Ei rangaistusta

27/4/2021
"Huhtikuun 4. vuonna 2017 afrikkalainen maahantunkeutuja Kobili Traoré murtautui 65-vuotiaan juutalaisnaisen Sarah Halimin asuntoon pariisilaisessa kerrostalossa.Päästyään sisään asuntoon Kobili Traoré kidutti naista ja lopulta murhasi hänet heittämällä hänet kerrostalon parvekkeelta alas.
Tekonsa aikana Traoré huusi ”Allahu akbar” ja lausui koraanin säkeitä."
Lähde: Kansalainen
0 kommenttia          Bookkaa tämä

Halla-aho tuumaustunnilla

26/4/2021

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho läksyttää Sanna Marinin (sd) johtamaa hallitusta hälläväliä-suhtautumisesta julkisen talouden kestävyyteen sekä siitä, että hallitus on jo yli vuoden ajan käyttänyt koronaa tekosyynä taloutta ja työllisyyttä vahvistavien uudistusten tekemättä jättämiseen.

 
Jussi Halla-aho muistuttaa, että suomalaiseen työhön, yrittämiseen ja hyvinvointiin kohdistuvat vakavat uhat eivät johdu koronasta.

– Epidemia on toki kärjistänyt talouteen kohdistuvia uhkia, mutta samalla korona on tarjonnut punavihreälle hallitukselle verukkeen olla tekemättä mitään niille ongelmille, jotka olivat olemassa jo ennen koronaa ja jotka tulevat vastaan entistä pahempana koronan jälkeen, Halla-aho sanoi maanantaina tuumaustunnilla.

Perussuomalaisten puheenjohtaja kritisoi hallitusta myös siitä, että se pyrkii ratkaisemaan lähes jokaisen eteen tulevan ongelman velkarahalla.

– Säästöjä ei edes yritetä hakea. Vastuullisen julkisen talouden perään kyselijöitä syytetään veneen keikuttamisesta ja kansallisen yhtenäisyyden nakertamisesta, Halla-aho ihmettelee.

Hallitus suhtautui aluksi koronaan välinpitämättömästi

Halla-aho muistuttaa, että vielä reilu vuosi sitten Marinin hallitus suhtautui aluksi koronaan jopa välinpitämättömästi.

– Vuosi sitten pääministeri Sanna Marin piti epätodennäköisenä, että koronaepidemia edes koskettaisi Suomea. Hän vertasi koronaa kausi-influenssaan ja totesi, että jätetään spektaakkelit muille. Tuolloin ei ryhdytty pikaisiin toimiin ulkorajojen sulkemiseksi, vaan taudin ensimmäisen, toisen ja kolmannen aallon annettiin esteettä tulla Suomeen. Suomalaiset yrittäjät, työntekijät ja koululaiset ovat maksaneet rahallisen ja inhimillisen hinnan tästä epäonnistumisesta.

– Sen jälkeen spektaakkeleita onkin riittänyt, ja moni ihmettelee, liittyvätkö ne pääministerin imagonkohotukseen vai taudintorjuntaan. Kuntavaalit saatiin peruutettua säikäyttämällä puoluesihteerit 11 000 päivittäisellä tartunnalla huhtikuun puolivälissä. Todellisuus on noin 3 prosenttia tästä arviosta. Ennen pääsiäistä Marin piti välttämättömänä ulkonaliikkumiskieltoa, jolla erikoisliikkeet olisi pantu nurin. Esitys kaatui perustuslakivaliokunnassa, koska se oli kelvottomasti valmisteltu, ja sen jälkeen hallitus lähtikin pääsiäisenviettoon, eikä asiaan ole sen koommin palattu. Hyvä niin, Halla-aho sanoo.

Politiikalla voidaan vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn

Metsäyhtiö Stora Enso ilmoitti viime viikolla Kemin Veitsiluodon tehtaan sulkemisesta, jonka seurauksena suorat työpaikkamenetykset ovat 600-700 henkeä ja epäsuorat siihen päälle.

– Hallitus ottaa mielellään itselleen ansion uusista investoinneista, mutta kun tehtaita pannaan kiinni, syy on aina jossakin muualla. On aivan totta, että paperin kysyntä maailmalla vähenee sekä pitkällä aikajänteellä digitalisaation seurauksena että pandemian vuoksi erityisesti, eikä tämä asia ole hallituksen käsissä. Sen sijaan politiikalla voidaan vaikuttaa siihen, miten kilpailukykyinen toimintaympäristö Suomi on yhä armottomammilla markkinoilla, Halla-aho sanoo.

