vähintään 3 miljardin euron nettotappiot.

Perussuomalaiset äänestivät elvytyspakettia vastaan, mutta paketti meni läpi kokoomuksen eduskuntaryhmän asetuttua hallituksen tueksi.

Tänä vuonna valtion budjettitalouden alijäämäksi ennakoidaan noin 11,7 miljardia euroa ja valtionvelan arvioidaan nousevan noin 138 miljardiin euroon. Suomi siis elää velaksi. Tästä huolimatta Marinin hallitus päätti huhtikuun kehysriihessä, että ensi vuonna valtiontalouden menokehys aiotaan ylittää yli 900 miljoonalla eurolla. Kasvavien menojen kattamiseksi suomalaisten verotus tulee kiristymään entisestään, jopa vuosikymmenien ajaksi.

Rahaa palaa järjestöjen kuluihin ja ilmastohankkeisiin

Koronaviruksen torjuminen on käynyt Suomelle kalliiksi. Siitä huolimatta hallitus kasvattaa holtittomasti Suomen ulkopuolelle suuntautuvia julkisia menoja. Yksi lisärahoituksen piiriin päässyt menokohde on kehitysapu.

Valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat tänä vuonna 1 245 miljoonaa euroa. Summasta ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 757 miljoonaa euroa. Hallitus siis lapioi kehitysapuun 3,4 miljoonaa euroa vuoden jokaisena päivänä.

Kehitysapurahojen määrä on korona-aikana paisunut, sillä vielä viime vuonna kehitysyhteistyön määrärahat olivat 1 030 miljoonaa euroa. Viime vuonna kehitysyhteistyön rahoituksen suurimmat kohdemaat olivat Afganistan, Somalia, Myanmar, Etiopia ja Mosambik.

Tänä vuonna Pekka Haaviston (vihr) johtama ulkoministeriö on tammi-huhtikuussa hyväksynyt 21 rahoituspäätöstä – ja lisää on tulossa. Rahaa palaa enenevässä määrin YK:n alaisuudessa toimivien järjestöjen kuluihin sekä niihin kytkeytyviin ilmastohankkeisiin. Suomen Uutiset tarkasteli eräitä kevään aikana ulkoministeriössä päätettyjä kehitysyhteistyön rahoituskohteita.

Lisävahvistusta Etiopian ilmatieteen laitokselle

Maaliskuussa ulkoministeriö päätti rahoittaa sään ennustamista Etiopiassa. Kehitysapuvaroista myönnettiin 7 386 062 euron investointituki Etiopian ilmatieteenlaitoksen säähavaintoinfrastruktuurin ja ennustejärjestelmän kehittämiseen.

Tavoitteena on tukea Etiopian kapasiteettia varautumisessa ja sopeutumisessa sään ääri-ilmiöihin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Hanke vahvistaa Etiopian ilmatieteen laitoksen (NMA) kapasiteettia varhaisvaroitusten ja muiden sääpalveluiden tarjoamisessa.

Erilaisissa kehitysyhteistyöprojekteissa toimivat järjestöt vastaanottavat vuodesta toiseen kehitysapuvaroja. Maaliskuussa ulkoministeriö rahoitti 100 000 euroa monenkeskisen kyt-vaikuttavuuden vahvistamiseen. Raha kohdennetaan Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden mukaiseen vaikuttamistoimintaan.

Tuen piirissä olevaa vaikuttamistoimintaa tehdään esimerkiksi YK:n operatiivisten järjestöjen ja muiden KEO-90:n vastuualueelle kuuluvien kansainvälisten järjestöjen ja rahastojen kautta. Vaikuttamistoimintaa kerrotaan olevan konkreettisesti muun muassa neuvotteluprosesseihin vaikuttaminen.

YK:n maatalousrahastoon 15 miljoonaa

YK:n alaisuudessa toimii useita erilaisia rahastoja, ohjelmia ja erityisjärjestöjä. Yksi niistä on Maatalouden kansainvälinen kehittämisrahasto, jonka resurssien täydentämisestä sovitaan kolmen vuoden välein käytävissä lisärahoitusneuvotteluissa. Helmikuussa ulkoministeriö päätti, että Suomi osallistuu IFAD:n kahdenteentoista lisärahoitukseen 15 miljoonalla eurolla. IFAD myöntää eteenpäin rahoitusta lahjamuotoisesti, ja rahoituksesta ilmastohankkeisiin käytetään noin 40 prosenttia.

