Suomi tarvitsee arvonnousua

3/5/2021

Viime viikolla päättyneen kehysriihiveivauksen jälkeen Sanna Marinin (sd) johtama hallitus ilmoitti työperäisen maahanmuuton lisäämisen ohella vaativansa myös huomattavasti lisää opiskelijamaahanmuuttoa. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään jopa kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä.


Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Riikka Purra ihmettelee hallituksen linjausta opiskelijamaahanmuuton kiihdyttämisestä.

– Itselleni ei ole käynyt selväksi, miksi suomalaisen veronmaksajan pitää kustantaa ulkomaalaisten tutkintoja ja mitä hyötyä siitä meille on, varsinkaan siinä tapauksessa, että tuloksena ei ole sellaista osaamista, joka tulisi Suomea hyödyttämään. On sulaa hulluutta, että oppilaitokset saavat pumpata veronmaksajien rahaa siksi, että on kansallisesti päätetty kouluttaa yhä enemmän ulkomaalaisia, suomalaisten määrän vähentyessä.

– Liian usein opiskelu on vain keino hoitaa maahanpääsy, koska turvapaikkaan tai muuhun kategoriaan ei ole pääsyä. Mikäli omissa ikäluokissamme ei ole riittävästi opiskelijoita ylläpitämään kaikkia oppilaitoksia ja kaikkia aloja, niitä pitää vähentää, eikä täyttää kehittyvistä maista saapuvilla halukkailla.

Suomi kouluttaa ulkomaalaisia muita enemmän

Purra huomauttaa, että opiskelijamaahanmuutossa on omat ongelmansa.

– Ensinnäkään oppilaitostemme niin sanottu kansainvälistyminen ei ole yksi kokonaisuus. Erityisesti ammattikorkeakouluissa opiskelee paljon afrikkalaisia. Eniten Suomeen tullaan opiskelemaan tutkintoon Venäjältä, Vietnamista, Kiinasta ja Nepalista. Suomalaisiin ammattikorkeakouluihin haetaan eniten Nepalista, Bangladeshista ja Nigeriasta, yliopistoihin Nigeriasta, Pakistanista, Intiasta ja Ghanasta.

– Ulkomaalaisten osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista on Suomessa jopa suurempaa kuin OECD-maissa keskimäärin. Kaikenlaisten tutkintojen suorittaneiden halutaan saada jäävän Suomeen.

Koulutuspolitiikka kaipaa uudistuksia

Purran mukaan koulutuspolitiikan merkityksestä puhutaan ylipäätään liian vähän.

– On valtiovallan vastuulla, että maassa suoritetaan sellaista koulutuspolitiikkaa, että oikeilla aloilla ja mieluiten oikeissa paikoissa on oikea määrä valmistuneita, tutkinnon suorittaneita ja osaavia ihmisiä. Nyt näin ei ole. Paitsi että ammatillista koulutustamme piinaavat monet kroonistuneet ongelmat, on myös kokonaisuudessa ongelmia. Oppilaitoskentällä on eräänlainen villi länsi, jossa yksiköt kouluttavat sinne, mistä niille itselleen on saatavissa hyötyä ja resursseja. Tässä ei ole mitään järkeä.

Purra katsookin, että koulutuspolitiikka kaipaa uudistuksia. Ensinnäkin valtiolla tulisi olla koulutuksen keskeisimpänä maksumiehenä suurempi ja ohjaavampi rooli koulutuksen suuntaamisessa alojen ja alueiden suhteen. Näin siksi koska valtio vastaa myös koulutustuotoksen seurauksista.

– Sikäli kun eri alojen työvoimapulat ovat laadullisia eli johtuvat osaajien puutteesta tai osaamisvajeista, heitä on koulutettava lisää. Sikäli, kun työvoimapula johtuu huonosta palkasta ja työoloista suhteessa suomalaiseen sosiaaliturvaan, on tähän puututtava. Matalapalkkamaahanmuuton tai opiskelijoiden avuksi huutamisen sijaan vaaditaan tietoa Suomen elinkeinorakenteen suunnasta, työvoiman saatavuushaasteista ja sen edellyttämistä järkevistä toimenpiteistä.

– Elinkeinoalojen pitää kyetä konkreettisesti tekemään selvitystä ongelmakohdista, osaamisen ja työvoiman puutteista ja samalla on syytä lopettaa yleinen työvoimapulasta huutaminen ja maahanmuuton tarjoaminen siihen jonkinlaisena avainratkaisuna.

Median olisi syytä perehtyä tarkemmin lukuihin

Suomalaisten tiedotusvälineiden otsikoissa ja tv-lähetyksissä kerrotaan usein jonkin alan työvoimapulasta, kuitenkin tyypillisesti avaamatta tarkemmin, mistä syistä työvoimaa ei juuri sillä hetkellä ole saatavilla.

Purra jakaakin kritiikkiä myös medialle.