Hän huomauttaa, että paperia tehdään silti jatkossakin. Kyse on vain siitä, missä sitä tehdään.

– Kilpailukyky ei riipu yhdestä tekijästä vaan se on monien osatekijöiden summa. Näistä tekijöistä keskeisiä ovat energia- ja logistiikkakustannukset, raaka-aineen hinta ja työvoimakustannukset.

Sekä Suomi kokonaisuutena että etenkin maakunta-Suomi elävät teollisuudesta ja teollisuuden ympärille rakentuvasta toimeliaisuudesta. Halla-aho korostaa, että tässä tilanteessa Suomella ei ole varaa maailman kunnianhimoisimpaan ilmastopolitiikkaan.

– EU pyrkii hiilineutraaliuteen vuonna 2050, Suomi 15 vuotta aikaisemmin, vaikka Suomen osuus päästöjen lähteenä on absoluuttisesti mitätön ja vaikka maamme energiantuotanto on jo nyt paljon vähäpäästöisempää kuin useimmissa muissa EU-maissa.

Vastuuttomat turvelinjaukset tuhoavat työpaikkoja

Halla-aho tarjoaa vihervasemmiston ideologisten hankkeiden tilalle perussuomalaista linjaa, joka vahvistaa kotimaan taloutta ja samalla nostaa työllisyyttä: palkansaajien verotusta on laskettava, palkkojen sivukuluja on leikattava ja asumisen ja liikkumisen hintaa on saatava alas.

– Vain tällä tavalla yritysten palkkakulut saadaan pidettyä kurissa ilman, että palkansaajien reaaliansiot vähenevät. Paljon huonompi vaihtoehto kilpailukyvyn parantamiseksi on se, mitä EK, kepu, vihreät, RKP ja kokoomus vaativat, eli halvempien työntekijöiden rahtaaminen kehitysmaista.

– Hallituksen on myös luovuttava täysin vastuuttomista turvelinjauksistaan, jotka tuhoavat suomalaisia työpaikkoja ja vahingoittavat huoltovarmuutta ja joiden ilmastovaikutuksetkin ovat kokonaisuutena arvioiden negatiivisia, kun kotimaista turvetta joudutaan korvaamaan tuontipolttoaineilla. Turpeen alasajo on vihreää identiteettipolitiikkaa pahimmillaan. Ikävä kyllä vihreät on se hallituspuolue, joka heiluttaa tässä asiassa tahtipuikkoa, Halla-aho sanoo.

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Miljonääriplayboylla on asiaa

26/4/2021

Miksi Kepulle on nyt kauhea ongelma pienet veronkorotukset? Muttei kuitenkaan ollut mitään ongelmaa mm. tukea kuntia koronan varjolla täysin yli äyräiden ja tunkea miljarditolkulla LISÄrahaa EU:lle?

Ylipäätään, miten ihmiset eivät tajua (Hölmölässä eikä oikein missään muuallakaan), että eivät nuo koronalisät ja koronatuet tyhjästä tule -kyllä ne kerätään korkoineen takaisin veroina.

Ja ei, en siis sinällään kannata veronkorotuksia, mutta toisaalta ymmärrän niitä. Hölmölässä ylipäätään pitäisi tajuta se, että veroista on turha itkeä niin kauan kun samaan aikaan rahaa käytetään maailmanparantamiseen ja hallintohimmeleihin ihan kaksin käsin. Veronkorotusten paine pienenee ainoastaan sitä kautta, että se holtiton törsääminen lopetetaan. Ei sitä kautta, että eletään velaksi ja siirretään ongelmia seuraaville sukupolville, ts. jätetään veronkorotukset TOISTAISEKSI tekemättä. Kepu teki virheen jo silloin, kun salli törsäilyn. Lasku siitä törsäilystä tulee joka tapauksessa jonkun maksettavaksi. Jossain vaiheessa.

Vai voisivatko ne kepulit olla niin ketkuja, että tajuavat tämän hallituskauden jälkeen tulee väkisinkin taukoa hallitushommista? Ja seuraavat hallitukset joutuvat kuittaamaan koronalaskut ja EU-maksut, eikä vaalirahvas enää siinä vaiheessa muista mihin ne rahat on jo etupainotteisesti käytetty JA KENEN PÄÄTÖKSELLÄ?