Kehitysapuvaroja menee myös suoraan YK:n järjestöjen toimintakuluihin jäsenmaksuina. Helmikuussa erääntyi maksettavaksi YK:n teollisen kehityksen järjestön (UNIDO), Suomen jäsenmaksu joka oli 481 374 euroa. UNIDOn tehtävänä on inklusiivisen ja kestävän teollisen kehityksen edistäminen kehitysmaissa. Suomi on ollut UNIDOn jäsen sen perustamisesta, eli vuodesta 1966 lähtien.

Hallitustenvälisen järjestön sihteeristölle 250 000 euroa

Maaliskuussa ulkoministeriö päätti 500 000 euron rahoituksesta investointitukeen kehitysmaille, joka on yksi monista Suomen kehityspoliittisista rahoitusinstrumenteista. Tavoitteena on tukea kehitysmaiden julkisen sektorin investointeja, jotka ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia ja joissa hyödynnetään suomalaista osaamista ja teknologiaa.

Maaliskuussa tehtiin myös päätös kahden miljoonan euron rahoituksesta Enhanced Integrated Framework (EIF) -ohjelmaan, jonka tavoitteena on tukea LDC-maita hyötymään kansainvälisestä kaupasta kestävän talouskasvun edistämiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Pyrkimyksenä on tukea kehitysmaita hyötymään kansainvälisen kaupan mahdollisuuksista. Suomi on myös aiemmin tukenut EIF-ohjelmaa kymmenellä miljoonalla eurolla rahoituskaudella 2016-2020.

G7+ -hallitustenvälisen järjestön sihteeristö sai niin ikään maaliskuussa lisää rahaa ulkoministeriön päätöksellä. Sihteeristölle myönnettiin Suomen kehitysapurahoja yhteensä 250 000 euroa. Vuonna 2010 perustettu G7+ -järjestö -on konflikteista kärsineiden valtioiden hallitusten välinen järjestö, johon kuuluu 20 valtiota Aasiasta, Afrikasta, Karibialta ja Tyyneltä valtamereltä. Suomen tukea on tarkoitus käyttää erityisesti järjestön Fragile-to-Fragile-yhteistyön toimeenpanoon.

Innovaatiohubiin integroitavalle teknologialaboratoriolle 2,5 miljoonaa

Tiesitkö, että vuonna 2018 Suomeen perustettiin YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratorio (UNTIL)? Laboratorion toimintaa ollaan parhaillaan uudelleensuuntaamassa ja se tullaan integroimaan YK:n pääsihteerin alla toimivaan UN Global Pulseen, poikkitieteelliseen innovaatiohubiin joka toimii kehityksen, rauhan ja ihmisoikeuksien osa-alueilla YK-järjestelmän laajuisesti.

Ulkoministeriö päätti maaliskuussa 2 499 604 euron rahoituksesta SG Lab Futures Initiative -hankkeelle, joka tukee tätä prosessia ja vahvistaa Suomen laboratorion profiilia osana Global Pulsea. Hankkeessa kehitetään YK:n strategista ennakointitoimintaa.

Viimeisin ulkoministeriön julkistama rahoituspäätös on tehty huhtikuun lopussa. Se oli 160 000 euron määräraha, joka käytetään globaalikasvatuksen tukihankkeisiin ja kehitystietoisuuden edistämiseen. Tarkoituksena on, että pitkäjänteisen globaalikasvatuksen tuki luo pohjaa suomalaisten sitoutumiselle globaaliin vastuunkantoon. Kehitysviestinnän yksikkö tukee globaalikasvatusta ja sen myötä suomalaisten nuorten kasvamista vastuulliseen maailmankansalaisuuteen.

Perussuomalaiset säästäisivät veronmaksajilta 1,2 miljardia

Perussuomalaisten tuoreessa kuntavaaliohjelmassa esitetään, että kaikesta toissijaisesta, turhasta ja haitallisesta tulee leikata. Sekä kunta- että valtakunnantason politiikassa perussuomalaiset haluaa asettaa julkiset menot tärkeysjärjestykseen, jolloin suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät menot ovat etusijalla.

Perussuomalaisten leikkauskohteita ovat esimerkiksi haittamaahanmuuton kulut, tarpeettomat ökyinvestoinnit ja EU-tukipakettien kulut. Perussuomalaiset korostaa, että koronalla ei voi enää perustella holtitonta taloudenpitoa, koska Suomen julkinen talous oli epätasapainossa jo ennen koronaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho esitti huhtikuussa, että lailla säädettäisiin siitä, että kehitysapua voitaisiin maksaa vain ylijäämästä. Tällöin suorat säästöt veronmaksajille olisivat vuositasolla yli 1 200 miljoonaa euroa.

