Ruotsin meininkiä

7/4/2021

Kuutta naista, joilla on yhteyksiä terroristijärjestön ISISiin, epäillään nyt sotarikoksista Ruotsissa. Naiset palasivat Ruotsiin Syyriasta vuonna 2020.

Aluesyyttäjä Reena Devgunin mukaan naisia ​​syytetään terrorismirikoksista, joita ei ole koskaan aiemmin tutkittu tuomioistuimissa Ruotsissa.

– Meillä ei ole käytäntöä, johon voisimme nojata täällä Ruotsissa, jotta voisimme olla varmoja, millä tasolla todisteiden pitäisi olla tuomion saamiseksi, Devgun sanoo.

Syyttäjä huomauttaa kuitenkin, että ISIS-rikollisuutta koskeva laaja asiakirja-aineisto helpottaa prosessia, ja terroristijärjestö on jopa itse dokumentoinut omia edesottamuksiaan. Naisia ​​ei kuitenkaan ole pidätetty.

Lähde Nyheter Idag.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Pauli Vahtera ja somalit

6/4/2021

Pauli Vahteran kirjoituksen kolmas osa.

Löytyy tästä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Juna jyskyttää - perussuomalaiset tekevät historiaa

5/4/2021

Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset on jo jonkin aikaa tehnyt historiaa.

Gallupit osoittavat, että perussuomalaisten realismi talous-, ilmasto-, maahanmuutto- ja EU-kysymyksissä yhdistää suomalaisia ennennäkemättömällä tavalla.

Ylen ensimmäinen puolueiden kuntavaalikannatuksesta kertova, 4. helmikuuta 2021 julkaistu kysely ennakoisi perussuomalaisille 10 prosenttiyksikön kannatuksen nousua.

"Sellaista on harvoin nähty suomalaisessa politiikassa", Ylellä hämmästellään.

"Kiistaton tosiseikka on se, että persujen nousu on muihin verrattuna ylivoimaista", Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala huomautti 4.2.2021 päivätyssä Kommentissaan "Ehdokasasettelu ratkaisee kuntavaalikuninkuuden – Sdp johtaa, persut nousee, keskustaa odottaa karmea tappio".

Haapala alleviivasi tuolloin perussuomalaisten kannatuksen nousua, joka tulisi olemaan viime kuntavaaleista "peräti kymmenen prosenttiyksikköä".

Ylen toisessa, 4. maaliskuuta 2021 julkaistussa kuntavaalimittauksessa perussuomalaiset onnistui säilyttämään parhaiten asemansa. Eniten kannatustaan menetti pääministeripuolue Sdp.

"Perussuomalaiset on etenemässä kaikilla alueilla, mutta erityisesti pienissä kaupungeissa ja maalaiskunnissa", Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja totesi maaliskuun alussa.

Ylen kolmannessa, 1. huhtikuuta 2021 julkaistussa kuntavaalimittauksessa perussuomalaiset nousi kärkeen. Toiselle sijalle ylsi kokoomus ja aiemmin johdossa ollut pääministeripuolue Sdp tipahti kolmanneksi.

Pääministeri Sanna Marinin ympärille rakennettu henkilökultti on nähtävästi sulamassa pikkuhiljaa tosiasioiden edeltä, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tulkitsee kannatuskyselyn tuloksia.

Puolueiden järjestys meni siis uusiksi, mutta kisa kärjessä kolmen puolueen kesken on edelleen tiukka kuntavaalien ykköspaikasta.

Selvää kuitenkin on, että vaikka Sdp aloitti kuntavaalikamppailun suosituimpana puolueena Taloustutkimuksen tehdessä vuoden ensimmäisiä kuntavaalimittauksiaan tammikuussa, Sdp:n kannatus on laskenut sekä helmikuussa että maaliskuussa.

Maaliskuun aikana alamäki jyrkkeni samaan aikaan, kun keskustelu liikkumisrajoituksista kävi kuumimmillaan. Marinin voimalla ajamat liikkumisrajoitukset kaatuivat nolosti eduskunnan perustuslakivaliokunnassa lainvastaisina.

"Ei mikään varsinainen voitto pääministerille", tiivistää Ylen politiikan toimittaja Pirjo Auvinen 1.4.2021 analyysissään "Halla-aholle kärkipaikka, Petteri Orpolle helpotus, Marinille muistutus".

"Taloustutkimuksen mukaan demareiden kannatus valuu nyt joka suuntaan, mutta paljolti perussuomalaisiin", Pirjo Auvinen kirjoittaa.

Auvinen näkee Sdp:n kolmossijan olevan "Marinille muistutus arjen ankaruudesta":

"Karisma kantaa aikansa ja kansainvälinen huomio varmasti hivelee, mutta korona-arkea eläviä suomalaisia se ei enää sykähdytä.

Pääministerin viimeaikaiset tv-esiintymiset ovat olleet konemaisia ja kova kurilinja ihmetyttänyt varsinkin niitä, jotka ovat jo eläneet nuhteetonta koronaelämää.

Hallituspuolueistakin kuiskitaan, että voimaduo Kiuru-Marin alkaa käydä hermoihin."

Puolueiden kuntavaalikannatuksesta kertovan Ylen tuoreimman kannatusmittauksen mukaan perussuomalaiset olisi siis 19,0 prosentillaan suurin puolue, jos kuntavaalit järjestettäisiin nyt.

Toisena tulisi kokoomus 18,8 prosentillaan ja kolmantena Sdp 18,0 prosentin kannatuksella.

Kokoomus on ollut kuntavaaleissa suurin puolue kolme kertaa peräkkäin vuosina 2008, 2012 ja 2017. Puolueen tavoitteena on olla sitä myös näissä vaaleissa.

Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2017 kokoomus oli ykkönen 20,7 prosentillaan, Sdp toinen (19,4 %), keskusta kolmas (17,5 %), vihreät neljäs (12,5 %) ja puolueensa kannatuksen romahduttanut Timo Soinin perussuomalaiset viides (8,8 %).

Jos tuoreita galluplukuja verrataan vuoden 2017 kuntavaaleihin numerot näyttävät miinusta kaikille muille paitsi Jussi Halla-ahon perussuomalaisille, Pirjo Auvinen muistuttaa.

On siis huomattava, että Ylen kolmessa viimeisimmässä kyselyssä kansalaisilta kysyttiin, ketä he äänestäisivät nimenomaan kuntavaaleissa. Ei sitä, ketä kansalaiset äänestäisivät eduskuntavaaleissa, kuten näitä aikaisemmissa Ylen gallupeissa on kysytty.

Tämän vuoksi kolmen viime kyselyn luvut ovat erilaisia eivätkä suoraan verrannollisia Ylen edellisiin gallupeihin ja tuloksia kannattaakin vertailla nimenomaan vuoden 2017 kuntavaalituloksiin.

"Perussuomalaisilla näyttää olevan kaikki mahdollisuudet suureen vaalivoittoon", Yle myönsi jo 4.3.2021 avoimesti analyysissään ja toi julki sen tosiasian, että "perussuomalaiset alkaa muistuttaa puoluetta, joka pystyy lunastamaan valtakunnallisen kannatuksen myös paikallistasolla".

"Perussuomalaiset on nyt toinen puolue kuin vielä entisen puheenjohtajansa Timo Soinin alkutaipaleella.

Puolueen ensimmäisestä eduskuntavaalien jytkystä on nyt lähes tasan kymmenen vuotta aikaa, ja siitä lähtien puolue on vähitellen luonut nahkaansa myös eri kuntien valtuustoissa", kirjoitti Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

Perussuomalaiset ovat hankkineet ehdokkaita jo liki vuoden verran ja puolueen aito kuntavaalikannatus on monelle tutkijallekin arvoitus, nostaa puolestaan esiin Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala 1.4.2021 Kommentissaan "Sdp:n ja Marinin kärsimysviikko jatkuu – nyt niskaan tuli heikko galluptulos".

"Sdp:llä on yksi ongelma, joka alkaa karusti paljastua ja josta on varoiteltu myös puolueen sisällä.

Puolue on rakentanut julkikuvansa ja vaalikannatuksensa pitkälti yhden paalun eli Marinin varaan, jonka suosio Antti Rinteen (sd) eron ja viime kevään koronahoidon takia nousi nopeasti ja huumaten pilviin", Timo Haapala kertoo ja uskoo, että samalla kun Marinin sädekehä alkaa himmetä, kokoomuksen kannatus nousee sitä vauhtia, että se pelastaa puheenjohtaja Petteri Orpon aseman.

"Sdp:n osalta on kiikun kaakun, pääseekö se edes kakkoseksi, kuten viime vaaleissa", Haapala linjaa.

Ilta-Sanomien Haapalan mukaan moni demari saattaa huokaista, että ehkä oli kaikin puolin hyväksi, ettei vaaleja pidetä 18. huhtikuuta, vaan ne siirrettiin kesäkuun puoliväliin.

"Ehkä kierre muuttuu?" Haapala ounastelee sdp:läisten odotuksia viitaten nyt nähtävissä olevaan suuntaan, jossa Sdp:n kannatus vajoaa.

Kuntavaalit päätettiin nimittäin yllättäin lykätä järjestettäväksi 18. huhtikuuta sijaan 13. kesäkuuta 2021 esittämällä perusteluiksi muun muassa THL:n matemaattisia laskuharjoituksia - harhauttavia skenaarioita päivittäisistä koronatartuntaluvuista, jotka voisivat olla hiukset pystyyn nostattavia 18. huhtikuuta: jopa välillä 2 600–11 200.

Vaalien siirtäminen toimii aina vallassa olevien hyväksi. Näin ollen kyse on taktisesta hyödystä. Perussuomalaisten rakettimainen nousu viime kuntavaaleista tarkoittaa sitä, että moni puolue tulee menettämään paikkoja perussuomalaisille ja nyt siis yritetään yksinkertaisesti estää se, että perussuomalaiset eivät saisi niin isoa vaalivoittoa, mihin tällä hetkellä ollaan menossa.

Perussuomalaiset ainoana eduskuntapuolueena ei hyväksynyt kuntavaalien siirtoa kesäkuulle.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma piti merkittävänä, että oppositiopuolue perussuomalaiset vastusti vaalien siirtoa. Hänen mielestään vaalien siirron kaltaiselle päätökselle olisi pitänyt löytyä yksimielisyys puoluekentältä.

"Nyt sitä ei löytynyt, mikä avaa aika paljon tilaa erilaisille spekulaatioille ja epäilyille poliittisesti motivoituneesta siirrosta.

Tässä on mielestäni aidosti riski olemassa, että tällainen tulkinta lähtee laajemmin leviämään ja uskotaan, että tässä ovat muut kuin terveysturvallisuuteen kytkeytyvät syyt taustalla", Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma tähdensi vihjaten painokkaasti poliittiseen motiiviin -- eräiden puolueiden tavoitteeseen pelata tilannetta heille edulliseen suuntaan.

"Pitikö vaaleja siirtää, koska kepun kannatus oli liian alhainen eikä demareilla ollut vielä tarpeeksi ehdokkaita?