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Ulkomaalaistaustaisten nuorten väkivalta puhuttaa

26/4/2021

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on ollut jo pitkään huolissaan ulkomaalaistaustaisten kasvavasta ja raaistuvasta väkivallasta. Koponen vaatii hallitukselta tekoja ongelman ratkaisemiseksi ennen kuin on liian myöhäistä.

Helsingin päärautatieasemalla tapahtui maanantai-iltana henkirikos, jonka tekijäksi epäillään 16-vuotiasta maahanmuuttajataustaista poikaa. Poliisin mukaan kahdelle erilliselle porukalle oli tullut suukopua, joka äityi lopulta tappeluksi, jonka seurauksena 24-vuotias mies puukotettiin kuoliaaksi.

Puukotusta voidaan pitää jatkumona tapauksille, joissa henkirikoksesta tai sen yrityksestä epäillään alaikäistä.

– Enää ei ole kyse yksittäistapauksista. Osa nuorista turvautuu entistä herkemmin voimakkaaseen väkivaltaan. Usein nuorten hallusta löydetään myös jotakin kättä pidempää, kuten esimerkiksi puukkoja, astaloita tai muita teräaseita sekä pesäpallomailoja. On erittäin huolestuttavaa, että Suomeen on levinnyt kulttuuri, jossa nuoret kantavat teräaseita liikkuessaan ulkona, sanoo kansanedustaja Ari Koponen.

Maahanmuuttajataustainen nuoriso on alkanut jengiytyä

Rikoskomisario Jukka Larkion mukaan Helsingin puukotus on jatkumoa viime vuosien kehitykselle. Hänen mielestään erityisesti maahanmuuttajataustaisen keskuudessa teräaseen käyttökynnys on varsin matala verrattuna kantasuomalaisiin. Larkion mukaan on selvää, että nuoriso on alkanut jengiytymään.

– Silmiä ummistamalla ja toivomalla emme tätä suuntaa saa muuttumaan, vaan tarvitsemme johdonmukaisia tekoja suunnan kääntämiseksi, Koponen jatkaa.

”Emme tarvitse yhtään sosiaalituilla elävää puukkosankaria”

Hiljattain myös Helsingin poliisin rikostarkastaja Markku Heinikari kertoi, miten näitä ryhmiä eivät yhdistä liivit, vaan sama etninen tausta ja yhteinen kieli. Ulkomaalaistaustaisten rikollisryhmien osuus esimerkiksi huumekaupassa on viime vuosina selvästi kasvanut ainakin pääkaupunkiseudulla.

– Me emme tarvitse Suomeen yhtään sosiaalituilla elävää puukkosankaria tai huumekauppiasta kuluttamaan verovaroja niitä oikeasti tarvitsevilta suomalaisilta sekä tuomaan ihmisille turvattomuuden tunnetta, Koponen paaluttaa.

 

Suomen Uutiset

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Halla-aho ja Grönroos tuumaustunnilla

25/4/2021

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja puoluesihteeri Simo Grönroos läpivalaisevat hallituksen puoliväliriihtä tuumaustunnilla 26.4.2021 klo 12 alkaen.

Jatkaako Marinin/Saarikon hallitus maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa ja teollisuuden kustannuskilpailukykyä rapauttavaa hiilineutraalia toimenpideohjelmaansa?

Eikö Kemin tehtaiden sulkeminen herättänyt hallitusta?

Jatkuuko hallitus kansalaisten elintason kurjistumistoimia polttoaineiden hinnankorotuksineen ja lämmitysöljyn kieltoineen?

Kiihtyykö turpeen alasajon vauhti?

Hallitus on vääntänyt itsensä henkiseen umpisolmuun.

Tulikuumaa poliittista tilannetta kommentoivat puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja puoluesihteeri Simo Grönroos. Tilaisuutta isännöi työmies Matti Putkonen.

Tervetuloa seuraamaan lähetystä.

Katso huomenna tästä linkistä.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

Armotonta menoa

23/4/2021

Hallituksen tolkutonta velanottoa perustellaan sillä, että aikanaan talouden kasvu hoitaa velkojen maksun.

Ei hoida.

Suomen talous on pudonnut kelkasta eikä uutta Nokiaa näy missään, pikemminkin päinvastoin. Verotus kiristyy, ilmastouskontoa tunnustavat eivät hyväksy vastaväitteitä ja yritysten pitäisi pomppia vihertävien pillin tahdissa.

Suomessa ei tule seuraavina vuosikymmeninä olemaan talouskasvua.

Hallitus vaihtoon mahdollisimman nopeasti - tämä on katastrofi.