– Median pitäisi sivistyä perehtymällä tarkemmin oleellisiin lukuihin, prosesseihin ja tilastoihin ja lopettaa poliittisten ja taloudellisten eturyhmätahojen papukaijana toimiminen.

– Suomalaisnuori, joka suunnittelee, mille alalle kouluttautuu, hyötyisi myös tiedosta, mikä on kannattavaa, mistä on saatavilla mahdollisimman vakaa työura, osaamista vastaavalla palkalla. Tähän liittyy myös aluepolitiikka. Liian monella suomalaisellakaan ei ole minkäänlaista positiivista näkymää työuralle, ja tällä on erittäin negatiivinen vaikutus myös syntyvyyteen. Ylipäätänsä lähtökohtana tulisi olla ihmisten ohjaaminen tuottaviin ja työllisyyttä kasvattaviin töihin, joilla on myös kansantaloudellista merkitystä.

Työvoimapulan syyt usein palkkauksessa ja työoloissa

Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa säännöllisesti arvioita ammattien kysynnän ja tarjonnan suhteista. Tällä hetkellä työvoimapula-ammateiksi määritellään yhteensä 37 ammattia. Purra toteaa, että suurin osa on julkisen sektorin ammatteja, joiden kohdalla ongelma on usein työoloissa ja palkkauksessa.

– Samaan aikaan kun hoitoalalle toisesta päästä halutaan lisää väkeä mahdollisimman kaukaisista maista, toisesta päästä koulutettua työvoimaa karkaa alalta pois. Tämä on kansantaloudellisesti järjetöntä. Nyt samanlaista ilmiöitä alkaa muodostua esimerkiksi varhaiskasvatukseen. Meillä ihan todella tällä hetkellä suunnitellaan päiväkodin työntekijöiden kuskaamista Suomen ulkopuolelta, koska paukkuja alan työolojen ja palkkauksen kehittämiseen ei ole.

– Suomalaiset eivät kuitenkaan ole yhtäkkiä lopettaneet olemasta kiinnostuneita varhaiskasvatuksesta tai lastentarhanopettamisesta tai vanhustenhoidosta. He tekisivät sitä, mikäli alan vetovoima olisi ennallaan. Mikäli työ ei olisi palkkaan nähden niin vaativaa, mikäli palkalla voisi pääkaupunkiseudullakin elää, mikäli siihen ei suhtauduttaisi bulkkina, jota tekemään voidaan kärrätä ulkomailta se, joka sitä suostuu tekemään, Purra sanoo.

Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan arvonnousua

Vastaavasti työvoimapula-aloiksi esitetään myös esimerkiksi siivoojat ja hitsaajat. Purra sanookin, että ei ole väärin ihmetellä, kuinka tolkuttoman paljon Suomeen tarvitaan siivoojia, kun heitä koko ajan saapuu yhä enemmän ja silti heitä myös tarvitaan koko ajan enemmän.

– No, kuten kuvasin aiemmin tänään puheenvuoroni alussa, työperäisenä matalapalkka-aloille saapuvien työllisyys laskee muutamassa vuodessa maahantulon jälkeen. Siivoojia tarvitaan kehitysmaista koko ajan lisää, koska entiset siivoajat lopettavat siivoamasta. Ja miksi? Koska siivoaminen ei kerta kaikkiaan ole järkevää, kun saman rahan ja enemmän voi saada tekemättä mitään.

Työperäisestä maahanmuutosta keskustellaan päivittäin jossakin – suhteessa huoltosuhteeseen, kestävyysvajeeseen, työvoimapulaan, sosiaaliturvaan, maahanmuuttopolitiikkaan, innovaatioihin, osaamiseen, työhalukkuuteen, työttömyysturvaan ja niin edelleen.

– Pääasiassa keskustelu on vääristävää – joko silkasta sumutuksen halusta, kuten silloin kun elinkeinoelämä pyrkii peittelemään haluaan saada maahan halvempaa ja helpompaa työntekijämassaa, tai tietämättömyydestä, kun joku onneton vasemmistopoliitikko silmät kirkkaana kertoo saatavuusharkinnan olevan esteenä kansainvälisille innovaatioille, jotka nostavat Suomen takaisin huipulle.

– Me tarvitsemme nyt ammatilliseen koulutukseen arvonnousun ja lisäksi koulutuspolitiikan tarkoituksen ja motiivin uudelleensuuntaamisen, Purra toteaa.

Riikka Purra

kansanedustaja (ps)

Suomen Uutiset

 

 

 



Bookkaa tämä



Ei vielä kommentteja.


Kirjoita kommentti

Kun kirjoitat, muista täyttää:
1. Nimimerkki tai oikea nimesi
2. Kirjoita kommenttiosioon enemmän kuin pari sanaa
3. Kirjoita myös spämmiestoon oikea sana.


Nimimerkki
Sähköposti

Spämmiesto: Mikä eläin sanoo "hau hau"?


Copyright © Tapioarjo.com