Vaalien siirtäminen siksi, että hallituspuolueet voivat paikata kannatustilannettaan ja täydentää ehdokaslistojaan, ei kuulu länsimaiseen yhteiskuntaan, vaan tekee Suomesta demokratian irvikuvan. Missä se hallituksen toitottama oikeusvaltioperiaate nyt on, heitettiinkö se romukoppaan oman valta-aseman säilyttämiseksi?" ihmetteli perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen, joka jätti hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen siitä, kuinka esitys vaalien siirtämisestä oikein syntyi.

Ehdokaslistat ja äänioikeusrekisteri kootaan uudelleen vaalilain mukaisessa aikataulussa. Ennakkoäänestystä pidennetään kahteen viikkoon, 26.5.–8.6.

Toinen melkein yhtä tärkeä päivä kuin vaalipäivä, oli aiemmin 9. maaliskuuta eli takaraja, mihin mennessä puolueiden olisi ollut jätettävä ehdokaslistansa. Nyt se on 4. toukokuuta.

Ilta-Sanomien Timo Haapala katsoo, että se, joka pärjää ehdokasasettelussa, pärjää kuntavaaleissa, ja hän korostaa, että vasta ehdokaslistojen jättämispäivän jälkeen tehtävät kuntavaaligallupit kannattaa ottaa kunnolla tosissaan.

"Persut on ykkönen tällä hetkellä myös ehdokasasettelussa. Se aloitti ehdokasmetsästyksen tv-kampanjallaan jo viime kesänä, ja nyt sillä on kasassa yli 3 800 ehdokasta eli enemmän kuin viime vaaleissa yhteensä ja enemmän kuin muilla", Haapala totesi 4. helmikuuta 2021.

2. maaliskuuta 2021 PS:n puoluesihteeri Simo Grönroos ilmoitti perussuomalaisten ylittäneen kuntavaaliehdokkaiden määrässä jo 5 000 rajapyykin --- se on enemmän kuin puolueella on ikinä ollut. Määrä ylittää reilusti edellisen ennätyksen vuodelta 2012. Tuolloin ehdokkaita oli 4 394.

Vaikka tämänhetkisten tietojen mukaan keskustalla on suurin määrä ehdokkaita, perussuomalaiset  on "nostamassa eniten kuntavaaliehdokasmäärää": sillä on nyt yli 5 600 ehdokasta kasassa.

Suurin mielenkiinto Ilta-Sanomien Timo Haapalan mukaan kohdistuu kumminkin ennen muuta kuntien mahtipuolueeseen keskustaan, joka on ottamassa näissäkin vaaleissa "historiallisesti takkiinsa".

"Juuri kuntavaalit on keskustalle elinehto, aluepolitiikan kivijalka, sillä niissä lasketaan perusta koko puolueen työlle", Timo Haapala painottaa.

Keskustan ahdingosta ja katastrofitunnelmista kuntavaalien alla kertoo hyvin tammikuussa 2021 esiin tullut sisäpiiriviestittely, jossa keskustan ydinryhmäläiset - puolueen nykyjohdon lisäksi ”puolueen strategisista ja taktisista valinnoista vuosikymmeniä vastanneet viisaat henkilöt” - olivat vaihtaneet ajatuksia pohtiessaan perussuomalaisen puolueen olemusta ja sitä, mitä keskusta yrittää seuraavaksi tehdä.

Ydinryhmän viestien perusteella keskusta käyttää tällä hetkellä paljon energiaa perussuomalaisten tekemisten ja kampanjoinnin seuraamiseen.

Luvassa oli joukko konkreettisia esityksiä, joilla puolue yrittää hankkia sitä Halla-ahon luotsaamalle perussuomalaisille tunnusomaista uskottavuutta asiakeskeisenä politiikan tekijänä.

Keskustan uhmakkuudesta on saatu maistiaisia muun muassa siinä, kun keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Anna-Mari Vimpari julkaisi 1.2.2021 puolueen päälehden eli Suomenmaan blogissaan "Hyssyttely Halla-ahon ympärillä saisi loppua" analyysinsä perussuomalaisesta puolueesta.

Siinä Vimpari väitti Jussi Halla-ahon johtaman perussuomalaisen puolueen ammentavan ideologiansa äärioikeistolaisesta ajattelusta ja että Jussi Halla-aho ”venyttää isänmaallisuutta patriotismin ja jopa rasismin suuntaan”:

"Perussuomalaiset on äärioikeistolainen puolue ja sellaisena sitä pitää myös ryhtyä keskustassa ja julkisuudessa käsittelemään", keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Anna-Mari Vimpari ohjeisti.

Uhitteleminen ja perussuomalaisten kutsuminen äärioikeistolaiseksi puolueeksi paljastaa keskustan epätoivoisen tilanteen kuntavaalien edellä.

Perussuomalaisille ennakoitu 10 prosenttiyksikön kannatuksen nousu kuntavaaleissa totisesti pelottaa, koska keskustalla on ollut vahva asema kunnissa.

Tarkasteltaessa puolestaan eduskuntavaalikannatusta, on syytä panna merkille, että sielläkin perussuomalaiset pitää kärkipaikkaa.

Näin on sekä Ylen että Helsingin Sanomien tuoreimmissa kannatusmittauksissa, joissa on kartoitettu, mitä puoluetta suomalaiset äänestäisivät eduskuntavaaleissa.

Persut oli ykkönen jo joulukuun Ylen gallupissa ja kahdessa viimeisimmässä Ylen kyselyssä PS:n kannatus kasvoi vieläpä harppauksilla.

Perussuomalaiset kiilasi suosituimmaksi puolueeksi pääministeripuolue Sdp:n ohi myös Helsingin Sanomien 20. tammikuuta 2021 julkaistussa mielipidemittauksessa.

Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, perussuomalaisia äänestäisi kansasta Ylen kyselyn mukaan 21,9 prosenttia ja HS-gallupin perusteella 21,5 prosenttia.

Se on selvä viesti suomalaisilta siitä, että "kannatusta tulee selkeydellä, rehellisyydellä ja uskottavuudella" ja "uskottavuus tulee johdonmukaisuudella". Juuri näin perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoikin Twitterissä Ylen 3. joulukuuta 2020 julkaistua puoluekannatusmittausta, jolloin perussuomalaiset kipusi Sdp:n ohi suurimmaksi puolueeksi.

Tuolloin 20,9 prosentillaan, kasvattamalla kannatustaan 1,4 % marraskuun aikana, perussuomalaiset jätti taakseen demarit, jonka kannatus puolestaan laski 0,6 prosenttia ja oli 20,6 prosentttia.

Viimeisimmässä puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta kertovassa Ylen gallupissa Sdp nytkähti kuitenkin hieman, 0,8 prosenttiyksikköä ylöspäin, ja pääministeripuolueen suosiota voitiinkin katsoa koronatoimien vielä avittaneen.

Sdp:n kannatus nousi huippulukemiin viime kevään aikana, mutta nyt Sdp:n "koronalisä" on vähitellen sulamassa: puolueiden keskinäinen järjestys on palautunut koronakriisiä edeltäneeseen tilanteeseen.

Ylelle kannatusmittauksen tehneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan näkymä oli se, että "kaksi puoluetta taistelevat suurimman puolueen paikasta ja muut eivät oikein tunnu etenevän mihinkään".

Sama näkyy Hesarin gallupeissa: perussuomalaiset ja pääministeripuolue sosiaalidemokraatit jatkavat varsin tasaista kisaamista ykköspaikasta. Tosin uunituoreessa maaliskuun HS-gallupissa perussuomalaiset kasvatti kaulaa Sdp:hen ja sillä on "historiansa paras lähtökohta kuntavaaleihin". PS johtaa Sdp:tä suosiossa jo prosenttiyksiköllä, kertoo HS:n tuore, 18.3.2021 julkaistu kysely.

Suuret yksittäiset muutokset Hesarin viimeisimmissä kyselyissä sen sijaan ovat tulleet hallituspuolue vihreiden kannatuksen "jojoiluun".

Vihreiden suosio laski helmikuussa ihan saman verran kuin se edellisellä kerralla nousi, eli 0,7 prosenttiyksikköä.

Vihreiden kannatus painui joulukuussa alle kymmenen prosentin (9,9 %), mikä on viimeksi nähty kesällä 2015. Helmikuun HS-gallupissa vihreiden kannatus putosi täsmälleen samaan lukemaan: 9,9 %. Maaliskuun gallupissa pudotus jatkui 9,8 prosenttiin.

"On syytä ajatella, että vihreiden suosion vähenemisellä on yhteyttä al-Holiin liittyviin tapahtumiin eduskunnassa”, arvioi tuolloin HS-kyselyn tehneen tutkimuslaitos Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela joulukuussa 2020.

Kun kiivain keskustelu ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) al-Holin leiriin liittyvien virkatoimien laillisuudesta perustuslakivaliokunnassa oli päättynyt, saattoi se välillä näkyä vihreiden kannatuksen hienoisena palautumisena.

Samoin Ylen viimeisimmässä eduskuntavaaliäänestämistä kartoittaneessa kannatusmittauksessa PS:n nähdään hyötyneen ulkoministeri Pekka Haaviston ympärillä velloneesta al-Hol-kohusta ja leirillä olleiden perheiden kotiuttamisesta.

Ylen kyselyn tausta-aineisto näyttää kannatuksen nousseen juuri silloin, kun Haavisto sai perustuslakivaliokunnalta moitteet toimittuaan hallintolain ja ulkoasianhallintolain vastaisesti ja kun al-Holin leiriltä palasi äitejä ja lapsia Suomeen ennen joulua.

On kuitenkin muistettava, että perussuomalaiset oli Ylen kannatusmittauksen kärjessä viime eduskuntavaaleista lähtien, toukokuusta 2019 alkaen aina huhtikuuhun 2020 asti, jonka jälkeen Sdp paistatteli kannatuskärjessä pelkästään siksi, että koronakriisi keskitti kaiken huomion hallituksen koronatoimiin ja pääministeri Sanna Mariniin, joka antoi kasvot koronakriisin hoidolle.

Sdp:n suosion hetkellistä nousua perussuomalaisten edelle selitti tällöin kansalaisten turvautuminen johtajiin ja toivo siitä, että valtaapitävät ottaessa johtoroolin selättävät uhkan ja tässä tapauksessa tukeutuminen pääministeri Sanna Marinin esittämään vakaaseen viestintään ja rauhalliseen olemukseen, vaikka hänet maakunnassaan paremmin tunnetaankin helposti hiiltyvänä ja autoritaarisena johtajana, varsinaisena "kuumakallena".

Sanna Marinin henkilökohtainen suosio pandemian keskellä ja sen tuoma myötätuuli on kannatellut edelleen Sdp:tä, mikä voidaan nähdä siinä, miten valtamedia on toistuvasti peukuttanut "näin nuorella iällä" Suomessa pääministeriksi noussutta "huikeaa naista", julistanut hänet lähes pyhimykseksi ja ollut haljeta riemun kiljahduksista Time-lehden nostettua hiljattain hänet nettilehden kansikuvaan yhdeksi sadasta vaikuttajasta "tulevaisuutta muokkaavien nousevien johtajien listalleen".