1 kommentti          Bookkaa tämä

Yhdellä miehellä oli pieni laukku

22/4/2021

"Erityisesti maahanmuuttajataustaisen keskuudessa teräaseen käyttökynnys on varsin matala verrattuna kantasuomalaisiin."

Maailmassa on maita, joista käytetään epämuodollisissa yhteyksissä tragikoomisen osuvaa nimitystä "Paskastan". En kuitenkaan käytä kyseistä sanaa tässä, koska siitä tulisi jollekulle paha mieli. Sen sijaan tyydyn puhumaan maista, joista yleensä pyritään Suomeen ja muualle Eurooppaan, koska niissä on ikävä elää.

Kysymys kuuluu, miksi näissä maissa on ikävä elää. Ovatko ilmasto-olosuhteet epäedulliset? Johtuuko niiden kurjuus ulkoisesta aggressiosta? Vaivaako luonnonrikkauksien vähäisyys?

Vai ovatko kyseiset maat sellaisia kuin ovat siksi, että niiden asukkaat käyttäytyvät siten kuin käyttäytyvät? Olisivatko kyseiset maat erilaisia, jos niissä asuisi erilaisia ihmisiä? Jos esimerkiksi japanilaiset siirrettäisiin Somaliaan ja somalit Japaniin, olisiko Japani edelleen vauras ja turvallinen yhteiskunta? Kärsisikö Somalia edelleen sisällissodasta ja köyhyydestä?

Sanalla sanoen: johtuvatko yhteiskunnan ongelmat sen asukkaista, vai asukkaiden ongelmat yhteiskunnasta?

Jos yhteiskunta näyttää samalta kuin ne ihmiset, jotka sen muodostavat, tulevaisuuden Suomikin epäilemättä näyttää samalta kuin ne ihmiset, jotka tulevaisuuden suomalaisen yhteiskunnan muodostavat.

Jussi Halla-aho (pj)

Face

2 kommenttia          Bookkaa tämä

Hallitus junailee poliittisia virkanimityksiä

21/4/2021

Pääministeri Sanna Marinin (sd) Antti Rinteeltä (sd) perimä hallitus on tehnyt monen sortin ennätyksiä monella saralla, mutta nyt se on tekemässä myös pitkiin aikoihin uutta ennätystä häpeämättömien poliittisten virkanimitysten saralla.

Poliittiset virkanimitykset ovat jääneet varjoon, kun hallituksessa odotetaan myös varsinaisia ministerikierrätyksiä, joita lienee luvassa kuitenkin vasta kehysriihen, ehkä vasta kuntavaalien jälkeen.

Eniten kohkataan, milloin keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko ottaa Matti Vanhaselta (kesk) vapautuvan valtiovarainministerin paikan.

Vanhasen uusi talo Nurmijärvellä on valmis, ja hän haluaa tiettävästi jättää hallituksen niin pian kuin mahdollista.

Mutta avustajat ja valtiosihteerit ensin!

Marinin hallituksessa on satakunta erityisavustajaa ja joukko korkeapalkkaisia (reilut 10 000 euroa / kk) poliittisia valtiosihteereitä. Enemmän kuin koskaan ennen.

Valtiosihteereiksi nimitettiin pari vuotta sitten myös kolme eduskunnasta tippunutta kansanedustajaa, jotka saivat siis parlamentista tippumisen ja poliittisen epäluottamuksen jälkeen liki kaksinkertaisen palkan ja valtion auton kuljettajineen.

Yksi heistä on Juha Sipilän (kesk) hallituksen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk), jolle löytyi uusi paikka elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) ja maatalousministeri Jari Lepän (kesk) valtiosihteerinä.

Hallitus nimittää Tiilikaisen torstaina Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) pääjohtajaksi. Viran myötä maatalous- ja metsätieteiden ministeri Tiilikainen saa myös professorin tittelin.

Vastaava, ehkä vielä poliittisempi virkanimitys nähtiin myös 2014, kun kokoomuslainen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori nimitti GTK:n johtoon entisen kokoomuspolitrukin Mika Nykäsen. Nykäsen paikka vapautui Tiilikaiselle, kun Nykänen valittiin marraskuussa arvalla Helsingin seudun liikenteen HSL:n toimitusjohtajaksi.

Turha siis korostaakaan, että Tiilikaisen nimitys on täysin umpipoliittinen. Nimityksen esittelee ja siitä päättää elinkeinoministeri Lintilä. Tiilikaisen osalta tilanteessa on myös ripaus komiikkaa, sillä syksyllä häntä ei kelpuutettu kotikuntansa Ruokolahden kunnanjohtajaksi.