 

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Pääministerin puhuva pää

19/5/2021

Kun Sanna Marin puhuu ilman käsikirjoitusta, lipsuu suusta usein asioita, jotka paljastavat millaisella järjellä Suomen nykyinen pääministeri on varustettu.

Jokainen meistä voi opetella ulkoa monia asioita, lauseita, lyhyitä luentoja tai vaikka vanhan ajan puhelinluettelon sivun kaikki tiedot, kuten erään tuttavan pieni poika teki aikoinaan.

Mutta mitä tapahtuu, kun ihminen esiintyy tilaisuudessa, jossa joutuu vastaamaan kysymyksiin tai väitteisiin ilman etukäteen laadittua käsikirjoitusta?

Tilaisuuden kysymyksistä ja intensiivisyydestä riippuen henkilö saattaa paljastaa itsestään ja ajattelustaan huomattavan paljon asioita, joita ei missään tapauksessa tekisi, jos hänellä olisi valmis käsikirjoitus, jota noudattaa.

Rehellisellä ihmisellä ei yleensä ole hädän päivää, sen sijaan epärehellinen ihminen saattaa joutua lievään paniikkiin, koska ei aina muista mitä on aiemmin sanonut (valehdellut).

Epärehellisen kohdalla käy usein niin, että hän ei kykene vastaamaan suoraan, vaan joutuu latelemaan suustaan ulkoa opeteltua litaniaa, jonka kuvittelee soveltuvan lähes kaikkiin tilanteisiin.

Eduskunnan kyselytunnit ovat hyvin paljastavia juuri tällaisten asioiden suhteen.

Sanna Marin on tyypillinen poliittisen broilerikasvattamon tulos. Suusta pulppuaa paljon sanoja, joista löytyy lähes aina samat elementit, on esitetty kysymys ollut mitä hyvänsä.

Ilmastonmuutos ja korona ovat olleet jo pitkään Marinin ja useiden muiden ministerien jokapäiväisiä sanoja, joita viljellään ahkerasti, koska niiden avulla yritetään vältellä varsinaiseen aiheeseen vastaamista.

Eilen pääministeri Marin väitti, että koronaepidemia johtuu ilmastonmuutoksesta.

Huh huh, olisipa kiva olla kärpäsenä katossa kuuntelemassa mitä Suomea johtava naisviisikko puhuu keskinäisissä kokouksissaan.

Marinin väitteen voi kuunnella minuutin mittaiselta videolta:

https://www.youtube.com/watch?v=3mK3b9lMn18

 

Heikki Porkka

Face

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Riikka Purra ja Yle

19/5/2021

"Kenelle ihmeessä Suomea pitäisi rakentaa, jos ei suomalaisille – ja kuntia kuntalaisille?"

Kansanedustajamme Riikka Purra aamulla Ylessä kun tutkijat ja Ylen toimittajat sähelsivät.

Yle on tuutti, joka pitää saada nopsasti uusiin puihin.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Seuraavaksi vallataan Manhattan ja sitten kaadetaan Yle

19/5/2021

Ylellä keskusteltiin tänä aamuna perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta ja puheenjohtaja Jussi Halla-ahon eilisestä kuntavaalitentistä. Kuten usein ennenkin, myös tällä kertaa Yle pyrki taas hämmentämään ja esittämään kummallisia vihjauksia.


Yle aamussa aiheena oli tänään tulevat kuntavaalit ja perussuomalaiset. Perussuomalaisista paikalla oli 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra.

Purra totesi, että kuntatasolla politiikan tekeminen on hyvinkin erilaista kuin eduskunnassa. Purran mukaan ero näkyy selvästi esimerkiksi siinä, miten vanhat puolueet toimivat kuntapolitiikassa.

– Kuntapolitiikassa meno on huomattavasti perinteisempää kuin valtakunnan tasolla. Kokoomus ja keskusta myös ajavat kunnissa erilaista linjaa kuin valtakunnan politiikassa. Siitä seuraa, että myös perussuomalaisten yhteistyö muiden puolueiden kanssa on paljon yksinkertaisempaa.

– Kuntapolitiikassa ei ole niin monimutkaisia asioita kuin valtakunnan tasolla, esimerkiksi identiteettipolitikointia ei juurikaan ole. Asiat ovat maanläheisiä ja konkreettisia ja yhteistyökuviot ovat selkeitä, Purra sanoi.