Kaiken maailman lehtikuvauksiin ja kotinsa esittelyihin vuolaasti suostuvan pääministeri-Sannamme ulkokuoren takana piilottelee kuitenkin toinen todellisuus. Hän on demokratiasta piittaamaton, kiukutteleva ja erittäin epävarma henkilö, joka ei siedä asemansa kyseenalaistamista.

Näin sanoo taloustieteen dosentti Tuomas Malinen.

"Vakaa ja varma johtaja vastaisi esimerkiksi opposition kysymyksiin – sekä ehkä jopa jollekin haasteen esittäneelle ekonomistille", Tuomas Malinen huomauttaa Suomen Uutisille viittaamalla siihen, että hän oli haastanut Marinin keskusteluun EU:n elpymisvälineestä. Marin oli kieltäytynyt vaikenemalla koko asiasta.

Tuomas Malisen arvioiden mukaan "tätä koko hommaa ajetaan systeemisesti jotenkin ulkopuolelta" ja "näitä merkkejä on liian paljon".

Näkemyksiä Marinin johtamistyylistä ja perusteluja väitteensä tueksi, että Sanna Marin ottaisi käskyjä Suomen ulkopuolelta, Tuomas Malinen avaa You Tubessa Heikelä & Koskelo -sarjan 10.3.2021 päivätyssä jaksossa 174 ”Tuomas Malisen testamentti: Ulkomailta ohjattu Marin?”.

Sanna Marinin ja hänen johtamansa Suomen punaviherhallituksen talouspoliittista suuntaa on näyttämässä YK:n Agenda 2030 ja Davosin agenda 2021 eli niin kutsuttu Maailman talousfoorumin Great Reset, Suuri uudelleenasettaminen, josta erinomaisesti ja valaisevasti puolestaan tekee selkoa teologian tohtori ja dosentti Juha Ahvio 29.1.2021 julkaistussa blogissaan "EU:n elpymisrahasto ja Maailman talousfoorumin Great Reset".

"The Great Reset -uudelleenasettamishankkeessa on kyse globaalin talousjärjestelmän ja omistamisen käsitteen radikaalin vallankumouksellisesta muuttamisesta ja tähän väistämättä liittyvästä globaalista kulttuurillisyhteiskunnallisesta – uskonnollisestakin – muutoksesta, koronan- ja ilmastonmuutoksentorjunnan oikeutuksella ja varjolla.

Great Reset on EU:n ajaman velkaelpymisrahastohankkeen ja sen pakonomaisen läpiviennin taustalla", Ahvio kiteyttää.

"Elpymisrahasto muuttaa EU:n luonnetta hyvin perustavanlaatuisella tavalla. Jos pääministeri todella kunnioittaisi demokratiaa, hän olisi järjestänyt siitä kansanäänestyksen", Malinen lisää.

Muistammeko, miten itsenäisyyspäivän alla vuonna 2019 demarien kannatus oli vain 13,2 prosenttia? Tuolloin juuri perussuomalaiset sai parhaan kannatuslukemansa koskaan marraskuun 2019 mittauksessa, jolloin 24,3 prosenttia nimesi puolueen suosikikseen.

Pääministerivaihdos - Antti Rinteestä Sanna Mariniin - teki siis ihmeitä Sdp:n kannatukselle ja jo puoli vuotta kestäneellä Sanna Marinin kaudella puolueen kannatus kasvoi kymmenen prosenttiyksikköä.

Pääministerivaihdoksesta on kuitenkin jo pitkästi yli vuosi. "Uutuudenviehätys ei riitä hänenkään osalta loputtomiin", enteili Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala jo 3.12.2020 Kommentissaan "Perussuomalaisten nousu ei yllätä, Marinin esiintyminen pelkästään koronan ympärillä alkaa ehkä riittää":

"Puolue ja sen puheenjohtaja Sanna Marin (sd) on keskittynyt alkukeväästä asti liki yksinomaan koronatilanteen selvittämiseen. Se on lisännyt Marinin suosiota, mutta muut asiat ovat jääneet varjoon.

Äänestäjät antavat nyt varoitusmerkin. Kyllästyminen uhkaa. Tarvitaan muutakin kuin koronaa.

Mitä muuta? Kuvaavaa on esimerkiksi hallituksen työllisyystavoitteiden kohtalo. Työllisyystavoitteiden eteen ei ole tehty suuria puheita lukuun ottamatta käytännössä juuri mitään. Hallituksen asettamat työllisyysryhmät ovat olleet tyhjän panttina.

Taloutta hoidetaan velkavedolla", Setä Arkadia alias Timo Haapala kritisoi joulukuussa.

Ylen marraskuun kyselyssä Haapala näki myös sen, että "niin sanotut vanhat puolueet ovat toistensa niskavilloissa":

"Perussuomalaisia ei uskalleta kunnolla haastaa, koska esimerkiksi kokoomus ja keskusta pelkäävät (samaa pelätään Sdp:ssäkin), että se vain lisäisi vuotoa Halla-ahon joukkoihin.

Hetki on otollinen perussuomalaisten kasvulle, mitä muissa puolueissa seurataan lisääntyvällä kauhulla."

Kyllä Setä Arkadia tietää.

Keväällä kuntavaalien ykköspuolueen asemaa puolustavalle ja kannatusmittausten kolmatta sijaa niin Ylen kuin Hesarinkin eduskuntavaalikannatusta mittaavissa gallupeissa pitävälle kokoomukselle Ylen joulukuussa julkaistu kannatusmittaus toi sen sijaan hyvinkin huonoja uutisia, sillä syksyllä mittauksesta toiseen luisunut kannatus vajosi välillä alle 16 prosenttiin (15,9 %).

Kannatusta katosi Taloustutkimuksen tausta-aineiston mukaan sekä perussuomalaisille että vihreille.

"Arvoliberaalien ja arvokonservatiivien samanaikainen miellyttäminen vaikuttaa yhä vaikeammalta", Yle havainnollisti tuolloin osuvasti kokoomuksen oppositiopolitiikkaa, jossa se käy "ärhäköitynyttä kahden rintaman sotaa" sekä perussuomalaisten että vihreiden äänistä.

Kokoomuksella on muutenkin suunta hukassa, koska se on hallituksen edessä rähmällään olemalla valmis avustamaan hallitusta nostamaan ilmastopolitiikan varjolla polttoaineiden hinnat taivaisiin ja puoltamassa Suomen EU-jäsenyyden nimessä veronmaksajien eurojen kippaamista EU:n elvytyspaketin verukkeella Välimeren alueen tuntuvien veronalennusten rahoittamiseen.

Yhtään paremmin ei mene vasemmistoliitollakaan, jonka kannatus on sahannut iänkaiken 7 ja 8 prosentin välillä. Toisessa Ylen kuntavaalimittauksessa vasemmistoliitto onnistui kuitenkin nostamalla kannatustaan jopa 1,9 prosenttiyksikköä 9,1 prosenttiyksikköön pysäyttämään puolueen kannatusta vaivanneet vuodot muihin puolueisiin.

Mittausajankohta osui Li Anderssonia sijaistavan Jussi Saramon alkutaipaleeseen opetusministerinä.

Vasemmistoliiton kannatuksessa helmikuun aikana näkyneestä pompusta on maaliskuun aikana kadonnut kuitenkin jälleen 1,3 prosenttiyksikköä ja puolue painui 7,8 prosenttiin.  Taloustutkimuksen Turja arvioi, että vihreät on vienyt kannatusta vasemmistoliitolta. Puolueet ovat niin lähellä toisiaan, että kun vasemmistoliitto vahvistuu, vihreät heikkenee ja toisinpäin.

Viimeisimmässä eduskuntavaaliäänestämisestä kertovassa Ylen kannatusmittauksessa vasemmistoliitto lisäsi kannatustaan 0,4 prosenttiyksikköä ja saisi 7,6 prosenttia äänistä, kun taas marraskuussa sen saama 7,2 prosentin kannatus (- 0,5 %) hipoi historiallisia pohjalukemia.

Vasemmistoliiton äänenkannattaja Kansan Uutiset myönsikin  joulukuussa 2020, että ei auta hallituksen suosio ja näkyvä asema hallituspuolueena, ei omien keskeisten tavoitteiden eteneminen, eikä aktiivinen omien vaihtoehtojen esiin tuominen hallituksen sisällä.

Ei hyödytä edes Halla-ahon rinnastaminen Trumpiin ja väittäminen, että näiden kahden "vaikutusvaltaisen oikeistopopulistin" viestintä sosiaalisessa mediassa on "sukupuolittunutta ja rasistista väkivaltaa".

Lisää tukea perussuomalaisten sättimiseen ja mustamaalaamiseen haettiin rasisminvastaisella viikolla populismiin, rasismiin ja vihapuheeseen aiemminkin perehtyneeltä Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuksen dosentilta, yliopistotutkija Tuija Saresmalta, joka Uuden Suomen 17.3.2021 julkaisemassa haastattelussa sanoi perussuomalaisten olevan rasistinen puolue.

”Hänen kirjoituksiensa perusteella voidaan sanoa, että hän on rasisti”, kulttuurintutkija Tuija Saresma arvioi perussuomalaisten puheenjohtajaa, Jussi Halla-ahoa "tutkijan" arvovallallaan, joka ei kyllä ole hänen verkossa välittämänsä julkisen toimintansa mukaan suinkaan puolueetonta, vaan vahvasti vasemmistolaista ja monikulttuurisuutta sympatiseeraavaa.

Vihervasemmiston tukitolppana hallituksessa keikkuvan ja perussuomalaisten ääniä kalastelevan keskustankaan kannatusta ei hyökkäily perussuomalaisia kohtaan ole piristänyt - päinvastoin.

Ylen marraskuun eduskuntavaalikyselyssä keskustan kannatus laski 0,3 prosenttia 12,1 prosenttiin, joulukuussa edelleen häränpyllyä 0,4 prosenttia, ja vuoden viimeiseksi lukemaksi jäi näin ollen 11,7 prosenttia.

Vastaavasti HS:n viimeisimmissä kyselyissä keskustalla kannatus pysytteli laskusuunnassa: joulukuussa pudotusta 0,3 prosenttiyksikköä 11,4 prosenttiin ja tammikuussa edelleen 0,6 prosenttiyksikköä 10,8 prosenttiin. Helmikuun gallup ei paljoa lievittänyt puolueen pinnetilaa, vaikka kannatus vähän kohenikin (+ 0,2 %). Maaliskuussa suosio hypähti 0,8 prosenttiyksikköä 11,8:aan.

Tammikuussa se onnistui nipin napin pitämään neljännen sijansa vihreiden edellä - ero oli hyvin pieni, 0,2 %. Maaliskuussa keskusta johtaa vihreitä 2,0 prosentilla.

Keskustan Ylen tuoreessa kuntavaalimittauksessa saama 12,5 prosentin kannatus on viisi prosenttiyksikköä matalammalla tasolla kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Keskustan kannatus on myös alhaisempi kuin eduskuntavaaleissa: aiempaa harvempi keskustaa äänestänyt tukisi sitä vaaleissa nyt. Lisäksi sekä kokoomuksen että keskustan äänestäjistä osa pitää tällä hetkellä perussuomalaisia houkuttelevampana vaihtoehtona.