Poliittisten sihteerien tarvetta korostettiin pari vuotta sitten niin paljon, että tuntui, ettei valtakunta kerta kaikkiaan pärjää tai tule toimeen ilman heitä.

Tuntuu pärjäävän, sillä valtiosihteerit hakeutuvat joukolla nyt muihin tehtäviin.

Pääministeri Sanna Marinin ensimmäinen valtiosihteeri Mikko Koskinen (sd) jätti hommansa saamansa koronakritiikin jälkeen ”perhesyihin” vedoten, ja nyt häntä junaillaan opetusministeriön ylijohtajan virkaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osastolle.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko pani myös syksyllä valtiosihteerinsä vaihtoon. Jari Partaselle (kesk) osoitettiin ovea, ja Saarikko nosti tilalle eduskuntaryhmän pääsihteerin paikalta Anna-Mari Vimparin (kesk).

Huonosti ei käynyt Partasellekaan. Hallitus junaili Partaselle äskettäin paikan Suomen edustajaksi Lontoossa toimivaan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkiin (EBRD) ensi syksystä alkaen. Edut hommassa ovat hyvät, eikä työn määräkään kuulemma päätä huimaa.

Tiettävästi johtokunnan jäsenen vuosipalkka on noin 200 000 euroa, eikä sitä veroteta käytännössä juuri lainkaan.

Tiilikaisen ohella eduskunnasta tippuivat viime vaaleissa kansanedustajat Tuomo Puumala (kesk) ja Pilvi Torsti (sd)

Kumpikin on hakeutumassa muihin tehtäviin. IS:n tietojen mukaan Puumalaa yritetään istuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston ylijohtajan virkaan, kun paikan nykyinen haltija Esko Ranto (sd) jää eläkkeelle.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd) valtiosihteeri Pilvi Torsti on puolestaan hakenut opetushallituksen pääjohtajan paikkaa, joka vapautui kun kokoomuksen Olli-Pekka Heinonen siirtyi IB-ohjelmia hallinoivan IBO:n pääjohtajaksi, vaikka Heinosen kausi olisi kestänyt lokakuun puoliväliin saakka.

Torsti tuskin nousee pääjohtajaksi, sillä paikka on menossa IS:n tietojen mukaan vasemmistoliitolle eli opetusministereiden Li Anderssonin (vas) ja Jussi Saramon (vas) valtiosihteerille Minna Kelhälle (vas).

Homma onkin helppo: opetusministeri tekee päätöksen, kuka paikalle nousee.

Mutta epäilemättä Torstillekin vielä joku paikka löytyy.

Valtiosihteereiden joukkopakoa voi peilata myös hallituksen sisäiseen tilanteeseen, sillä ministerikierrätyksiä on luvassa ainakin keskustassa, Sdp:ssä ja vasemmistoliitossa.

Vasemmistoliitossa tilanne on selkeä. Oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas) ottaa sovitun mukaisesti kesäkuussa sosiaali- ja terveysministerin paikan Aino-Kaisa Pekoselta (vas).

Muiden hallituspuolueiden ministerikierrätyksen ajankohtia arvuutellaan, mutta yksi mahdollisuus on, että kaikki kierrättävät ministereitään samaan aikaan kuin vasemmistoliittokin.

Keskustassa valtiovarainministeri Matti Vanhanen olisi valmis jättämään paikkansa vaikka heti, sillä uusi omakotitalo Nurmijärvellä on valmis ja kesäloma kuulemma houkuttelee. Paikan ottanee Annika Saarikko, vaikka muitakin spekulaatioita on.

Sen myötä vapautuu Saarikon paikka tiede- ja kulttuuriministerinä ja mahdollisesti kierrätykseen joutuu myös maatalousministeri Jari Leppä (kesk). Maatalousministerin paikalle on istutettu ylivieskalaista kansanedustajaa Juha Pylvästä (kesk), ja myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen nousua hallitukseen povataan.

Ellei hallitus siis kaadu loppuviikon kehysriiheen.

Valtiosihteereiden joukkopakoa voi peilata myös hallituksen sisäiseen tilanteeseen, sillä ministerikierrätyksiä on luvassa ainakin keskustassa, Sdp:ssä ja vasemmistoliitossa.

Eniten huhuja liittyy Sdp:n mahdolliseen ministerikierrätykseen. Ex-puheenjohtaja Antti Rinteen kerrotaan haikailevan hallitukseen ja työministeriksi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan paikalta.

