Koronapaketti saa huutia oppositiojohtajalta

27/5/2020

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoo Iltalehdelle tuoreeltaan, millaisia ajatuksia EU-komission ehdotus 750 miljardin euron koronakriisin jälleenrakennuspaketista hänessä herättää.

– Tarkoituksena ilmeisesti on, että EU:n budjetista lahjoitettaisiin suurimmissa vaikeuksissa oleville maille 500 miljardia euroa. Tämä rahoitettaisiin lisäämällä EU:n tuloja nostamalla jäsenmaksuja, tilittämällä suurempi osa arvonlisäveroista Euroopan unionille ja eräillä muilla keinoilla, Halla-aho arvioi.

– Tässä on tietysti monenlaisia ongelmia meidän mielestämme. Ensimmäinen niistä on juridinen: se, että EU rikkoo omia sääntöjään, mikä itsessään ei ole uutta. EU on rikkonut EVM:n puitteissa sääntöjään kohta kymmenen vuoden ajan. Tämä osoittaa sen, että oikeusvaltio on täysin alisteinen politiikalle, Halla-aho sanoo.

Euroopan vakausmekanismilla tuettiin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen esimerkiksi Kreikan valtion selviytymistä julkisesta velastaan. Silloin EU-komissio ja jäsenmaat asettivat ehtoja Kreikan pelastamiselle selvitystilasta.

– Näyttäisi siltä, että mitään ehdollisuutta ei tule, toisin kuin finanssikriisin jälkeisissä tukipaketeissa. Jäsenmailta ei edellytettäisi rakenteellisia muutoksia, joiden kautta ne saisivat taloutensa parempaan kuntoon.

Halla-ahon mielestä epäsuosittuja päätöksiä pitäisi eri maissa tehdä, vaikka se karkottaisi poliitikoilta äänestäjiä.

– Holtiton taloudenpito, josta näiden maiden ongelmat alun perinkin johtuvat, ei ainakaan hidastu sillä, että ne tietävät, että jäsenmaat ja EU vastaavat yhteisvastuullisesti niiden harjoittamasta tuhlaamisesta.

Isojen maiden intressi

Halla-ahon mukaan suurinta valtaa EU:ssa käyttävillä Saksalla ja Ranskalla on omat ymmärrettävät syynsä tukea komission politiikkaa.

– Eri jäsenmaiden intressit ovat monimutkaisia. Vaikkapa Italian valtionvelasta merkittävä osa on ranskalaisissa pankeissa. Saksalla on erittäin merkittäviä saatavia Espanjasta. Saksalla ja Ranskalla on rationaalinen kansallinen intressi sosialisoida Etelä-Euroopan maiden velkoja - saada siihen mukaan muut EU:n nettomaksajat, Halla-aho sanoo.

– Pienillä nettomaksajilla, kuten Suomella, ei ole mitään rationaalista intressiä olla mukana näissä kuvioissa. Itse asiassa lähes kaikki Suomeen verrattavissa olevat pienet nettomaksajat ovat tämän kyllä ymmärtäneet ja suhtautuneet nihkeästi näihin ehdotuksiin.

Halla-aho kiteyttää viestinsä EU-politiikkaa johtavalle Suomen hallitukselle seuraavasti:

– Minua ihmetyttää varsinkin vasemmiston tasolta suhtautuminen tähän asiaan. Ymmärtäisin humanitaarisena tavoitteena, että maksetaan köyhempien maiden laskuja ja velkoja, mutta tosiasiassa vaikkapa Kreikan ja Italian julkisen talouden surkea tila johtuu pitkälti siitä, että niiden verotusjärjestelmät ovat täysin rikki. Suuret osat elinkeinoelämästä eivät maksa veroja käytännössä lainkaan tai kiertävät veroja.

Lähde: Iltalehti



Bookkaa tämä



Ei vielä kommentteja.


Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com