Erityistä kiinnostusta on herättynyt perussuomalaisten nousu Sdp:n ohi suosituimmaksi puolueeksi Ylen julkaisemassa gallupissa 3.12.2020. Tällöin Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan perussuomalaiset nimittäin kasvattivat kannatusta erityisesti miesten keskuudessa, minkä perusteella selviönä pidettiin sen vahvistavan puolueen entisestäänkin vahvaa asemaa miesten puolueena. Mieskannattajien määrä oli puolestaan vähentynyt sekä kokoomuksella että Sdp:llä.

Sekään ei yllättänyt tuolloin Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapalaa:

"Mies ei ole viime aikoina ollut muotia hallituksessa eikä ylipäätään politiikassa", Haapala havainnoi terävästi.

Oman näkökulmansa Ylen marraskuiseen gallupiin ja väitteeseen siitä, että perussuomalaisten suosio olisi vahvistunut yhä enemmän miesten keskuudessa, toi MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki 3.12.2020 Kommentti-kirjoituksessaan "PS kaappasi muilta puolueilta miehet ja kiri gallupkärkeen, kun puhe nuorten jengiväkivallasta yltyi – riittääkö SDP:n kiito kevään kuntavaaleihin asti?".

Eeva Lehtimäen mielestä "kiinnostava penkomisen paikka politiikan tutkijoille" olisi se, että samaan aikaan kun maata johtaa naishallitus, perussuomalaisten kannatuspohja nojaa entistä tiukemmin miehiin.

Vaikka perussuomalaisten uskotellaan olevan erityisesti oikeistolaisten miesten ja vihreät vasemmistoon kallellaan olevien koulutettujen naisten puolue, on tuotava esiin se, että yhä useammasta naisestakin tulee "persu".

Tästä hyvänä esimerkkinä on punavihreästä kuplasta perussuomalaisiin siirtynyt Anni Koponen, jolle tärkein syy, miksi hän kallistui vihreistä perussuomalaisiin, on huoli suunnasta, mihin Suomea viedään.

"Nykyinen suunta on maalle haitallinen. Istuvan hallituksen kausi on ollut tähän mennessä sellaista kohellusta, että olen tuntenut välillä myötähäpeää. Kokemattomuus ja epävarmuus välittyvät tällaiselle tavan kansalaisellekin.

Maan kokonaisedun sijaan ykkösenä on oma ideologia. Tämä ilmenee muun muassa siten, että hallitus on nostanut intersektionaalisen feminismin tasa-arvo-ohjelmansa lähtökohdaksi", Koponen taustoittaa syitä, miksi entinen punavihreä valitsi perussuomalaiset puolueekseen.

Myös maahanmuuttajanaisia on liittynyt perussuomalaisiksi.

Perussuomalaisia tukevien naisten kannatus onkin kääntynyt nousuun.

Siksi on vähintäänkin harhaanjohtavaa ottaa maalitauluksi miehet ja määrittää sukupuolesta selittävää tekijää puoluevalintojen taustalla, ja tarkastella "ilmiötä" sukupuolittain, kuten Yle tekee 22.11.2020 päivätyssä artikkelissaan "Se yksi muuttuja".

Tällaista leimaamista ja maalittamista sukupuolen perusteella Yle pitää kuitenkin tässä kohtaa täysin hyväksyttävänä, sillä se syyllistyy siihen itse ja se sopii sen omaan agendaan.

Analysoimalla "ilmiötä sukupuolittain" Yle tulee rikkoneeksi valtamedialle ominaista pyhää ohjenuoraansa, joka olisi välttää vastenmielistä kaksijakoista sukupuolijaottelua, jota se normaalisti viimeiseen asti vierastaa sille hurskaan sukupuolineutraalisuuden ja monimuotoisuuden nimessä.

Kaiken lisäksi Yle väittää, että "ilmiöstä puhutaan Yhdysvalloissa, mutta se näkyy myös Suomessa" ja mielivaltaisesti päätyy johtopäätökseen, joka menee tähän tapaan:

"Jos miehet olisivat saaneet päättää, Donald Trump olisi noussut presidentiksi komein luvuin.

Jos naisilta taas kysytään, Joe Biden olisi voittanut vielä selvemmin kuin nyt.

Republikaanien miehistymisestä ja demokraattien naisistumisesta on puhuttu Yhdysvalloissa jo jonkin aikaa. Ilmiö ei ole kuitenkaan vain amerikkalainen.

Suomessakin voidaan puhua miesten puolueesta ja naisten puolueesta. Tarkemmin: perussuomalaisista ja vihreistä."

Ei voi mitenkään välttyä ajattelemasta, että Yle, kuten muukin valtamedia - uskollisena punavihreälle globalistiselle agendalleen ja vihervasemmistohallituksemme tarjoamalle intersektionaaliselle feminismille - antaa selvästi ymmärtää Yhdysvalloissa Donald Trumpia ja Suomessa puolestaan perussuomalaisia kannattavien olevan "pahiksia" ja hierarkiassa alimpana, koska heidän väitetään olevan suurimmaksi osaksi valkoisia heteromiehiä (osa patriarkaalista sortojärjestelmää) ja siis rivien välissä ilmeisesti ilkeitä ihmisiä, joilla on vahingollisia, rasistisia aikeita.

Vastaavasti taas Yhdysvalloissa Joe Bideniä ja Suomessa vihreitä tukevat ovat naisia ja täten melko korkealla hierarkiassa marxilaisuudesta ammentavan intersektionaalisen feminismin mukaan, ja tietysti "hyviksiä": automaattisesti kaikin puolin ylevien, ihailtavien ja kunnioitettavien näkemysten kannattajia.

"Trump is for the boys. Trump on pojille", Yle täsmensi agendaansa viitaten New York Magazinen lokakuiseen artikkeliin "Miehet ja naiset eivät ole koskaan olleet poliittisesti jakautuneempia" .

Tarkastelematta kuitenkaan "ilmiötä sukupuolittain" tai ottamatta kantaa sen enempää punaviherhallituksemme lanseeraaman uuden tasa-arvo-ohjelman kantavaan näkökulmaan eli intersektionaalisen feminismin vaatimaan "kastijärjestelmään" --- joka asettaa ihmiset nokkimisjärjestykseen heidän syntymässä saatujen ominaisuuksiensa perusteella, joka näin ollen on kyllä rasistista ja erittäin ongelmallista --- voitaneen pohtia, mikä sitten mahtaa selittää sitä, että perussuomalaiset on ykkönen 18-49 -vuotiaiden keskuudessa ja taistelee 50-64 -vuotiaiden joukossa tasapäin Sdp:n kanssa kärkipaikasta.

Myös eläkeläiset ovat ottaneet perussuomalaisuuden omakseen, siinä ryhmässä puolueen kannatus on nousussa.

Lisäksi merkille pantavaa on se, että perussuomalaisten kannatus sen kuin vaan vahvistuu maakunnissa.

Maaseudun Tulevaisuuden tammikuussa julkaistun kuntavaalikyselyn mukaan kysyttäessä maaseutumaisissa kunnissa asuvilta, "mikä puolue ymmärtää parhaiten maaseudulla ja maakunnissa asuvien ihmisten asioita", perussuomalaisten suosio kasvaa ja keskustan putoaa.

Valitettava tosiasia nimittäin on, että keskusta elää maaseudun ahdingosta eikä se voi olla näkymättä keskustan kannatuksessa.

Perussuomalaisten kannatus maanviljelijöiden keskuudessa kasvaa kohisten.

Keskustan viljelijäkannatus on Maaseudun Tulevaisuuden tuoreen kyselyn mukaan kuntavaaleissa putoamassa rajusti.  Eniten kannatustaan on kasvattanut perussuomalaiset, jota aikoo äänestää joka kuudes kantansa kertonut viljelijä.

Jussi Halla-aho on aiemmin aivan aiheellisesti moittinut keskustan politiikkaa siitä, että keskusta haluaa käyttää hyväksi maaseudun heikentynyttä tilannetta esiintymällä rahojen ja tukiaisten jakajana. Halla-aho on useasti tarkentanut viitanneensa tällä lähinnä EU-aluetukien jakamiseen.

"Perussuomalaiset hyväksyy maataloustuet.

Katsomme, että maatalous pitäisi irrottaa EU:n kompetenssista ja siirtää takaisin kansalliselle tasolle, koska näemme, että kotimainen maatalous ja energiantuotanto on myös kansallisen turvallisuuden kysymys", Halla-aho alleviivasi Maaseudun Tulevaisuuden kuntavaalipaneelissa 11. tammikuuta 2021 ja sanoi, että ministeri Saarikko perusteettomasti "heiluttelee Euroopan unionista tulevaa rahasäkkiä maalaisten silmien edessä".

"Täytyy muistaa se tosiasia ja uskon, että ihmiset sen ymmärtävätkin, että Suomi ei saa senttiäkään eikä latiakaan Euroopan unionista mihinkään tarkoitukseen.

Suomi on EU:n nettomaksaja. Me saamme osan siitä rahasta takaisin, jonka me olemme EU:lle maksaneet. On paljon järkevämpää maksaa esimerkiksi alueellisia tukia kansallisesti, suoraan valtion budjetista kuin kierrättää niitä EU:n byrokratian kautta, jonne niistä suurin osa katoaa", perussuomalaisten puheenjohtaja, entinen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho jälleen kerran teki tiettäväksi.

Keskustan surkeaa kannatusta ei ole onnistunut saamaan lentoon edes puheenjohtajavaihdos Katri Kulmunista Annika Saarikkoon, johon kohdistuu suuria toiveita.

Silmiinpistävää on tiede- ja kulttuuriministerin salkkua kantavan Saarikon kaikissa puheenjohtajatenteissä täynnä itseään oleva, pollea asennoituminen erityisesti Jussi Halla-ahoa kohtaan, jonka hän omasta mielestään on teilaavinaan mennen tullen tekeytyessään mahtipontiseksi maaseudun puolustajaksi.

Vastausta Saarikon päällekäyvään ja suurieleiseen käyttäytymiseen ei tarvitse hakea kaukaa, kun tietää kenen ja minkälaisten ryhmien etuja Saarikko todellisuudessa haluaa ajaa.

Feministiksi tunnustautuva, keskustan liberaalisiipeä edustava ja "tulevaisuuden lupauksena" pidetty Saarikko perusti vuonna 2009 sielunsiskojensa kanssa "naissolidaarisuutta edistävän" nuorten naisten Kerttu-verkoston, joka pyrkii tuomaan naisnäkökulmaa "ukkoutuneeseen keskustaan".

Kerttu-verkosto kuvailee itseään "valovoimaisten, yhteiskunnallisista asioista ja vaikuttamisesta kiinnostuneiden naisten yhteisöksi", jossa toimiminen on avointa kaikille naisille.