Se tarkoittaisi ministerikierrätystä ja todennäköisesti sitä, että liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) pullautettaisiin hallituksesta ulos, työministeri Tuula Haatainen (sd) siirtyisi mahdollisesti Harakan paikalle ja Rinne nousi Haataisen paikalle.

Ministerikierrätyksessä on puhuttu myös eduskunnan ulkopuolisista nimistä, yhtenä on väläytelty europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natria (sd).

Hurjimmat demarihuhut kertovat, että jopa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) vaihtamista pohditaan, sillä ainakin eduskuntaryhmästä kuuluu viestiä, että Kiurusta on tullut puolueelle rasite.

0 kommenttia          Bookkaa tämä

VTV - maailma muuttuu ja PAH!

20/4/2021

Valtiontalouden tarkastusvirastossa VTV:ssa on valtionkin mittapuitteissa hulppeat palkat. VTV:n keskipalkka viime vuonna oli luontoisedut huomioiden 6000,00 euroa kuukaudessa.

Valtiolla kuukauden säännöllisen työajan keskipalkka 2019 oli 3997 euroa, mikä ylitti yksityissektorin palkkatason (keskipalkka 3764). Valtion mediaanipalkka 3717 euroa kertoo, että valtiolla on paljon huippupalkkaista henkilökuntaa (yksityissektorilla 3350 €). Tulorekisterin palkat ja palkkiot-tilaston mukaan joulukuussa 2020 palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli 2958 euroa. Palkkatiedot vaihtelevat eri lähteissä.

MTV:n pääjohtaja perusteli Arto Nyberg-TV-ohjelmassa tekojaan maailman muutoksella. Jotain tiedän tarkastustoiminnasta ja sen muutoksista sentään minäkin. Tarkastajat eivät ole muutoksen kärkenä nyt eikä koskaan. Vaikka kuinka jossain Santiago de Chilessä tai Kapkaupungissa hurmoksessa kilistellään laseja sille, että me muutamme maailmaa, niin eivät tarkastajat maailman muuttajiksi muutu. Olen käyttänyt tietokonetta tilintarkastukseen ensimmäisen kerran 1977. Yritin muuttaa alaa modernimmaksi. Ja niin siinä kävi, että alasta tuli byrokraattisuuden ehkä pahin esimerkki yhteiskunnassa.

Työaika ja lomat

Julkisella sektorilla on 38 arkipäivän lomat kun työssä on oltu 15 vuotta. Yksityissektorilla lomapäiviä on 30, joista viisi on lauantaivapaata, eli lomapäiviä on todellisuudessa 25. Työpäiviä viime vuonna oli 253 ja viikonloppu- + arkipyhiä 113 (työpäivät sis. lomapäivät).

Valtiolla on hulppea lomarahakäytäntö. 15 vuotta valtiolla töissä olleella on lomapäiviä 38. Lomarahaa maksetaan 6 % palkasta jokaiselta työkuukaudelta yhteensä. Näin lomarahan määräksi tulee 72 % kk-palkasta (yksityissektorilla 50 % tai nolla). Pääjohtajan lomaraha on 8140 euroa, sillä hän on ollut valtion palveluksessa yli 15 vuotta.

VTV:ssä työaika on 7 tuntia 15 minuuttia päivässä. Yksityisellä sektorilla 7,5 tuntia. Lyhyemmästä työpäivästä muodostuu vuodessa 2,5 työpäivän ylimääräinen ”loma”.

VTV:llä on käytössä työaikapankki. Työaika voi alkaa 6.30 - 10.30 välillä ja päättyä 14 – 20 välillä. Aikavälillä 10.30 – 14.00 kaikki ovat töissä. Ruokatunti on vähintään puoli tuntia ja korkeintaan 1,5 tuntia. Tunteja seurataan syyskuun alun ja elokuun lopun välisenä aikana. Plussaa vähentää pidetyt vapaapäivät. Elokuun lopun plussaldon 30 tuntia ylittävä osuus siirretään työaikapankkiin. Plussaldo ja korkeintaan 10 tunnin miinussaldo siirtyvät uudelle laskentakaudelle.

Etenkään etätyössä ei voida seurata, mitä ihmiset oikeasti tekevät. Ahkeroimalla puoli seitsemästä ilta kahdeksaan saa tehtyä 13 tunnin työpäivän, josta kerääntyy lomapäiviä varten 5 tuntia 45 minuuttia. Viikon urakoimalla saa palkallista vapaata 29 tuntia eli neljä vapaapäivää.