Politiikan tutkijan rasismipuhe alkoi heti

Perinteiseen Yle-tyyliin paikalle oli kutsuttu vieraileva tähti hämmentäjäksi. Tällä kertaa homman hoiti politiikan tutkija Emilia Palonen, joka esitti vaikeaselkoisilla lauseilla omia käsityksiään ja tulkintojaan perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta sekä perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon eilisestä haastattelusta Ylellä.

Palonen otti kiinni Halla-ahon lausunnoista ja perussuomalaisten poliittisesta linjasta, jonka mukaan matalapalkka-aloille kohdistuva työperäinen maahanmuutto ei ole järkevää julkisen talouden kannalta, koska tulijat eivät tule toimeen palkallaan, eli he vastaanottavat enemmän tulonsiirtoja ja julkisesti rahoitettuja palveluja kuin maksavat veroja.

Palonen sai tilaisuuden esittää omia kuvitelmiaan ja käsityksiään siten, että samalla hänelle tarjoutui tilaisuus alleviivata omaa asennettaan.

– Tämä ajatus siitä, että EU:n kansalaiset ja muut, jotka tienaavat riittävästi ovat tervetulleita Suomeen. Mistä se kertoo, että rajataan ulkopuolelle muut ja nimetään ikään kuin uhkina? Tällainen valkoinen ylivalta on yksi rasismin muoto, joka tässä saattaisi nousta esiin, Palonen lausui.

Humanitaarisen maahanmuuton malli ei toimi

Purra – joka myös on taustaltaan ja koulutukseltaan politiikan tutkija – korjasi tutkijakollegansa käsityksiä perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta ja muutenkin perussuomalaisten linjasta.

– Eilen oli puhe työperäisestä maahanmuutosta ja siihen liittyen julkisesta taloudesta ja kestävyysvajeesta. Me emme määrittele ihmisiä ihonvärin perusteella, vaan kysymys oli sellaisen maahanmuuton edistämisestä, josta olisi hyötyä julkiselle taloudelle, niin että viivan allekin jäisi jotain.

Ylen juontaja kysyi Purralta myös perussuomalaisten kuntavaaliohjelman linjauksesta, jonka mukaan kuntien ei tule enää ottaa kiintiöpakolaisia.

– On totta, että kiintiöpakolaiset ovat ongelmattomampi ryhmä kuin yleensä turvapaikanhakijat. Kuitenkin on selvää, että koko humanitaarisen maahanmuuton malli ei ole toimiva: sitä käytetään väärin ja se maksaa paljon. Me olemme esittäneet reformia, jonka mukaan akuutin kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ihmisiä voitaisiin auttaa jossain muualla.

– Toisaalta olemme nyt nähneet, että Tanskassa ajatellaan niin, kuten Suomessakin pitäisi ajatella, että kansainvälinen suojelu ei ole ikuista. Siinä vaiheessa, kun ihmiset voivat palata omiin maihinsa, näin pitää myös tapahtua. Esimerkiksi Syyriasta vuonna 2015 saapuneet, heistä ainakin osa voisi jo palata kotiseudulleen. Tämä on myös perussuomalaisten linja, Purra selvensi.

Ylen toimittaja kummasteli, miksi Suomea rakennetaan suomalaisille

Ylen toimittaja Ari Hakahuhta sai myös päivitellä Halla-ahon eilistä puheenvuoroa Ylen tentissä.

– Siinä tuli myös se, että Suomea rakennetaan suomalaisille ja kuntia kuntalaisille, eli hyvin selkeä me vastaan muut -asettelu, oli sitten kyse muista puolueista tai sitten muista maista tai tilanteista, eli Suomi ja kuntalaiset siinä korostuivat.

Riikka Purra vastasi Hakahuhdalle:

– Kenelle ihmeessä Suomea pitäisi rakentaa, jos ei suomalaisille – ja kuntia kuntalaisille?

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Heinäkuu 2021 (5)
Kesäkuu 2021 (14)
Toukokuu 2021 (58)
Huhtikuu 2021 (48)
Maaliskuu 2021 (65)
Helmikuu 2021 (51)
Tammikuu 2021 (51)
Joulukuu 2020 (51)
Marraskuu 2020 (52)
Lokakuu 2020 (68)
Syyskuu 2020 (64)
Elokuu 2020 (60)
Heinäkuu 2020 (63)
Kesäkuu 2020 (50)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com