Saarikko suhtautuu myös erittäin myönteisesti ihmisoikeusjärjestöksi naamioituneeseen seksuaalisten vääristymien normalisointia ajavaan lobbausjärjestö Setaan ja Sateenkaariyhteisöt ry nimittikin vuonna 2015 tuolloin keskustan varapuheenjohtajana ja kansanedustajana toimineen Saarikon homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettilääksi.

Saarikko toi jo tällöin julki näkemyksensä, jonka mukaan hyvinvoivissa kodeissa, myös samaa sukupuolta olevien vanhempien perheissä, "kasvaa onnellinen Suomi".

Myöhemmin Sipilän hallituksessa perhe- ja peruspalveluministerinä toimiessaan (2017-2019) Saarikko on pitänyt niin ikään teerenpeliä Setan kanssa ja sanonut olevansa valmis viemään translain muuttamista eteenpäin heti, jos asiassa löytyy yhteinen poliittinen tahto.

Yksi näkyvimmistä sateenkaarivaikuttajista Suomessa, hiljattain "Poika ja hame" -lastenkirjan julkaissut ja itsekin hameita arjessaan päälleen pukeva entinen vihreiden kansanedustaja Jani Toivola kertoi huhtikuussa 2019 Setan Sanoja -podcastissa sateenkaaripoliikan tekemisestä eduskunnassa ja ylisti "tosi hyvää keskusteluyhteyttä" Annika Saarikkoon.

Maahanmuuttopolitiikassaankaan Saarikko ei ole linnoittautunut niin sanotun perinteisen kepukuplan sisälle, keskustalle aiemmin ominaisempaan arvokonservatismiin, vaan kärkkäästi profiloitunut monikulttuurisuuden ja haittamaahanmuuton kannattajaksi sekä islamin puolestapuhujaksi Suomessa.

"Suhtaudun maahanmuuttoon myönteisesti ja näen tässä onnistuneen kotouttamisen kautta myös todella paljon mahdollisuuksia, kun otetaan huomioon Suomen ikääntyvä väestö ja talouden kestävyysvaje", Saarikko intoili vuonna 2015, kun Suomeen vyöryi noin 32 000 laitonta elintasosiirtolaista.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos on kiinnittänyt hiljattain osuvasti huomiota HS:n haastatteleman keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon esittämään vaatimukseen, että Suomeen pitää saada 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa lisää vuosittain:

"Keskusta kampanjoi iskulauseella ”Se kotimainen vaihtoehto” ja samaan aikaan haluaa Suomeen lisää ulkomaista halpatyövoimaa. Herättääkö luottamusta?" Grönroos kysyy 13.3.2021 Twitterissä.

Saarikko väläytteli myös jo vuonna 2010 ikiomaa käsitystään keskustan arvomaailmasta ja yhteisöllisyyden periaatteista vaatimalla Suomeen länsimaiseen yhteiskuntaan täysin sopeutumattoman islamin uskonnon imaamien eli islamilaisten uskonoppineiden koulutusta.

Saarikko elätteli mielessään harhakuvitelmaa, että imaamikoulutus tukisi muslimien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja näin hälvennettäisiin ennakkoluuloja ja epäluuloisuutta. Hän sanoi pitävänsä ”räsäsläistä” sekä perussuomalaisten erilaisuutta torjuvaa maailmankuvaa ahdistavana.

Kaikki edellä mainittu ja tällainen katsantokanta, jollaista Saarikko viljelee ylpeänä "Meillä on unelma" - ja Pride-hengessä, synnyttää suomalaismaajusseissa melko varmasti huolta aiheuttavaa pohdintaa, joka iskee suoraan vyön alle ja nyrkillä vasten kasvoja loukaten perinteistä keskustalaista arvopohjaa.

Summa summarum, Saarikko istuu kuin nyrkki silmään Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton punavihreään hallitukseen, sillä Saarikon ajatusmaailma ei poikkea lainkaan vihervasemmistolaisista linjauksista.

Kaiken kruunaa Saarikon viimeisin missio asettua kouluissamme tapahtuvan aivopesun tukijaksi. Keskustan eduskuntaryhmän talvipäivillä Helsingissä Annika Saarikko puhui muunneltua totuutta ja väitti perussuomalaisten "heittäneen miltei sadantuhannen opettajan ylle varjon heidän ammattitaitonsa puutteesta".  Kyselyjen ykköspuolue eli perussuomalaiset oli vain aidosti ja ihan perustellusti huolestunut siitä, että Suomen kouluissa pakkosyötetään puoluepoliittisia näkemyksiä.

Keskustan onnettomassa kannatuksessa tulee eittämättä näkyviin se, että se maksaa hintaa vihervasemmistolaisesta hallituskipeydestään ja siitä, että se antoi joulukuussa tukensa Haaviston luottamukselle - lukuunottamatta yhtä kansanedustajaa, Hannu Hoskosta, joka äänesti ainoana keskustan ja hallitusrintaman edustajan Haaviston luottamusta vastaan.

Kaiken huippu oli se, että keskustan eduskuntaryhmä päätti rangaista Hoskosta, koska Hoskonen ei antanut lakia rikkoneelle Haavistolle luottamusta, kuten muu ryhmä.

Vielä ei kuitenkaan ole vahvistusta saatu siitä, jättikö keskusta vai ei hallitusrintamasta Haavisto-äänestyksessä livenneen Hoskosen ojentamatta.

Hoskonen on muutenkin ollut "kuuma peruna" keskustan eduskuntaryhmälle. Hän on nimittäin kertonut myös vastustavansa oman puolueensa ja hallituksen linjaa EU:n elvytyspaketissa.

Vaikka keskustan "kapinallinen" Hannu Hoskonen on pauhannut ja vannonut, ettei hyväksy EU-elvytyspakettia, loppujen lopuksi hän kuitenkin tuki hallitusta ja asettui ratkaisevassa välikysymysäänestyksessä keskiviikkona 17. helmikuuta 2021 hallituksen linjoille.

Äänestys koski perussuomalaisten hallitukselle jättämää välikysymystä EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista.

Mitä tulee siihen, että Pekka Haavisto rikkoi lakia ministerinä ja jatkaa edelleen, Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala on todennut keskustan antaman tuen lakia rikkoneelle ulkoministeri Pekka Haavistolle johtaneen siihen, että keskustassa perutaan kuntavaaliehdokkuuksia ja "ehdokasasettelu on helisemässä".

Setä Arkadia alias Timo Haapala korosti 17. tammikuuta 2021 Ilta-Sanomissa Kommentti-kirjoituksessaan "Matti Vanhasen paikkaa jaetaan jo täyttä häkää – ministerikiima pitää kepun hallituksessa" olevansa varma siitä, että keskustan eduskuntaryhmässä ei ole mitään aitoa halua kaataa nykyistä hallituspohjaa:

"Hinku ministeriksi eli niin sanottu ministerikiima pitää kepun hallituksessa.

Luvassa on ministerikierrätys, ja se vaikuttaa kansanedustajiin kuin hirvenraato karhuun. Jo kuvitelma ministeriauton takapenkin hajusta houkuttelee innokkaimpia haaskalle.

Joulun alla keskusta oli kovasti tohkeissaan, kun se äänesti hallituksen kaatumisen pelossa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) luottamuksen puolesta. Medialle myytiin tarinaa, että keskusta olisi ehkä kaatanut hallituksen, muttei tehnyt sitä, koska se olisi ollut henkilökysymys ja vaikuttanut pinnalliselta.

Ehei, sanoo Setä Arkadia."

Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala on viime aikoina kunnostautunut toden teolla kritiikissään ja antanut kurinpalautusta ja "isän käreestä" ympäri korvia myös räikeän puolueellisille valtamedioille, jota hän itsekin edustaa.

On ollut yleisesti nähtävillä, miten valtamedian taholta on viimeiset kymmenen vuotta järjestelmällisesti, lähes demonisesti ja tauotta hyökätty yksinomaan perussuomalaisten puheenjohtaja, Jussi Halla-ahon kimppuun.

Setä Arkadia näytti muille "vastuullista journalismia" suoltaville toimittajille mallia siitä ihan aikuisten oikeasta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta haastamalla tiukasti muitakin puolueiden puheenjohtajia muun muassa Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä 12. tammikuuta 2021.

Vihreä sisäministerimme Maria Ohisalo joutui totisesti epämukavuusalueelleen toimittaja Timo Haapalan hiillostaessa ja tivatessa häneltä mielipidettä Greenpeace-aktivistien tempauksesta kiipeillä eduskuntatalon pylväissä maaliskuussa 2019 sekä puoluetoverinsa, Pekka Haaviston lainvastaisista toimista ministeritehtävässään.

Ilta-Sanomien toimittaja huomautti ministeri Maria Ohisalolle, että oikeus katsoi pylvästempauksen olleen laissa tarkoitettua tunkeutumista rakennukseen ja tapahtuman johdossa oli ammattimaisesti toiminut kansainvälinen joukko:

"Tämä rinnastuu tietenkin Capitolin tapahtumiin Yhdysvalloissa. Miten kommentoit tätä viime eduskuntavaalien välikohtausta eduskunnan pylväissä?" Haapala patisti sisäisestä turvallisuudesta vastaavaa ministeriä, Maria Ohisaloa vastaamaan kysymykseen.

Haapala muistutti, että vihreät ei ole tuominnut ilmastoaktivistien tempausta kivuta eduskunnan pylväisiin, joka on todettu eduskuntarakennukseksi, ja vaati tietää Ohisalon henkilökohtaisen näkemyksen.

Vastaus oli äärettömän tiukassa, kun Ohisalo väisteli kysymyksiä ja kieltäytyi myöntämästä vihreiden metkujen olevan laittomia.

"Mikä teidän kantanne on, herranen aika? Siihen on helppo vastata, kannatatteko semmoista tekoa vai ettekö kannata ja oliko se huono juttu vai eikö se ollut?

Mikä teidän kantanne on tähän asiaan, oliko se virheliike?" Haapala grillasi eikä antanut periksi. Toimittaja teki selväksi, että nyt ei olla eduskunnan kyselytunnilla, vaan on vastattava kysymykseen.

Monien tarkentavien kysymysten sekä asian vierestä vastaamisten jälkeen Ohisalo oli lähes pakotettu vihdoin antamaan vastaus, että "no en kannata, koska siinä tämä järjestö rikkoi lakia".

Tällainen vihreiden ristiriitaisuus ja Ohisalon kiemurtelu tuo varmasti lisää äänestäjiä perussuomalaisille.

Ohisalon kiertely ja kaartelu vastattaessa yksinkertaiseen kysymykseen kyseisessä Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä oli vain yksi, mutta hyvä kouluesimerkki siitä, miten hämmästyttävää vihreiden tekopyhyys ja kaksinaismoralismi on. Säännöt ja lait ovat muita varten, vihreitä ne eivät koske: riehuminen ja lainvastainen toiminta on salllittua vihervasemmistolle.

Juuri tähän - ja täysin oikeutetusti - perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho otti kantaa joulukuussa 2020 tuumaustunnilla poliittisessa ajankohtaiskatsauksessaan ihmetellessään hallituskumppaneiden sietokykyä vihreälle sekoilulle ja valaistessaan laajemmin vihreiden instituutioita nakertavia puuhia sekä ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) tapausta.