Yksityissektorilla tilintarkastustoimistoissa ei ole näin tarkkaa. Työt tehdään siitä riippumatta, mitä kello on. Ja sitten ollaan kuin ellun kanat. Asiakastyöt veloitetaan puolen tunnin tarkkuudella, mistä syntyy kontrolli, koska asiakkaat eivät lähtökohtaisesti hukkatunneista maksa. Tosin erilaista vilunkia yksityispuolellakin tapahtuu: omien asioiden hoitaminen merkitään asiakastyöksi ja olen ollut järjestelmässä, jossa merkitään påslagia eli ylimääräisiä tunteja, jos on katsottu asiakkaan sen maksavan tai jos työ on onnistunut erittäin hyvin (omasta mielestä). Tuollaiseen ylilaskuttamiseen en koskaan sortunut, paitsi sisäiseksi kehittämiseksi kirjatut tunnit eivät aina olleet tarkasti laskettuja.

Pauli Vahtera

koko jutun voit lukea täältä.

7 kommenttia          Bookkaa tämä

Oikoradan kaavamuutos

20/4/2021

Turun ja Helsingin väliseen nopeaan rataan liittyvä kaavamuutos äänestytti yllättäen Salon valtuustoa maanantaina.

Valtuuston piti hyväksyä Kiskon rantayleiskaavan kumoaminen Hirsijärven pohjoispäässä Sammalonsalmen kohdalla.

Kumoamisen jälkeen alueelle jää voimaan Varsinais-Suomen maakuntakaava, jossa Salon ja Espoon välisen oikoradan linjaus on mukana.

Valtuusto hyväksyi maaliskuussa yksimielisesti samaan hankkeeseen liittyvät Suomusjärven ja Aarnionperän–Muurlan oikoratayleiskaavat.

Kiskon rantayleiskaavan kohdalla Juha Punta (kok) esitti, ettei vanhaa kaavaa kumota, koska se mahdollistaisi oikoradan tekemisen.

– Olen itsekin ollut ratalinjausta hyväksymässä, mutta paljon on muuttunut sen jälkeen, Punta totesi.

– Suomusjärvelle luvattiin pysäkki, joka olisi mahdollistanut helsinkiläisten muuttamisen maalle asumaan. Ratahanke on myös kallistunut huomattavasti, ja se on nykyään kannattamaton. Kolmensadan kilometrin tuntinopeus radalla on tolkuton, ja Salolle koituu radasta huomattavia haittoja, hän perusteli.

Äänestyksessä kaupunginhallituksen esitys rantayleiskaavan kumoamisesta hyväksyttiin lopulta selvin luvuin 35–15 (1 poissa). Jerina Wallius (kok) jääväsi itsensä asian käsittelystä, koska hän omistaa kiinteistön Sammalossa. Äänestys jakoi ryhmiä.

Kaavan kumoamista vastustivat Juha Punta, Pia Hellström (sd), Annika Fagerström (vihr), Jaana Haapasalo (sit), Jani Hirvimäki (ps), Tauno Kanerva (kesk), Sanna Leivonen (ps), Mikko Lundén (ps), Asko Määttänen (kesk), Antti Olkinuora (ps), Marja Ruokonen (vas), Kai Schneider (vihr), Simo Vesa (sd), Ismo Saari (kesk) ja Tapio Äyräväinen (ps).

 