Halla-aho totesi vihreiden olevan vaarallinen ääriliike, joka edistää omaa ideologiaansa röyhkeästi, tehokkaasti ja säännöistä piittaamatta.

"Vihreät ministerit miehittävät virkakuntaa omilla hengenheimolaisillaan, hämärtävät laillisen ja laittoman rajaa esimerkiksi asettumalla Elokapina-hulinoitsijoiden puolelle ja poliisia vastaan, ja tuhoavat perustuslakivaliokunnan uskottavuutta puoluepolitisoimalla sen toimintaa ja kyseenalaistamalla, vähättelemällä ja vääristelemällä sen ratkaisuja", Halla-aho luetteli.

"Sdp ja keskusta, aiotteko te todella katsella tätä menoa ja tukea sitä vielä seuraavat kaksi ja puoli vuotta?

Historia tuntee tapauksia, joissa valtavirtapuolueet ovat päästäneet fanaattisen ääriliikkeen vallan kahvaan ja kuvitelleet ylimielisesti voivansa kesyttää sen. Niissä kokeiluissa on käynyt huonosti", Halla-aho varoitti ja peräänkuulutti katseiden kääntyvän erityisesti vihreiden hallituskumppaneihin, joiden suojeluksessa ja siunauksella asiat tapahtuvat.

Perussuomalaiset on vakavasti huolissaan punavihreän hallituksen politiikasta ja sen vaikutuksista Suomelle ja suomalaisille.

"Me emme halua, että maakunta-Suomi tyhjennetään metropoli-intoilulla, asumisen, liikkumisen ja kuljetusten himoverotuksella ja metsä- ja turveteollisuuden alasajolla.

Me emme halua, että suomalaisten turvallisuus vaarannetaan Euroopan löysimmällä turvapaikkapolitiikalla ja jihadistien maahantuonnilla.

Me emme halua, että palkkoja poljetaan ja sosiaaliturvajärjestelmää kuormitetaan halpatyövoiman maahantuonnilla", perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho summasi perussuomalaisten tuumaustunnilla maanantaina 25.1.2021 PS:n esitellessä kuntavaaliohjelmaansa otsikolla "Asiat tärkeysjärjestykseen".

Asiat on perussuomalaisten mukaan kyettävä todellakin panemaan tärkeysjärjestykseen, ja heille tärkeysjärjestyksen kärjessä on suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus.

Perussuomalaiset eivät tahdo, että suomalaiset sidotaan entistä tiiviimmin eurooppalaiseen velkavankeuteen.

Keskusta tukee vahvasti EU-elvytyspakettia ja PS on puolestaan kritisoinut sitä viime kesästä lähtien. Kysessä on EU:n niin sanottu "koronaelpymispaketti", johon Suomi sitoutuu maksamaan 7 miljardia euroa Etelä-Euroopan maiden talousongelmien rahoittamiseen ja saa siitä palkinnoksi takaisin noin puolet. Hiljattain on käynyt ilmi, että Suomen saamiset hupenevat puolella miljardilla eurolla.

"Rahat on kuitenkin käyty jo jakamassa maakunnissa", Halla-aho huomautti.

"Aikooko keskusta harkita uudelleen tukeaan Suomen osallistumiselle elpymispakettiin. Vastaus lienee edelleen, eipä tietenkään", Halla-aho haastoi keskustaa.

Eduskunta ei ole vielä edes hyväksynyt EU-elvytyspakettia, mutta vihreät ministerit ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) mehustelevat jo, miten rahat törsätään.

Perussuomalaiset ovat korostaneet vaalien yleispoliittista ja valtakunnallista merkitystä. Vastaavasti muut puolueet ja media ovat vakuutelleet, että vaaleissa otetaan kantaa vain kuntien asioihin.

"Tähän ne eivät usko itsekään", Halla-aho on tähdentänyt.

Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa-lehti haastatteli  tammikuun alussa keskustan entisiä puoluesihteereitä artikkelissaan "Vene vuotaa, mutta välttääkö keskusta kuntavaalikarikon? – Ex-puoluesihteerit pitävät ehdokasasettelua ratkaisevana".

"Keskustan ei olisi pitänyt lähteä hallitukseen eduskuntavaalien jälkeen. Se kiinnittyy liikaa punavihreiden hallituskumppaniensa kylkeen. Me emme ole päässeet muodostamaan agendaa. SDP, vasemmistoliitto ja vihreät koodinoivat poliittista toimintaa keskenään ja onnittelen niitä siitä. Keskusta menee neuvotteluihin jonkinlaisen toivelistan kanssa, mutta ei uskalla sanoa, että tässä ja täss

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Huhuja liikkeellä...

5/4/2021

Tässä viserteli muutama hyvin asioita tunteva pikkulintu, että hallitus saattaa kaatua omaan voimattomuuteensa ja neuvottomuuteensa.

Mieliala kuulema maassa – pääsiäislomalle mentiin Titanic-tunnelmissa.

Avustajakaarti ahdistunut ja etsii syyllisiä. Sanna murjottaa. Kiuru hävinnyt jonnekkin.

Mutta ennen kaikkea se Lainsäädännön Hird -pataljoona, se satapäinen Camelot on pulassa – niin paljon työtä meni hukkaan. Kaikki voimat ponnistettiin ja saatiin aikaan susi.

Tähänkö tämä sitten tyssäsi?

Mämmi ei nyt maistu ja kaikki miettivät kuulema ”plään piitä”.

”Mistä mä saan työpaikan?"

Kuka antaa sen armoniskun? Kepu? Antti? Omat?

Vai Sanna joka on ”niin väsynyt…?”

Arto Luukkanen

dosentti

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Miksi eduskunta ei hyväksynyt Sanna Marinin hallituksen lakiesitystä?

4/4/2021

Esitys ei täyttänyt tarkkarajaisuuden ja oikeusvarmuuden osalta oikeusvaltiossa edellytettäviä kriteereitä. Se ei määritellyt riittävällä selkeydellä esimerkiksi sitä, mikä on maski, mikä on vakiintunut parisuhde, tai mikä on välttämätön tarvike. Kansalaisella ei siis olisi ollut edellytyksiä arvioida, onko suunniteltu liikkuminen poikkeusten piirissä vai ei.

Esitys ei kohdistunut niihin ongelmiin, joilla sitä perusteltiin: sisätiloissa tapahtuviin kokoontumisiin. Sen sijaan se osui kaikkeen muuhun, esimerkiksi elinkeinovapauteen. Sen valvonta olisi myös syönyt jo helisemässä olevan poliisin resursseja, eikä aukotonkaan valvonta olisi estänyt mainittuja tartuntatilanteita.

Herää kysymys, miksi hallitus tuo toistuvasti eduskuntaan luokattomasti valmisteltuja esityksiä, joilla ei ole menestymisen edellytyksiä. Edellinen esimerkki oli syksyllä annettu esitys rajojen koronaturvallisuuden parantamiseksi. Voiko kyseessä olla pelkkä epäpätevyys? Esityksiä on valmisteltu virkatyönä ministeriöissä, ja oikeuskanslerikin on päästänyt ne seulastaan läpi.

Vai onko tämä tarkoituksellista toimintaa, jolla luodaan palomuuria hallituksen ja vastuun väliin? Tapa olla tekemättä mitään ja vierittää vastuu mahdollisista (epidemiologisista) seurauksista eduskunnan niskaan. Kun oppositio ja media ihmettelivät pitkin talvea, että taudinkantajat pääsivät vapaasti lampsimaan rajojen yli, pääministeri kommentoi, että "kyllähän hallitus yritti ja antoi esityksen, mutta se ei kelvannut eduskunnalle".

Ei eduskunta voi hyväksyä lakeja, jotka eivät täytä lainsäädännölle asetettuja minimistandardeja.

Jussi Halla-aho

puheenjohtaja (ps)

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Somalit - osa kaksi

4/4/2021

YK:n raportti 2019 paljasti, etteivät Afrikasta Eurooppaan saapuvat ole vainottuja eikä heitä vaivaa suunnaton köyhyys. Massasiirtolaisuuden pääasiallinen syy on halu saada parempi toimeentulo, vaikka suurin osa tulijoista hakeekin turvapaikkaa Euroopasta.

Siirtolaisuus haittaa merkittävästi lähtömaiden kehittymistä. Nuorten maastamuutto ja kotimaahan jääneiden lisääntyvä luottamus Eurooppaan päässeiltä saapuviin rahalähetyksiin rapauttavat kotimaan taloudellista kehittymistä ja hallitusten uudistuksia, jotka ovat välttämättömiä Afrikan maiden muodostumiselle houkutteleviksi asuinpaikoiksi.

Omat kokemukseni ovat, että rahalähetykset Suomesta johtavat laiskuuteen. Lähetin masaitytön koulunkäyntiin rahaa, mutta perheen äiti käytti rahat ja totesi, ettei hänen tarvitse enää tehdä töitä kun Suomesta saa rahaa. Lopetin rahalähetykset ja jatkoin vasta kun tyttö oli jatko-opinnoissa. Nekin rahat menivät lorvailuun. Lähetykset olivat pieniä, 100-150 euroa, mutta masaimaassa kymmenkertaiset ostovoimaltaan.

Vainoaminen ja vakava haitta

Kaikilla, jotka saattavat kotimaassaan joutua vainotuksi tai kärsimään vakavaa haittaa, on oikeus pyytää kansainvälistä suojelua. Turvapaikka kuuluu perusoikeuksiin, ja sen myöntäminen henkilöille, jotka täyttävät vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen kriteerit, on sopimusvaltioiden, siis myös unionin jäsenvaltioiden, kansainvälinen velvoite.”

Tuolla EU:n noudattamalla perusteella jokainen Somalian 16 miljoonasta asukkaasta on oikeutettu tulemaan Suomeen.

igrin kaksi tutkijaa kävi Mogadishussa maaliskuussa 2020 perehtymässä turvallisuustilanteeseen. Kaupungissa al-Shabaabin asema on vahva. Erilaisia turvallisuusvälikohtauksia pääkaupungissa aiheuttaa tavanomainen rikollisuus.

Al-Shabaab (suom. nuoret, nuoriso) on somalialainen islamistinen liike, joka taistelee Somalian hallitusta vastaan. Migrin mielestä kyse on islamistisesta terroristijärjestöstä. Sisällissota ei ole Geneven sopimuksen mukaan turvapaikkaperuste.

Ruotsissa maahanmuuttajien aiheuttama jengiytynyt väkivalta on merkittävän suuri (pommit, autopalot, koulujen polttaminen, raiskaukset). Raiskauksia Ruotsissa tehdään eniten maailmassa afrikkalaisen Lesothon jälkeen. Tavanomaista rikollisuutta, mitä se sitten onkin, on myös pääkaupunkiseudulla Suomessa paljon.

Somalia on kooltaan kaksi kertaa Suomen kokoinen. Somalit ovat olleet kiertävää paimentolaiskansaa. Sen takia muuttaminen pois Mogadishusta maan sisällä on oikeampi tapa hakea rauhallisuutta kuin muuttaa Eurooppaan.