Salon seudun Sanomat

Vesa Käiväräinen

0 kommenttia          Bookkaa tämä
Kuukausittain
Heinäkuu 2021 (5)
Kesäkuu 2021 (14)
Toukokuu 2021 (58)
Huhtikuu 2021 (48)
Maaliskuu 2021 (65)
Helmikuu 2021 (51)
Tammikuu 2021 (51)
Joulukuu 2020 (51)
Marraskuu 2020 (52)
Lokakuu 2020 (68)
Syyskuu 2020 (64)
Elokuu 2020 (60)
Heinäkuu 2020 (63)
Kesäkuu 2020 (50)
Toukokuu 2020 (86)
Huhtikuu 2020 (60)
Maaliskuu 2020 (36)
Helmikuu 2020 (30)
Tammikuu 2020 (24)
Joulukuu 2019 (55)
Marraskuu 2019 (46)
Lokakuu 2019 (42)
Syyskuu 2019 (40)
Elokuu 2019 (49)
Heinäkuu 2019 (59)
Kesäkuu 2019 (56)
Toukokuu 2019 (62)
Huhtikuu 2019 (20)
Maaliskuu 2019 (77)
Helmikuu 2019 (64)
Tammikuu 2019 (117)
Joulukuu 2018 (157)
Marraskuu 2018 (109)
Lokakuu 2018 (87)
Syyskuu 2018 (114)
Elokuu 2018 (130)
Heinäkuu 2018 (131)
Kesäkuu 2018 (82)
Toukokuu 2018 (87)
Huhtikuu 2018 (51)
Maaliskuu 2018 (71)
Helmikuu 2018 (47)
Tammikuu 2018 (60)
Joulukuu 2017 (52)
Marraskuu 2017 (46)
Lokakuu 2017 (68)
Syyskuu 2017 (52)
Elokuu 2017 (60)
Heinäkuu 2017 (26)
Kesäkuu 2017 (55)
Toukokuu 2017 (26)
Huhtikuu 2017 (45)
Maaliskuu 2017 (42)
Helmikuu 2017 (25)
Tammikuu 2017 (42)
Joulukuu 2016 (38)
Marraskuu 2016 (19)
Lokakuu 2016 (44)
Syyskuu 2016 (48)
Elokuu 2016 (65)
Heinäkuu 2016 (29)
Kesäkuu 2016 (78)
Toukokuu 2016 (68)
Huhtikuu 2016 (42)
Maaliskuu 2016 (46)
Helmikuu 2016 (32)
Tammikuu 2016 (70)
Joulukuu 2015 (104)
Marraskuu 2015 (113)
Lokakuu 2015 (113)
Syyskuu 2015 (148)
Elokuu 2015 (85)
Heinäkuu 2015 (68)
Kesäkuu 2015 (77)
Toukokuu 2015 (60)
Huhtikuu 2015 (53)
Maaliskuu 2015 (86)
Helmikuu 2015 (82)
Tammikuu 2015 (79)
Joulukuu 2014 (82)
Marraskuu 2014 (71)
Lokakuu 2014 (70)
Syyskuu 2014 (58)
Elokuu 2014 (63)
Heinäkuu 2014 (47)
Kesäkuu 2014 (38)
Toukokuu 2014 (83)
Huhtikuu 2014 (62)
Maaliskuu 2014 (66)
Helmikuu 2014 (51)
Tammikuu 2014 (47)
Joulukuu 2013 (46)
Marraskuu 2013 (55)
Lokakuu 2013 (71)
Syyskuu 2013 (78)
Elokuu 2013 (92)
Heinäkuu 2013 (93)
Kesäkuu 2013 (58)
Toukokuu 2013 (60)
Huhtikuu 2013 (45)
Maaliskuu 2013 (36)
Helmikuu 2013 (36)
Tammikuu 2013 (34)
Joulukuu 2012 (32)
Marraskuu 2012 (43)
Lokakuu 2012 (58)
Syyskuu 2012 (65)
Elokuu 2012 (62)
Heinäkuu 2012 (60)
Kesäkuu 2012 (63)
Toukokuu 2012 (69)
Huhtikuu 2012 (57)
Maaliskuu 2012 (72)
Helmikuu 2012 (67)
Tammikuu 2012 (42)
Joulukuu 2011 (37)
Marraskuu 2011 (24)
Lokakuu 2011 (61)
Syyskuu 2011 (87)
Elokuu 2011 (71)
Heinäkuu 2011 (42)
Kesäkuu 2011 (57)
Toukokuu 2011 (77)
Huhtikuu 2011 (53)
Maaliskuu 2011 (68)
Helmikuu 2011 (40)
Tammikuu 2011 (17)
Joulukuu 2010 (24)
Marraskuu 2010 (46)
Lokakuu 2010 (14)
Syyskuu 2010 (19)
Elokuu 2010 (35)
Heinäkuu 2010 (32)
Kesäkuu 2010 (35)
Toukokuu 2010 (44)
Huhtikuu 2010 (31)
Maaliskuu 2010 (57)
Helmikuu 2010 (41)
Tammikuu 2010 (29)
Joulukuu 2009 (24)
Marraskuu 2009 (23)
Lokakuu 2009 (26)
Syyskuu 2009 (29)
Elokuu 2009 (33)
Heinäkuu 2009 (35)
Kesäkuu 2009 (40)
Toukokuu 2009 (35)
Huhtikuu 2009 (24)
Maaliskuu 2009 (45)
Helmikuu 2009 (46)
Tammikuu 2009 (25)
Joulukuu 2008 (13)
Copyright © Tapioarjo.com