Geneven yleissopimus on tehty 1951. Sitä ei ole päivitetty muuttuneeseen maailmaan. 70 vuotta sitten elettiin II maailmansodan ollessa lähellä ihmisten mieliä, erityisesti Euroopan pilkkominen kommunistien valtaan, juutalaisten kansanmurhat. Sen jälkeen on tullut väestöräjähdys, maapallon väestömäärä on 3-kertaistunut; Afrikassa 6-kertaistunut. Kaikkein eniten maahanmuuttoon Eurooppaan vaikuttaa sosiaaliturva. Vuonna 1951 jokainen uuteen maahan muuttanut elätti itsensä miten parhaiten kykeni. Mitään sosiaalitukia ei ollut.

Kokonaan on unohtunut yleissopimuksen 2 artiklan Yleisvelvoitukset:

Jokaisella pakolaisella on oleskelumaataan kohtaan velvollisuuksia, jotka vaativat erityisesti, että hän noudattaa sen lakeja ja määräyksiä ja alistuu toimenpiteisiin, joihin on ryhdytty yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi.

Matkan rahoittaminen

Suomalaiselle lentomatka Helsinki – Mogadishu maksaa noin 500-600 euroa. Afrikasta ostettuna yhdensuuntainen lippu on halvempi. Silti matkan rahoittaminen vaatii kuukausien palkan. Matkat maksetaan usein Suomessa asuvan maanmiehen sosiaalituesta, jonka tulija maksaa takaisin saatuaan oleskeluluvan. Aiemmin Suomi haki perheenyhdistettävät verorahoilla Suomeen, mutta siitä on periaatteessa luovuttu; käytännössä tosiasiallisesti ehkä ei. Matkoja Eurooppaan tehdään erilaisin tavoin - lento on yksi yleistynyt tapa tiukemman rajakontrollin takia.

Rahanvälitys Suomesta Somaliaan tehdään kansainvälisten välitysyritysten kautta. Helsingissä Hämeentiellä on Dahabshiil Money Transfer and Exchange Oy:n toimipiste. Sen liikevaihto muodostuu rahansiirtopalkkioista. Vuonna 2019 liikevaihto oli 84.075 euroa, mikä tarkoittaa kymmenien tuhansien (kpl) rahalähetyksiä Suomesta. Palkkojen mukaan yhtiössä työskentelee kaksi ihmistä. Western Unionin palkkio 100 euron lähettämisestä Somalimaahan on 1,90 euroa. Afrikkaan rahaa välittävät monet muutkin – esimerkiksi Itäkeskuksen vieressä olevassa Puhoksessa on rahanlähetysyritys. Rahaa kuljetetaan myös käteisenä kotimaahan.

Ulkomailla asuvat somalit lähettivät Somaliaan sukulaisilleen ja ystävilleen noin 1,1 miljardia euroa vuodessa (arvio 2014).

Turvapaikat ja oleskeluluvat

Vuosina 2000-2009 somalit saivat Suomesta kahdeksasn turvapaikkaa. Vuosina 2010-2014 annettiin 68 turvapaikkaa, joista puolet vuonna 2014. Vuonna 2015 tein kantelun oikeuskanslerille siitä, etteivät Migrin päätökset somaleista ole laillisia, koska he saavat jäädä, vaikka eivät saa turvapaikkaa. Migri säikähti ja alkoi tehtailemaan 2015 turvapaikkaan oikeuttavia päätöksiä. Vuoden 2015 261 turvapaikoista valtaosa annettiin kantelun jälkeen. Kantelusta oikeuskansleri pyysi vastineen, minkä takia Migrille tuli kiire muuttaa käytäntöjään. Seuraavana vuotena 2016 annettiin 321 turvapaikkaa. Siis yli neljä kertaa enemmän kuin 25 ensimmäisenä vuotena yhteensä.

Vuosina 2001-2007 somalit eivät saaneet yhtään kielteistä päätöstä, 2008 neljä. Irakilaisten invaasion imussa myös somalit rantautuivat Suomeen 2015. Sen takia kielteisen päätöksen sai 922 somalia. Yhdessä vuodessa puolet koko kielteisten päätösten määrästä 30 vuodessa 1991-2020.

Oikeuskansleri ei ottanut kantelua käsittelyyn ja perusteli sitä sillä, että Suomen tekemät linjaukset ovat poliittisia. Tuleva historiankirjoitus ehkä selvittää, mistä tässä oli kyse ja mikä muutti presidentti Koiviston kannan.

Yleiset syyt

Migri: Muiden kuin EU- ja ETA-kansalaisten on haettava oleskelulupaa, jos he aikovat oleskella Suomessa – muussa kuin matkailutarkoituksessa – yli 90 vuorokauden ajan. Oleskelulupaa voi hakea usealla eri perusteella.

Kun turvapaikan hakija tulee Suomeen, hän sanoo viranomaisille hakevansa turvapaikkaa. Käytännössä siihen riittää sana ”asylum”. Sana tarkoittaa suomeksi 1. turvapaikka, 2. mielisairaala, 3. turvapaikkaoikeus.

Väestö lisääntyy, osa muuttaa pois, uusia lapsia tulee

Rajatarkastusviranomainen tai poliisi kirjaa hakijan perustiedot, tallentaa hakijan sormenjäljet, allekirjoituksen ja valokuvan. Sen jälkeen turvapaikanhakija ohjataan vastaanottokeskukseen.

Jos turvapaikan hakija saa oleskeluluvan, se on aina määräaikainen neljäksi vuodeksi.. Migri myöntää jatkoluvan, jos edellytykset, joiden perusteella myönnettiin oleskelulupa, ovat edelleen olemassa. Jatkolupa voi olla pysyvä. Kansalaisuutta voi hakea jatkoluvan aikana.

Vertailun vuoksi Suomen ikäpyramidi

Suomessa on pidetty itsestään selvänä, että tänne kerran tullut saa tänne jäädä, vaikka turvapaikkaoikeus pitäisi ennen jatkoluvan myöntämistä selvittää uudelleen.

Ulkoministeri Ahmed Isse Awad vetosi 2019 somaleihin ja pyysi maanmiehiään palaamaan kotiin auttamaan Somalian jälleenrakentamisessa. Suomessa koulutuksen saanut olisikin mitä parhainta työvoimaa kotimaassa.

Oleskeluluvat (ei kansainvälistä suojelua)

Oleskelulupa haetaan mm. työntekoon Suomessa. Lupa edellyttää riittävää toimeentuloa.

Somalit hakevat lähinnä perheenyhdistämisiä, jolloin ei ole toimeentulovaatimuksia, mikäli hakemus tehdään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun oleskelulupa on tullut turvapaikkaa hakeneen tiedoksi. Suomessa on tehokas pakolaisneuvonta, jolla varmistetaan, että kaikki tietävät ajoissa mahdollisuudesta tulla Suomeen elämään sosiaaliturvan varassa.

Sanna Marinin hallitusohjelmassa on esitetty helpotuksia turvapaikkamenettelyyn, mm evätyn turvapaikan muuttaminen työperäiseksi oleskeluluvaksi.

Vuonna 2020 somalit hakivat oleskelulupia 1 647. Samana vuonna turvapaikan hakijoita Somaliasta oli 465. Korona vaikuttaa tilastoihin siten, että turvapaikanhaku pitää tehdä Suomessa, mutta oleskelulupa haetaan Somaliasta tai sen naapurimaiden lähetystöistä (yleensä Addis-Abebasta Etiopiasta)

Migri teki päätöksen 1814 somalille (2019: 2263), joista oleskeluluvan sai 1559 (2019: 1895). Näistä

  • · ensimmäisiå lupia 387 (kielteisiä 199) – 2019 448, kielteisiä 307

  • · Jatkolupia 646 (kielteisiä 7) – 726, kielteisiä 39

  • · Pysyviä lupia 526 (kielteisiä 12) – 721, kielteisiä 22

Jatkolupaa voi hakea verkossa, esimerkiksi pankkitunnisteella, jolloin hakijan todellisella asuinmaalla ei ole merkitystä

Käännytykset ja karkottaminen

Jos turvapaikkahakemukseesi saa kielteisen päätöksen, tehdään samalla käännyttämispäätös.

Maasta on poistuttava 30 päivän kuluessa. Käännytyksen välttää tekemällä valituksen hallinto-oikeuteen (ja sen jälkeen hakemalla valituslupaa KHO:lta). Kun valitustie on käyty, voi tehdä uusintahakemuksen. Suomessa on jo henkilöitä, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa 5-6 kertaa. Haun määrälle ei ole mitään ylärajaa. Viisi hakua mahdollistaa oleilun Suomessa ainakin 5-6 vuoden ajan.

Karkottamispäätös voidaan tehdä, jos henkilö on syyllistynyt Suomessa rikoksiin tai jos hänelle ei myönnetä jatko-oleskelulupaa.

Vapaaehtoisen paluun tuki sisältää korvauksen matka- ja muuttokustannuksista sekä avustuksen, jotta voi jatkaa elämäänsä kotimaassa. Alennettu avustus myönnetään, jos on perusteltua olettaa henkilön väärinkäyttävän avustusjärjestelmää. Somaliaan normaaliavustus on 1500 euroa sekä alennettu avustus 750 euroa. Alennettu avustus annetaan myös jokaisesta palaavasta lapsesta.

1500 euron rahallinen avustus vastaa Somaliassa 20.000-30.000 euron ostovoimaa, eli monen vuoden palkkaa Somaliassa.

Vuonna 2020 somalit saivat 37 karkotuspäätöstä (2019: 63), 14 karkotusharkinnassa ollutta sai jäädä (2019: 21).

Käännytyspäätöksiä somaleille tehtiin 2020 234 (2019: 313), 50 sai jäädä (2019: 146).

1990-luku

Somalien tulo junalla ja busseilla Moskovasta alkoi toukokuussa 1990 ja heinäkuussa rajan ylitti jopa 50 somalia päivässä. Marraskuussa 1990 itärajan yli Neuvostoliitosta kerralla toistasataa somalialaista. Joulukuussa heitä tuli lisää itärajan yli, ensin 230, ja virta jatkui tasaisena vuoden loppua kohti.

Presidentti Mauno Koivisto marraskuussa 1990:

”– Somalialaiset on syytä pysäyttää rajalle. Otetaan nimet ylös ja luvataan harkita. Todetaan, että Neuvostoliitto on turvallinen maa. Jos joku on eri mieltä, niin sitten riidellään. Ellei näitä pysäytetä, miten sitten muitakaan, presidentti linjasi.” Koivisto oli pitänyt kovasanaisen puhuttelun sisäministeri Jarmo Rantaselle (sd) ja kansliapäällikkö Juhani Perttuselle.

Pakolaisneuvontapisteen lakimies Johanna Suurpää oli avainasemassa somalien saamiseksi Suomeen. Hänet on palkittu monin tavoin tästä työstä tunnustuspalkinnoin ja hyväpalkkaisin viroin. Päätöksen asiassa teki Harri Holkerin (kok) hallitus.

Tilastojen mukaan Suomessa ei vuonna 1990 ollut somaleja, vaikka heitä oli tullut maahan satoja. Vuoden 1991 tilastossa somalimiehiä oli 1142 ja naisia 396. He olivat saaneet oleskeluluvan.

Vuosien 1990-1999 osalta Migrin tilastot ovat epämääräisen yleisellä tasolla. Niistä ei näe edes maita, joista turvapaikan hakijoita on tullut. Vuoden 2000 lopussa Suomessa oli somalinkielisiä 6454, eli enemmän kuin painavan humanitäärisen syyn takia 1990-luvulla annettiin oleskelulupia kaikille yhteensä (5591). Turvapaikkoja somaleille ei myönnetty, joten heitä oli 122 turvapaikkalaisen joukossa korkeintaan muutama. Somalien määrään vaikutti silloin olennaisesti perheiden yhdistäminen, jossa ei ollut rajoja. Suurin yhdistetty perhe oli yli 60 henkeä.

Lue koko Pauli Vahteran juttu täältä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Tytin tyllerö

3/4/2021

Iltalehden taloustoimittaja Jarno Liskin skuuppi on kylmäävää luettavaa:

Tytti Yli-Viikarin pahin laiminlyönti valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtajana on viraston laissa säädetyn tehtävän unohtaminen, kokee moni viraston työntekijä. Iltalehti haastatteli kaikkiaan 17 virastossa työskentelevää tai aiemmin työskennellyttä virkamiestä johtoryhmätasolta tukitoimintojen rivivirkamiehiin.”

”Vuosikertomuksen luvut osoittavat armotta, että Yli-Viikari on systemaattisesti vähentänyt valtion talouden tarkastamista valtiontalouden tarkastusvirastossa. Varsinaiseen tarkastustoimintaan ei käytetä enää kolmasosaakaan kaikesta virastossa tehdystä työajasta. Samaan aikaan esimerkiksi kansainvälisen toiminnan osuus on monikymmenkertaistunut.”

”Tarkastuskohteiden miellyttäminen ei ole tapahtunut pelkästään sopivia tarkastusaiheita valitsemalla. Myös tarkastusraportteja on Iltalehden tietojen mukaan kirjoitettu esimiesvoimin uusiksi, jotta ne eivät herättäisi poliitikkojen tai tarkastuskohteen virkamiesjohdon ärtymystä.”

”Haastateltujen mukaan ilmapiiri on johtanut myös itsesensuuriin.”

”Poliisitarkastuksen aineistoa määrättiin hävitettäväksi”

Iltalehden uutinen piirtää kuvan toiminnasta, jossa viraston varsinainen päätoimi – valtiontalouden tarkastaminen – on väen vängällä työnnetty sivuosaan.

Viraston johto pyrki IL:n mukaan hävittämään lukuisat kriittiset havainnot ongelmista Jyrki Kataisen (kok) ja Alexander Stubbin (kok) hallitusten cleantech-liiketoiminnan edistämistä koskevan strategian toteuttamisesta työ- ja elinkeinoministeriössä. Ministeriön johdon kanssa käydyn palaverin jälkeen VTV:n raportti kirjoitettiin uudelleen. Kritiikki poistettiin. Raportin tiivistelmässä todettiin heti kärjessä ongelmat: ”Valtioneuvoston cleantech-strategian toimeenpano ei kaikilta osin täyttänyt tarkastuksessa hyvälle ja laadukkaalle toimeenpanolle asetettuja kriteereitä.” Sen sijaan raportin tiedote otsikoitiin Yli-Viikarin johdolla laadittujen viestintäoppien mukaisesti positiivisia havaintoja korostaen: ”Valtioneuvoston cleantech-strategian toimenpiteistä moni toteutui.”

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Suomalaiset - herätkää - vartiotorni on jo kaatunut

2/4/2021

Parturikampaamossa Helsingin Kontulassa sattuneista tapahtumista seurasi käräjillä rangaistuksia neljälle ulkomaalaistaustaiselle miehelle. Tuomioita tuli muun muassa laittomasta uhkauksesta, ampuma-aserikoksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja pakottamisesta.

Syyttäjän teonkuvauksen mukaan 23- ja 26 -vuotiaat ulkomaalaistaustaiset, ampuma-aseella varustautuneet veljekset menivät tammikuussa kahden muun henkilön kanssa Helsingin Kontulassa sijaitsevaan parturiliikkeeseen etsimään siellä parturiyrittäjänä toiminutta tuttavaansa tarkoituksenaan käyttää asetta ja muuta väkivaltaa.

Tuttava ei kuitenkaan ollut paikalla. Tämän havaittuaan 26-vuotias alkoi uhkailla parturiliikkeessä olleita sekä sinne tulleita henkilöitä, jotta nämä kutsuisivat 26-vuotiaan tuttavan paikalle. Syyttäjän mukaan 26-vuotias oli myös vaatinut paikalla olleilta henkilöiltä rahaa uhkaamalla leikata jalat irti, mikäli rahaa ei maksettaisi. 23- ja 26-vuotiailla oli tekohetkellä myös hallussaan amfetamiinia ja kokaiinia.

Parturiliikkeessä sattui olemaan myös 23- ja 26-vuotiaiden etsimän miehen veli, jota käsiaseella uhaten pyydettiin soittamaan veljensä paikalle. Veljeen saatiin puhelinyhteys, mutta hän ei saapunut paikalle, vaan otti itse yhteyttä hätäkeskukseen. Tilanne raukesi lopulta poliisien saavuttua paikalle.

Tunteet nousivat pintaan

Tapahtuman taustalla oli 26-vuotiaan halu selvitellä välejä parturituttavansa kanssa. Oikeudessa 26-vuotias kertoi, että syy lähteä etsimään parturituttavaa oli siinä, että hän oli kuullut tuttavansa tahallaan aiheuttaneen kolarin, jossa 26-vuotiaan sisko oli loukkaantunut. Miehelle oli tuolloin tullut myös riitaa oman puolisonsa kanssa ja tunteet nousivat pintaan, joten 26-vuotias päätti mennä selvittämään kolariasiaa. 26-vuotiaan mukaan hänellä oli myös sellainen käsitys, että parturituttava oli uhannut hänen siskoaan.

26-vuotias myönsi, että oli tuolloin nauttinut reilusti alkoholia ja piristeitä ja että hän oli vihainen ja tunteidensa vallassa. Käsiaseensa hän oli hankkinut muutama viikko ennen tapahtumia.

26-vuotias otti mukaan 23-vuotiaan veljensä sekä pari muuta miestä, ja he menivät autolla Kontulaan parturiliikkeeseen etsimään parturituttavaansa. 26-vuotiaan mukaan mistään väkivallasta ei kuitenkaan oltu etukäteen sovittu.

Käsiase piilotettiin vessaan

Käräjäoikeuden mukaan 26-vuotias – yhdessä 23-vuotiaan kanssa – muun muassa pakotti aseella uhaten soittamaan puhelun, ja samalla hän syyllistyi viiteen laittomaan uhkaukseen, joissa kaikissa uhattiin tappamisella.

23-vuotiaan syyksi käräjäoikeus luki pakottamisen, kaksi laitonta uhkausta ja huumausainerikoksen. Teoista ankarimmin rangaistava oli pakottaminen, johon liittyi ampuma-aseella tehostettua aseella uhkaamista. Käräjäoikeuden mukaan 23-vuotiaan osuus tapahtumissa oli kuitenkin pienempi.

Mukana ollut veljeksien tuttava piilotti veljeksillä mukana olleen käsiaseen patruunoineen parturiliikkeen vessan välikattoon poliisien ollessa tulossa paikalle. Veljesten toisella mukana olleella tuttavalla oli parturiliikereissulla mukanaan kaasusumutin ja nyrkkirauta.

Ehdollisia vankeusrangaistuksia ja sakkoja

Syyttäjä vaati 26-vuotiaalle rangaistusta törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta sekä törkeästä kiristyksen yrityksestä, mutta käräjäoikeus hylkäsi nämä syytteet. 26-vuotias tuomittiin pakottamisesta, viidestä laittomasta uhkauksesta, ampuma-aserikoksesta sekä huumausaineen käyttörikoksesta yhteensä vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

23-vuotias tuomittiin pakottamisesta, kahdesta laittomasta uhkauksesta sekä huumausainerikoksesta yhteensä kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Veljesten tuttavista toinen tuomittiin sakkoihin ampuma-aserikoksesta ja toinen sakkoihin varallisen esineen hallussapidosta sekä lievästä ampuma-aserikoksesta.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Osmo Soininvaara

2/4/2021

Vihreiden Osmo Soininvaaralta poltti perusteellisesti kääminsä hallituksen rokotusjärjestyspäätöksestä. Hän syyttää hallitusta tahallisesta tappamisesta. Syytös kertoo karua kieltä hallitusyhteistyön nopeasta murenemisesta.

Soininvaara kirjoittaa blogissaan: ”Olin eilen niin raivoissani hallituksen kyynisestä päätöksestä olla painottamatta korona-rokotuksia sinne, missä tautia on eniten, että katsoin viisaammaksi olla kirjoittamatta asiasta ennen kuin olen nukkunut yön yli. Raivoni ei kuitenkaan yhdessä yössä laantunut.”

Soininvaaran mukaan hallitus lisäsi tietoisesti tartuntoja, sairaanhoitojaksoja, tehohoitojaksoja ja kuolemia neljänneksellä. Hän painaa retorisen kaasupolkimen lattiaan saakka:

”Todennäköisyyksien kautta tappamien tuottaa kuolemia aivan yhtä paljon kuin teloittaminen, vaikka se ei siltä tunnu. Teloittamisesta se eroaa siinä, ettei ennalta tiedetä, ketkä tulevat kuolemaan. Se vastaa siis tavallaan sitä, että ampuu silmät kiinni väkijoukkoon. Paljonko suomalaisia hallitus päätti uhrata? HUS:in Juha Tuominen arvioi Mediuutisissa kuolonuhreja tulevan kymmeniä tai ehkä satoja.”

Hän arvioi hallituksen aiheuttaneen runsaat 20 kuolemaa.

Soininvaara jatkaa: ”Uhreja olisi siis yhtä paljon kuin oli Konginkankaan bussiturmassa. Tuossa Suomen maantieliikenteen pahimmassa onnettomuudessa kuoli 23 henkeä, kun bussi törmäsi paperirullalastissa olleen rekan perävaunuun ja paperirullat murskasivat matkustajia.”

”Myönnän, että vertaus on epäreilu. Konginkankaan bussiturma oli puhdas onnettomuus. Ei sitä kukaan tahallaan aiheuttanut.”

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Olisi kannattanut uskoa Pauli Vahteraa

2/4/2021

Voi, voi sinua Tytti Yli-Viikari.

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Toukokuu 2021 (35)
Huhtikuu 2021 (48)
Maaliskuu 2021 (65)
Helmikuu 2021 (51)
Tammikuu 2021 (51)
Joulukuu 2020 (51)
Marraskuu 2020 (52)
Lokakuu 2020 (68)
Syyskuu 2020 (64)
Elokuu 2020 (60)
Heinäkuu 2020 (63)
Kesäkuu 2020 (50)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com